tampereen yliopisto: opiskelijaksi yliopistoon: valintakokeet: vanhat valintakoekysymykset: julkisoikeus:

Julkisoikeuden vanhat valintakysymykset, 2007

Tällä sivulla on pelkät valintakoekysymykset. Ks. kysymykset sekä niiden mallivastaukset pdf-tiedostona.

Laakso – Suviranta – Tarukannel: Yleishallinto-oikeus (lukuun ottamatta lukuja 16–19).

OSA I

Täydennä seuraavat virkkeet tai vastaa seuraaviin kysymyksiin siten, että kirjoitat puuttuvan osan tai vastauksen (joka voi olla yksi tai useampia sanoja ja merkkejä) sille varatulle kohdalle. Täysin oikeasta vastauksesta saat 1 pisteen. Mikäli vastauksesta on vähintään puolet oikein, saat 0,5 pistettä. Muunlaisesta vastauksesta tai vastaamatta jättämisestä annetaan 0 pistettä. Maksimipistemäärä tästä osasta on 8 pistettä.

Vastauksen tulee perustua valintakoekirjaan.

Perustuslaissa säädetään, että jos asetuksen tai muun lakia alemman asteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa __________________ tai ________________________.
Aiheetta tai liikaa maksetun työttömyysetuuden takaisinperinnästä voidaan työttömyysturvalain mukaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä etuuden aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan _______________________ .
Oikeudellisesti sitovia, johdettuun Euroopan yhteisön oikeuteen kuuluvia lähteitä ovat yhteisöjen toimielinten antamat :

a) _________________________________________________

b) _________________________________________________

c) _________________________________________________
Hallintolaissa nimenomaisesti säädetyt keskeiset hallinnon oikeusperiaatteet ovat seuraavat:
a) ____________________________________________________________

b) ____________________________________________________________

c) ____________________________________________________________

d) ____________________________________________________________

e) ____________________________________________________________
Hallintoasia saadaan hallintolain mukaan ratkaista asianosaista kuulematta esimerkiksi silloin, jos kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai ympäristölle. Mainitse neljä muuta tilannetta, joissa hallintoasia saadaan ratkaista asianosaista kuulematta:
esim:

a) _____________________________________________________________

b) _____________________________________________________________

c) _____________________________________________________________

d) _____________________________________________________________
Esteellisyyden oikeudellisena vaikutuksena on se, että esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä __________________________________________________.
Perustuslain mukaan esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei ____________________________________ .
Hallinnollisessa täytäntöönpanossa pakkokeinouhkia eli välillisiä pakkokeinoja ovat;

a) _____________________________________________________________

b) _____________________________________________________________

c) _____________________________________________________________

OSA II

Tämä osa sisältää 25 kohtaa, joihin sisältyy juuri esitetyssä muodossa yksi väittämä kuhunkin. Väittämä on joko oikea tai väärä. Vääräksi katsotaan myös osittain virheellinen väittämä.

Vastaukseksi Sinun tulee rengastaa kunkin kohdan oikeassa laidassa oleva O-merkki (=oikein) tai V-merkki (=väärin) sen mukaan, sisältääkö kohta mielestäsi oikean tai virheellisen väittämän. Oikeasta vastauksesta saat 1 piste/kohta. Väärästä vastauksesta tulee –1 piste. Vastaamatta jättämisestä saat 0 pistettä. Tee rengastukset niin, että niistä käy kiistatta ilmi vastauksesi. Maksimipistemäärä tästä osasta on 25 pistettä.

Vastauksen tulee perustua valintakoekirjaan.

