Historian vanhat valintakoekysymykset, 2008

Valintakokeessa on kaksi osaa, A ja B. Osan A vastaukset arvostellaan kaikilta kokeeseen osallistuneilta ja osan B vastaukset 160:lta osassa A parhaiten suoriutuneelta. Lopullinen pistemäärä kokeesta on osien yhteenlaskettu pistemäärä. Vastaa jokaiseen kysymykseen.

OSA A

1)     Miksi Lydia Hällfors ei muistelmissaan mainitse lainkaan Paavo Ruotsalaisen Keuruun-vierailuja eikä Matias Saxbergin rahalainaustoimintaa, ja mitä tämä vaikeneminen kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta pääsykoekirjan kuvaamana ajanjaksona?

Yhteensä 40 pistettä

OSA B

2)     Tarkastele alla olevien kahden tekstikatkelman ja pääsykoekirjan tietoja apuna käyttäen, millainen sukupuolijärjestelmä vallitsi suomalaisessa yhteiskunnassa pääsykoekirjan kuvaamana ajanjaksona.

Yhteensä 40 pistettä

Tiina Kinnunen, Ennakkositoumuksista ymmärtämiseen - naishistorian ulottuvuudet. Teoksessa Sari Autio, Sari Katajala-Peltomaa & Ville Vuolanto (toim.) Historioitsijan arki ja tutkimuksen prosessi. Vastapaino, Tampere 2001, s. 51.

"Sukupuoleen perustuva erottelu leimasi 1800-luvun sivistyneistön elämää. Ihmisten jakaminen naisiin ja miehiin kertoo olennaisia asioita tuolloin vallinneista ajattelutavoista -­ kuinka eroja nähtiin, tehtiin ja korostettiin. Keskeistä on, miten naiseus ja mieheys tuotettiin puheissa ja toiminnassa. Erojen tekemisen periaate ulottui kaikille elämänalueille."

Anne Ollila, Jalo velvollisuus: virkanaisena 1800-luvun lopun Suomessa. SKS; Helsinki 1998, takakansi

3)     Mitä Matti Peltonen tarkoittaa lähteiden sosiaalisella vinoumalla ja miten tämä ilmenee pääsykoekirjassa käytetyssä Matias Saxbergin rikoksesta kertovassa lähdemateriaalissa?

Yhteensä 20 pistettä