Julkisoikeuden vanhat valintakysymykset, 2008

Tällä sivulla ovat saatavissa julkisoikeuden valintakoekysymykset mallivastauksineen vuodelta 2008.

OSA I

Täydennä seuraavat virkkeet tai vastaa seuraaviin kysymyksiin siten, että kirjoitat puuttuvan osan tai vastauksen (joka voi olla yksi tai useampia sanoja ja merkkejä) sille varatulle kohdalle. Täysin oikeasta vastauksesta saat 1 pisteen. Mikäli vastauksesta on vähintään puolet oikein, saat 0,5 pistettä. Muunlaisesta vastauksesta tai vastaamatta jättämisestä annetaan 0 pistettä. Maksimipistemäärä tästä osasta on 8 pistettä.

 

Vastauksen  tulee perustua valintakoekirjaan.

 

 

1.      Viranomaisen toimivaltaisuutta koskeva hallintomenettelyn edellytys täyttyy, kun viranomainen on esillä olevassa asiassa toimivaltainen kolmella seuraavalla perusteella:

 

a)     ______asiallisesti _________

b)     ______asteellisesti_________

c)      ______alueellisesti_________

 

(s. 110, 46)

 

 

2.      Hallintolakiin sisältyvän määritelmän mukaan asianosaisella tarkoitetaan sitä, jonka  ___oikeutta___ , ___etua____ tai ___velvollisuutta___ asia koskee.

(s. 113, 171)

 

3.      Äidinkieleltään ruotsinkielisellä yksityishenkilöllä on oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään suomenkielisessä (yksikielisessä) kunnallisessa viranomaisessa, mikäli kyse on sellaisesta asiasta, joka tulee vireille ___kunnallisen viranomaisen aloitteesta___ ja joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa __velvoitetta___ .

(s. 143)

 

4.      Valtion viranomaisen tekemän hallintopäätöksen täytäntöönpanokelpoisuuden yleisenä edellytyksenä on se, että päätös on __annettu asianosaiselle tiedoksi__ . Lisäksi tällaisen hallintopäätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä pääsääntöisesti on päätöksen ___lainvoimaisuus___ .

(s. 273-274)

 

5.      Hallintopäätökset voivat olla virheellisiä eri tavoin. Mainitse neljä tällaista virheperustetta (vastausta "muu virhe" ei tässä tehtävässä hyväksytä):

 

a)     __toimivaltavirhe_____________________

b)     __puute hallintomenettelyn edellytyksissä__

c)      __(muu) menettelyvirhe________________

d)     __sisältövirhe________________________

 

tai vaihtoehtoisesti hyväksytään: erehdys, viranomaisen pakottaminen / uhkaaminen / lahjominen

(s. 252-254)

 

6.      Suhteellisuusperiaate edellyttää, että viranomaisen toimenpide täyttää kolme kriteeriä. Näiden perusteella viranomaisen toimenpiteen tulee olla:

 

a)     ___tarpeellinen (ja välttämätön)_____

b)     ___asianmukainen (ja sovelias)_____

c)      ___oikeasuhtainen_______________

(s. 330-331)

 

7.      Kansallinen hallintotuomioistuin voi pyytää EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua kahdella eri perusteella. Ennakkoratkaisupyyntö voi koskea:

 

a)                         ___EY-oikeuden tulkintaa_____________

b)                         ___EY-oikeuden pätevyyttä___________

(s. 440)

 

8.      Hallintopäätöksen perustelut voidaan jakaa kahteen osaan:

 

a)     ___tosiasiaperustelu (mitkä seikat ja selvitykset vaikuttavat ratkaisuun)__

b)     ___oikeudellinen perustelu (sovelletut säännökset)__________________

(s. 228-229)

OSA II

  

Tämä osa sisältää 25 kohtaa, joihin sisältyy juuri esitetyssä muodossa yksi väittämä   kuhunkin. Väittämä on joko oikea tai väärä. Vääräksi katsotaan myös osittain virheellinen väittämä.

  

Vastaukseksi Sinun tulee rengastaa kunkin kohdan oikeassa laidassa oleva O-merkki (=oikein) tai V-merkki (=väärin) sen mukaan, sisältääkö kohta mielestäsi oikean tai virheellisen väittämän. Oikeasta vastauksesta saat 1 piste/kohta. Väärästä vastauksesta tulee -1 piste. Vastaamatta jättämisestä saat 0 pistettä. Tee rengastukset niin, että niistä käy kiistatta ilmi vastauksesi. Maksimipistemäärä tästä osasta on 25 pistettä.

