JULKISOIKEUS JA KUNNALLISOIKEUS

Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Valintakoe 2010

OSA I

 

Vastaa seuraaviin kysymyksiin niille varattuun tilaan. Täysin oikeasta

vastauksesta saat 1 pisteen. Mikäli vastauksesta on vähintään puolet oikein,

saat 0,5 pistettä. Muunlaisesta vastauksesta tai vastaamatta jättämisestä

annetaan 0 pistettä. Vastausten tulee perustua valintakoekirjaan.

 

Maksimipistemäärä tästä osasta on 5 pistettä.

 

 

1. Mikä vaatimus rajoittaa kansallista menettelyautonomiaa EU-oikeuden toimeenpanossa?

 

Kansallista menettelyautonomiaa EU-oikeuden toimeenpanossa rajoittaa vaatimus EU-oikeuden yhdenmukaisesta ja tehokkaasta toteuttamisesta kaikissa jäsenvaltioissa. Laajimmin EU-oikeuden kansalliseen toimeenpanoon liittyvää hallinnollista menettelyä on harmonisoitu tullausmenettelyssä ja yhteisen maatalouspolitiikan alalla. (s. 49) 

 

 

2. Mitä EU-oikeudessa tarkoitetaan käsitteellä puolustautumisoikeudet (droits de la défense)?

 

Hallinnollista menettelyä koskevista vaatimuksista käytetään EU-oikeudessa usein nimitystä puolustautumisoikeudet. Käsite tulee ranskalaisesta hallinto-oikeudesta (droits de la défense). Puolustautumisoikeuksilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia keinoja, joita asianomaisella on käytettävissään puolustaessaan oikeuksiaan ja intressejään julkista valtaa vastaan. (s. 58)

 

 

3. Mitä viranomaisen päätöksenteossa tarkoitetaan harkintavallan alituksella?

 

Harkintavallan alitus liittyy sellaiseen tilanteeseen, jossa sovellettavaksi tuleva säännös nimenomaisesti edellyttää tapauskohtaista ja yksilöllistä harkinnan käyttämistä. Mikäli tällaisessa tilanteessa harkinnan käytölle asetetaan ennalta lukkoon lyödyt yleiset kriteerit, tällainen standardisointi voi johtaa mekaaniseen ratkaisutoimintaan eikä tapauskohtaiselle harkinnalle jää tällöin sille tarkoitettua sijaa. (s. 58)

 

4. Mikä on tarkoitussidonnaisuuden periaatteen ydinsisältö?

 

Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen ydinsisältönä on se, että viranomaisen ei harkintavaltaa käyttäessään ole lupa ryhtyä edistämään muita tarkoitusperiä kuin niitä, jotka kuuluvat tuon viranomaisen tehtäväpiiriin ja toimivaltuuksiin ja jotka sisältyvät asianomaiseen tapaukseen sovellettavan säännöksen tavoitteisiin. Tähän nähden muut tavoitteet ovat kiellettyjä. (s. 64)

 

 

5. Mikä on luottamuksensuojan periaatteen ydinsisältö?

 

Luottamuksensuojan periaatteen ydinsisällön muodostaa kysymys siitä, millä edellytyksillä yksityinen oikeussubjekti voi luottaa julkista valtaa käyttäen tehdyn päätöksen pysyvyyteen ja minkälainen turva tällä on julkisen toiminnan odottamattomia muutoksia kohtaan. Kysymys on oikeutettujen odotusten suojasta. (s. 66)

 

 

OSA II

 

Tämä osa sisältää 15 kohtaa, joihin sisältyy juuri esitetyssä muodossa yksi

väittämä kuhunkin. Väittämä on joko oikea tai väärä. Vääräksi katsotaan myös osittain virheellinen väittämä.

 

Vastaukseksi Sinun tulee rengastaa kunkin kohdan oikeassa laidassa oleva O-merkki (=oikein) tai V-merkki (=väärin) sen mukaan, sisältääkö kohta mielestäsi oikean tai virheellisen väittämän. Oikeasta vastauksesta saat 1 piste/kohta. Väärästä vastauksesta tulee -1 piste/kohta. Vastaamatta jättämisestä saat 0 pistettä. Tee rengastukset niin, että niistä käy kiistatta ilmi vastauksesi. Vastausten tulee perustua valintakoekirjaan.

 

Maksimipistemäärä tästä osasta on 15 pistettä.

 

1. Silloin kun julkinen palvelu on lakisääteinen, viranomaisen resurssien

vähäisyys poistaa viranomaisen velvollisuuden palvelun järjestämiseen.                        V (s. 68)

 

2. Virkamiehen hallintoasiassa antama neuvo on rinnastettavissa yksilön

oikeuksia ja velvollisuuksia määrittäviin lopullisiin ja täytäntöönpano­

kelpoisiin hallintopäätöksiin.                                                                                               V (s. 68)

 

3. Viranomaiselle kuuluva yleinen tiedottamisvelvollisuus ei koske kuntia.                   V (s. 70)

 

4. Kunnallisvalituksessa valitusoikeus on suppea.                                                             V (s. 71)

 

5. Hallintoriita on ensisijainen menettelymuoto myös silloin, kun

hallintotoimintaa koskevaan lainsäädäntöön sisältyy kattavat
oikeussuojakeinot asianomaisen oikeuksien toteuttamiseksi
valitusmenettelyä käyttäen.                                                                                      V (s. 72)