1. Viranomainen ei voi siirtää sille uskottua norminantovaltaa edelleen toiselle viranomaiselle, jos tähän ei ole laissa annettu nimenomaista toimivaltaa.	O	V
2. Lex posterior -sääntö tarkoittaa sitä, että ylemmänasteinen normi syrjäyttää alemmanasteisen normin.	O	V
3. Hallinto-oikeudellisen oikeussuhteen syntyminen ei aina edellytä erillistä hallintopäätöstä.	O	V
4. Hallintolain asialliseen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa sotilaskäskyasiat.	O	V
5. Hallintopäätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteella tarkoitetaan sitä, että tietyssä unionin jäsenvaltiossa tehty hallintopäätös on sellaisenaan pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen toisessa jäsenvaltiossa.	O	V
6. Asianosaisena hallintoasiassa voi olla muun muassa alaikäinen henkilö.	O	V
7. Hallintolaki ei jätä viranomaiselle harkintavaltaa silloin, kun kysymys on hallintoasian suulliseen vireillepanoon suostumisesta.	O	V
8. Kirjallisesti vireillepantu hallintoasia tulee vireille sinä päivänä, jona vireillepanoasiakirja on saapunut toimivaltaiselle viranomaiselle.	O	V
9. Hallintoasian käsittelyn viivytyksettömyyden vaatimuksesta säädetään Suomessa perustuslain tasolla.	O	V
10. Asiakirjojen täydentäminen hallintoasioissa voi tapahtua asianosaisen aloitteesta.	O	V
11. Viranomainen saa periä asiakkailtaan palvelumaksua hallintoasian hoitamiseen liittyvästä tavanomaisesta neuvonnasta.	O	V
12. Poliisi voi antaa toiselle viranomaiselle virka-apua vain sellaisten päämäärien toteuttamiseksi, jotka ovat sallittuja virka-apua pyytävälle viranomaiselle itselleen.	O	V
13. Hallintolain mukaan viranomainen ei milloinkaan saa ennakolta ilmoittaa toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohtaa sellaiselle asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee.	O	V
14. Hallintolain mukaiset esteellisyysperusteet koskevat valtionhallinnon lisäksi myös kunnallishallintoa.	O	V
15. Esittelijälle ei voida esimiehen virkakäskyllä antaa sitovaa määräystä siitä, minkä sisältöisen ratkaisuehdotuksen hän laatii sellaisessa lakia soveltaen tehtävässä hallintoasiassa, jossa tehdään hallintopäätös.	O	V
16. Kansallinen tuomioistuin ei saa jatkaa kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyä sen jälkeen, kun EY-tuomioistuin on antanut asiaa koskevan ennakkoratkaisun.	O	V
17. Ihmisoikeustuomioistuin ei voi valituksen johdosta kumota ihmisoikeussopimuksen kanssa ristiriidassa olevaa hallintopäätöstä.	O	V
18. Jos EU:n komissio katsoo jäsenvaltion rikkoneen EY-oikeutta, komissio voi viedä asian EY-tuomioistuimen käsiteltäväksi.	O	V
19. Julkisuuslakia sovelletaan vain valtion ja kuntien hallintoviranomaisissa.	O	V
20. Asianosaisen tiedonsaantioikeus voi koskea myös sellaisia asiakirjoja, jotka ovat yleisöltä salassapidettäviä.	O	V
21. Julkisuuslaki kieltää viranomaista antamasta tietoa keskeneräisestä asiakirjasta toiselle viranomaiselle.	O	V
22. Hallintoasian ratkaisussa sovelletut säännökset on mainittava asiaa koskevan päätöksen perusteluissa.	O	V
23. Hallintolaki sääntelee eri viranomaisten välistä asteellista toimivallan jakoa.	O	V
24. Oikeus hyvään hallintoon on turvattu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa	O	V
25. Oikaisuvaatimuksen tekeminen lykkää päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.	O	V

OSA III: AINEISTOKOE

Mikä on se päivä, jolloin Pirkanmaan poliisilaitoksen 2.3.2007 päivätystä päätöksestä tehdyn valituksen olisi tullut viimeistään olla perillä valitusviranomaisessa eli Sisä-Suomen hallinto-oikeudessa? [2 p.]
Koska konstaapeli Meikäläinen ei valittanut Pirkanmaan poliisilaitoksen 2.3.2007 päivätystä päätöksestä, onko tuo päätös tullut lainvoimaiseksi ? [2 p.]
Järjestyksenvalvojista annetun lain 10.1 §:n mukaan järjestyksenvalvojaksi saadaan hyväksyä ”tehtävään sopiva täysivaltainen henkilö”. Onko tässä säännöksessä tarkoitetun sopivuuden arvioinnissa kysymys tarkoituksenmukaisuusperusteisen vai laillisuusperusteisen harkinnan käyttämisestä? [2 p.]
Pirkanmaan poliisilaitos on perustellut konstaapeli Meikäläisen hakemuksen hylkäävää päätöstään muun muassa sillä seikalla, että järjestyksenvalvojana toimiva poliisimies tulisi esteelliseksi poliisille kuuluvassa tehtävässään valvoa järjestyksenvalvojia. Mihin esteellisyysperusteeseen tämä poliisilaitoksen käsitys perustuu? [2 p.]
Esitä käsityksesi siitä, minkä sisältöinen päätös Pirkanmaan poliisilaitoksen tulisi tehdä Matti Meikäläisen esittämän korjaamisvaatimuksen johdosta. [4 p.]
Mikäli Pirkanmaan poliisilaitos hylkää päätöksen korjaamista koskevan konstaapeli Meikäläisen vaatimuksen, voiko Meikäläinen hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Sisä-Suomen hallinto-oikeuteen? [2 p.]
Mikäli Pirkanmaan poliisilaitos hylkää päätöksen korjaamista koskevan konstaapeli Meikäläisen vaatimuksen, voiko Meikäläinen myöhemmin jättää järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevan uuden hakemuksen Pirkanmaan poliisilaitokselle sellaisin oikeudellisin vaikutuksin, että poliisilaitoksen pitää käsitellä asia? [2 p.]
Mikäli Pirkanmaan poliisilaitos hylkää päätöksen korjaamista koskevan konstaapeli Meikäläisen vaatimuksen, voiko Meikäläinen jättää järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevan hakemuksen Helsingin poliisilaitoksen ratkaistavaksi, koska Helsingissä poliisit hyväksytään järjestyksenvalvojiksi? [1 p.]

Hakijapalvelut
Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto
puh. 050 318 7387

Ylläpito: opiskeluwww@uta.fi
Muutettu: 28.9.2011 8.11