  

Vastauksen tulee perustua valintakoekirjaan.

 

 

1.      Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.   O (s. 23)

 

2.      Mikäli yksityisoikeudellisen sopimuksen osapuolena on julkisyhteisö, käsitellään tästä sopimuksesta johtuva riitaisuus aina hallinto-oikeudessa. V (s. 56, 55)

 

3.      Hallintolain asialliseen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa yleisen lainsäädännön valmistelutoimet. V (s. 100)

 

4.      Julkisyhteisö voi olla asianosaisena hallintoasiassa. O (s. 115)

 

5.      Yhdessä ja samassa hallintoasiassa voi olla useita asianosaisia. O (s. 115, 171)

 

6.      Vajaavaltaisella henkilöllä ei ole yksinomaista puhevaltaa varallisuuttaan koskevassa asiassa. V (s. 118)

 

7.      Virkamiehen hallintoasiassa asiakkaalle antama neuvo sitoo ratkaisuvaltaa käyttävää viranomaista silloinkin, kun sitovuudesta ei ole lain tasolla nimenomaisesti säädetty. V (s. 156)

 

8.      Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi sama viranomainen, joka on uhkasakon asettanut. O (s. 289)

 

9.      Teettämisuhan asettamista koskeva päätös on valituskelpoinen päätös. O (s. 288)

 

10. Valtion verojen ulosotto edellyttää pääsääntöisesti tuomioistuimen päätöstä. V (s. 297)

 

11. Hallintopäätöksen mitättömyys merkitsee sitä, että päätöksen virheellisyydestä johtuva pätemättömyys toteutuu ilman muutoksenhakukeinojen käyttämistä. O (s. 251)

 

12. Valtioneuvoston päätöksenteossa käytetään lain mukaan parlamentaarista äänestystapaa. V (s. 216)

 

13. Eriävän mielipiteen jättänyt esittelijä ei ole vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty. O (s. 222)

 

14. Asian kiireellisyyden vuoksi hallintopäätös voidaan antaa suullisesti. O (s. 224)

 

15. Hallintopäätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä silloin, kun päätös koskee valtionhallinnon virkanimitystä. V (s. 232-233)

 

16. Valtion liikelaitokset kuuluvat julkisuuslain organisatoriseen soveltamisalaan. O (s. 362)

 

17. EY:n asetukset ovat suoraan sellaisenaan sovellettavia suomalaisissa hallintoviranomaisissa. O (s. 26)

 

18. Euroopan yhteisön perustamissopimus sisältää yleisen yhdenvertaisuusperiaatteen. V (s. 325)

 

19. Luottamuksensuojan periaatteen soveltamisen yleisenä edellytyksenä on yksityisen vilpitön mieli. O (s. 347, 352, 337)

 

20. Asianosaisella on oikeus saada muiden tarjouksen tekijöiden liikesalaisuutta koskeva tieto viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa. V (s. 384)

 

21. Yleinen tiedonsaantioikeus julkisesta asiakirjasta kuuluu jokaiselle henkilölle. O (s. 379)

 

22. Pääsääntöinen menettely hallintoasioiden tiedoksiannossa on yleistiedoksianto. V (s. 261)

 

23. Yksityisen viranomaiselle toimittama rakennuslupahakemus tulee yleisölle julkiseksi pääsääntöisesti vasta silloin, kun viranomainen on tehnyt hakemusta koskevan päätöksen. V (s. 377)

 

24. Julkisuuslaki ei estä viranomaista antamasta tietoa sellaisesta asiakirjasta, joka ei vielä ole tullut yleisölle julkiseksi. O (s. 379, 401)

 

25. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi ottaa tutkittavakseen yksityishenkilön valituksen silloinkin, kun tämä henkilö ei ole käyttänyt muutoksenhakuoikeuttaan kyseisessä asiassa kotimaisen oikeusjärjestyksen mukaisesti. V (s. 441)

 

OSA III

  

AINEISTOKOE                               

Mallivastaukset [eräiltä osin koevastauksilta vaadittua laajemmat]

  

Johdanto

 

Aineistokokeessa on aiheena valtion viran täyttämistä koskevan asian käsittelyyn viranomaisessa liittyvät yleishallinto-oikeudelliset ongelmat. Tehtävänä on vastata jäljempänä esitettyihin kysymyksiin.

 

 

Lähtötilanne

 

Merenkulkulaitos oli julistanut ma 17.3.2008 kello 16.15 päättyneeseen määräaikaan mennessä haettavaksi Länsi-Suomen väyläyksikön väyläpäällikön viran. Viran kelpoisuusehtona oli alalle soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

 

Viranhakukuulutuksen mukaan merenkulkulaitoksen johtokunnalle osoitetut kirjalliset hakemukset ansioluetteloineen tai nimikirjanotteineen oli määräaikaan     men­­nessä toimitettava laitoksen kirjaamoon, postiosoite PL 100, 00181 Helsinki; käyntiosoite Porkkalankatu 5, Helsinki.

 

Määräaikaan mennessä laitoksen kirjaamoon saapui kaikkiaan 25 hakemusta virkaan.

 

Asianomaisen lain mukaan nimitysasian valmistelu ja asian esittely merenkulkulaitoksen johtokunnassa tapahtuvaa päätöksentekoa varten kuului laitoksen hallinto-osaston osastopäällikölle. Nimittämistoimivalta kuului laitoksen johtokunnalle.

 

 

Kysymykset ja niihin vastaaminen

  

Seuraavassa on kahdeksan (8) esillä olevaan virantäyttöasiaan liittyvää kysymystä.  Esitä kysymyksiin oikeudellisesti perusteltu vastaus hallintolain (434/2003) ja/tai yleisten oi­keusperiaatteiden pohjalta.  - Oheisena liitteenä on valikko hallintolain (434/2003) säännöksiä.

 

Kirjoita vastaukset selvällä käsialalla. Käytä vain vastauksille varattua tilaa. Mikäli vastausten perusteluissa viittaat hallintolain säännöksiin, asianomaisia säännöksiä ei ole tarpeen toistaa; pykälänumeron mainitseminen riittää. - Vastausten arvostelussa kiinnitetään erityistä huomiota kannanottojen oikeudellisiin perusteluihin.

 

Maksimipistemäärä valintakokeen tästä osasta on 17 pistettä. Enimmäispistemäärä vastauksista kysymyksiin nro 1-7 on 2 pistettä/vastaus ja vastauksesta kysymykseen nro 8 tuo pistemäärä on 3.

    

 

KYSYMYKSET

 

 

1. Hakuajan jo päätyttyä merenkulkulaitoksen kirjaamoon saapuu to 20.3.2008 fil.maist. A:n hakemus. A oli lähettänyt hakemuksensa erehdyksessä liikenneministeriöön, missä se oli kirjattu saapuneeksi to 13.3.2008 eli hakuajan puitteissa. Ministeriöstä hakemus oli toimitettu edelleen merenkulkulaitoksen kirjaamoon, jonne se saapuu siis to 20.3.2008.

 

Kysymys: Onko hakemus tullut laillisesti vireille ja onko hakemus otettava huomioon virkaa täytettäessä?

 

Vastaus perusteluineen:

Hakemusta ei voida ottaa huomioon. HL 21.3 §:n mukaan asiakirjan siirrolla ei ole määräaikoja lykkäävää vaikutusta. Hakemuksen tulee olla toimivaltaisessa viranomaisessa määräajan kuluessa.

 

 

 

2. Dipl.ins. B:n hakemus virkaan saapuu hakuajan viimeisenä päivänä. Hakemus toimitetaan merenkulkulaitoksen kirjaamoon telefax-laitteella siten, että varsinainen yhden sivun mittainen hakemus tulostuu hakuajan viimeisenä päivänä eli ma  17.3.2008 kello 16.00. Sen jälkeen tulostus pysähtyy paperin loputtua laitteesta ja hakemuksen liitteet jäävät tulostumatta. Liitteet tulostuvat seuraavana päivänä sen jälkeen kun laitteeseen on lisätty paperia.

 

Kysymys: Onko hakemus tullut laillisesti vireille ja onko hakemus otettava huomioon virkaa täytettäessä?

 

Vastaus perusteluineen:

Telefax-laitteen välityksellä toimitettu hakemus täyttää HL 19 §:ssä asetetun vaatimuksen kirjallisesta vireillepanosta. Hakemus pitää ottaa huomioon virkaa täytettäessä. Mikäli se on tarpeen, B:lle varataan tilaisuus täydentää hakemustaan omakätisellä allekirjoituksella siten kuin HL 22 §:ssä säädetään.

 

 

3. Perehdyttyään huhtikuussa 2008 hakemusasiakirjoihin esittelijä havaitsee, että määräajan kuluessa saapuneen ylioppilas C:n hakemuksesta puuttuu hakijan omakätinen allekirjoitus. Hakemuksen liitteet ovat täydelliset.

 

Kysymys: Onko asiassa toimitettava asiakirjojen täydentämismenettely omakätisen allekirjoituksen hankkimiseksi?

 

Vastaus perusteluineen:

Asiakirjojen täydentämismenettelyyn ei ole tarpeen ryhtyä. Tälle kannalle voi­daan esittää kaksi eri (vaihtoehtoista) perustetta. - Ensinnäkin kysymyksessä on HL 22.1 §:ssä tarkoitettu asiakirjan täydentämisen tarpeettomuus.  Hakijalla ei ole viran kelpoisuusvaatimukseksi asetettua loppututkintoa. - Toiseksi voidaan soveltaa HL 22.2 §:ään sisältyvää säännöstä, jonka mukaan asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jossa asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Tämä edellytys täyttyy, sillä hakemuksen liitteet olivat täydelliset.

 

 

 

4. Viikko hakuajan päättymisen jälkeen merenkulkulaitoksen kirjaamoon saapuu kauppat.maist. D:n hakemus virkaan. Hakemus on leiman mukaan postitettu maanantaina 10.3.2008 eli viikko ennen hakuajan päättymistä Rovaniemeltä, joten sen olisi normaalioloissa pitänyt saapua perille hakuajan kuluessa. Hakemus on saapunut hakuajan jälkeen siitä syystä, että ti 11.3.2008 oli Lapissa alkanut ennalta arvaamaton postilakko, joka päättyi saman viikon perjantaina.

 

Kysymys: Onko D:n hakemus tullut laillisesti vireille ja pitääkö hakemus ottaa huomioon virkaa täytettäessä?

 

Vastaus perusteluineen:

Hakemus on tullut vireille laillisesti ja se pitää ottaa huomioon virkaa täytettäessä. - HL 17 § sisältää omavastuisuuden periaatteen asiakirjojen toimittamisessa viranomaiselle. Jos asiakirjan toimittamiselle on asetettu määräaika, lähettäjän on lain mukaan huolehdittava siitä, että asiakirja saapuu viranomaiseen määräajassa. Hallintolainkäyttöratkaisuissa tähän periaatteeseen on tehty poikkeus. Mikäli kysymyksessä on ylivoimainen este - kuten juuri ennalta arvaamaton postilakko - lähettäjä vapautuu vastuusta. Hakemus on siten otettava huomioon, kun se on viranomaisen käytettävissä asian valmisteluvaiheessa ja ennen nimityspäätöksen tekemistä.

 

 

5. Väyläpäällikön tehtävään soveltuvuuden selvittämistä varten viranhakijoille järjestetään henkilökohtainen suullinen haastattelu. Tilaisuuteen kutsutaan viisi parhaimmaksi katsottua hakijaa eli ns. kärkihakijat. - Haastattelua järjestettäessä tosin nousi esille kysymys siitä, voidaanko haastattelu rajoittaa vain osaan hakijoista, kun otetaan huomioon perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaate ja hallintolain 6 §:ään sisältyvä tasapuolisen kohtelun vaatimus.

 

Kysymys: Onko haastatteluun kutsuttavien määrä mahdollista rajoittaa sanotulla tavoin vain osaan hakijoista?

 

Vastaus perusteluineen:

Virkanimitysasioissa haastattelu on eräs asian selvittämisen keino; tavoitteena on ansiokkaimman hakijan nimittäminen virkaan. Haastattelun rajoittaminen vain osaan hakijoista on mahdollista. - Yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimukset ovat oikeusperiaatteita, joista voidaan poiketa, jos siihen on objektiivisesti perusteltavissa oleva hyväksyttävä syy. Tässä tuon perusteen muodostaa hakijoiden ansiot ja niiden vertailu. Hakijoiden runsaasta määrästä johtuen kaikkien hakijoiden kutsuminen haastatteluun ei olisi käytännössä mahdollista eikä lopputuloksen kannalta tarpeellistakaan. Haastatteluun kutsuttavien joukko tulee tietenkin valita sellaisilla kriteereillä, jotka täyttävät asianmukaisuuden vaatimukset.

 

 

6. Esittelijän esityksen pohjalta nimitysasia tulee esille laitoksen johtokunnan kokouksessa pe 28.3.2008. Tällöin esille nousee kysymys kahden johtokunnan jäsenen esteellisyydestä. Virkaa hakenut E on johtokunnan jäsen J1:n serkku. - Johtokunnan jäsen J2 on puolestaan laatinut johtokunnan päätöksentekoa varten lausunnon viran hakijoista, mikä lausunto sisältyy asiaa koskeviin esittelyasiakirjoihin. Tuossa lausunnossa J2 katsoo, että virkaan tulisi nimittää hakija F.

 

Kysymys: Ovatko johtokunnan jäsenet J1 ja J2 esteellisiä käsittelemään nimitysasiaa johtokunnan kokouksessa?

 

Vastaus perusteluineen:

J1 ei ole asiassa esteellinen. HL 28.2 §:ssä luetellaan ne lähisukulaiset, joiden asiaa virkamies ei voi käsitellä. Lähisukulaisten piiriin ei kuulu virkamiehen serkku [eikä selostuksessa mainita, että kysymyksessä olisi ao.  virkamiehelle muuten erityisen läheinen henkilö]. - Myöskään J2 ei ole asiassa esteellinen. Hänen kohdallaan tulee sovellettavaksi HL 28.1 §:n 7-kohtaan sisältyvä yleislauseke. Ns. lausunnonantajan jäävi voi joissakin tapauksissa tulla esille, mikäli ulkopuolisen tahon näkökulmasta voidaan esittää epäily asian objektiivisesta käsittelystä. Ongelmakuvauksessa ei ole mainittu tähän suuntaan viittaavia näkökohtia. Pelkästään se seikka, että päätöksentekijä tuntee asian hyvin, ei tee häntä esteelliseksi käsittelemään asiaa.

 

 

7. Edellä mainitussa johtokunnan kokouksessa ei muotoutunut yhtenäistä linjaa ni­mitysasian ratkaisemiseksi. Tämän vuoksi johtokunnan jäsen J3 esitti harkittavaksi sitä menettelytapaa, että asia siirretään liikenneministeriön ratkaistavaksi. Asiasta ei tosin ollut nimenomaista säännöstä, mutta J3:n mukaan viranomainen voi niin halutessaan alistaa päätettävänään olevan asian ylemmän viranomaisen ratkaistavaksi. Merenkulkulaitos on liikenneministeriön alainen laitos.

 

Kysymys: Olisiko tämä nimitysasia voitu alistaa ministeriön ratkaistavaksi?

 

Vastaus perusteluineen:

 

Nimenomaisen säännöksen puuttuessa asiaa ei voida alistaa ministeriön ratkaistavaksi. Viranomaisten asteellisia toimivaltasuhteita jäsentävät hallinto-oikeudelliset periaatteet merkitsevät, että kukin viranomainen käyttää sille kuuluvaa ratkaisuvaltaa itsenäisesti ja riippumattomasti ylemmistä viranomaisista. Koska viranomaisten väliset toimivaltasuhteet ovat jäykkiä, niistä voidaan poiketa vain nimenomaisen säännöksen nojalla eikä tällaista säännöstä tässä tapauksessa ollut.

 

 

8.  Johtokunnan kokouksessa ma 5.5.2008 tehdyllä päätöksellä väyläpäällikön virkaan nimitettiin tekn.lis. F. - Toukokuun lopulla eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon saapuu nimityspäätöstä koskeva hakija G:n kantelu. Asianomainen lausuu kantelukirjoituksessaan, että merenkulkulaitoksen johtokunta on tässä nimitysasiassa syyl­listynyt harkintavallan väärinkäyttöön. Hän itse on erittäin pätevä hakija ja hän toteaa pitävänsä täysin selvänä sitä, että nimitysasiassa häntä on lainvastaisesti syrjitty sukupuoleen liittyvin perustein. G esittää vaatimuksen siitä, että oikeusasiamies poistaa tehdyn nimityspäätöksen ja nimittää hänet virkaan.

 

Kysymys: Voiko eduskunnan oikeusasiamies hyväksyä G:n tekemän vaatimuksen eli poistaa nimityspäätöksen ja nimittää G:n virkaan?

 

Vastaus perusteluineen:

Eduskunnan oikeusasiamies ei ole muutoksenhakuviranomainen. Oikeusasia­mies ei siten voi poistaa, kumota tai muuttaa viranomaisen tekemää päätöstä, vaikka hän pitäisi sitä lainvastaisena. Oikeusasiamies ei liioin voi käyttää asiassa nimittämistoimivaltaa. Toimivalta nimityspäätöksen tekemisessä kuuluu lain mukaan merenkulkulaitoksen johtokunnalle. Valvontaviranomaisena oikeusasiamiehellä on käytettävissään muunlaiset reaktiotoimet (esim. huomau­tus).