 

 

 

6. Hallintokantelulla tarkoitetaan viranomaiskoneistossa ylemmälle

viranomaiselle taikka laillisuusvalvojalle tehtyä ilmoitusta siitä, että

julkisessa viranomaistoiminnassa on menetelty virheellisesti.                                        O (s. 73)

 

7. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisut osoittavat sen, että kansallisessa

lainkäytössä tuomioistuinten tulee tuntea ja viran puolesta ottaa huomioon

(iura novit curia) EU-oikeus samoin edellytyksin kuin kansallisen

oikeuden vaatimukset.                                                                                                           O (s. 73)

 

8. Euroopan oikeusasiamiehen toimivalta ei ulotu jäsenvaltioiden toimintaan

silloinkaan, kun nämä viranomaiset kansallisella tasolla, mm. kunnissa,

toimeenpanevat EU-oikeudellisia säädöksiä ja vaatimuksia.                                             O (s. 73)

 

9. Kunnallisen itsehallinnon tulkinnan keskeisenä määrittäjänä Suomessa

on eduskunnan suuri valiokunta.                                                                                           V (s. 214)

 

10. Kunnan alueyhteisöluonteesta on perinteisesti katsottu johtuvan

vaatimus siitä, että kunnan toiminnan tulee rajoittua kunnan rajojen sisälle.                   O (s. 219)

 

11. Kuntatasolla kansalaisyhteiskuntakehityksen mukaisen kansalaisten

sitoutumisen ja omavastuisuuden vahvistaminen muodostavat olennaisen

osan käsitteestä ”good local governance”.                                                              O (s. 223)

 

12. Perinteinen oikeusvaltiollinen kuntapalvelukonseptio on lähtenyt siitä,

että julkinen valta ja julkisen vallan käyttö perustuvat kuntien omaan

itsehallinnolliseen päätösvaltaan.                                                                                        V (s. 228)

 

13. New public management (NPM) on alkuperältään läheinen oppi

perinteiselle kunnallisoikeudelliselle ja ylipäätään kuntaa ja sen

tarkoitusta koskevalle ajattelulle.                                                                                        V (s. 229-

230)

14. Korkean luottamustason sopimuksellisuuden piirteitä ovat

yksityinen intressi, sanktioidut sopimukset, vaihtuvat yhteistyösuhteet

sekä osto- ja myyntiperiaate.                                                                                               V (s. 231)

 

15. Verkostomaiseen toimintatapaan liittyy kuntalaisten oikeuksiin

ja niiden toteuttamiseen kietoutuvia ongelmia ja haasteita.                                              O (s. 233)

 

OSA III

 

AINEISTOKOE

 

Lue huolellisesti oheinen teksti ja perehdy viimeisellä kahdella sivulla olevaan säädöstekstiin. Vastaa sen jälkeen esitettyihin kysymyksiin valintakoekirjassa esitetyn tiedon sekä annetun aineiston perusteella.

 

Maksimipistemäärä tästä aineistokokeesta on 20 pistettä (5 pistettä /vastaus).

 

Lähtökohtatilanne

 

T:n kunnassa on herättänyt huomiota virantäyttö, jossa kaikki asiat eivät ole sujuneet totutulla tavalla. Paikallislehden päätoimittaja Pekka Peitsi on huolestunut muutamista seikoista, jotka liittyvät Kristian Virtasen valintaan rakennustarkastajan virkaan. Virantäytöstä päätti tekninen lautakunta. Kunnan viranhaltijat eivät ole vastanneet päätoimittaja Peitsen kyselyihin, vaan hän on joutunut hankkimaan tietonsa muista lähteistä. Päätoimittajan mielestä kunnan päätöksenteko rakennustarkastajan virantäytössä muistuttaa menneistä ajoista, jolloin hyvä hallinto oli tuntematon käsite.

 

Viranhakujulistuksessa viitattiin maankäyttö – ja rakennusasetukseen (MRA). MRA 4.3 §:n mukaan rakennustarkastajalla tulee olla tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä kokemus rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä.

 

Virtanen on koulutukseltaan insinööri (AMK). Varsinaisia rakennusalan hommia hän ei kuitenkaan ole ehtinyt hoitamaan. Sen sijaan hänellä on mittava ura poliittisissa järjestöissä. Puolueen piirijärjestön sihteerinä ja myöhemmin puoluetoimiston työntekijänä Virtanen on erikoistunut asuntopolitiikan kehittämiseen. Virtanen on mukana sosiaalista rakentamista harjoittavan Teinisäätiön hallinnossa. Teinisäätiö on puolueen lähellä oleva säätiö, jonka tehtävänä on rakentaa vuokra-asuntoja yli 25-vuotiaille nuorille aikuisille.

 

Virtasen valinnan puolesta puhui erityisesti hänen pitkäaikainen kokemuksensa kansallisesta asuntopolitiikasta ja toimiminen vuokra-asuntojen rakentamista harjoittavassa säätiössä.

 

Esittelymuistion mukaan Virtasen puuttuvan käytännön kokemuksen korvaavat hänen mittavat yhteiskuntasuhteet. Asian esitellyt ympäristösihteeri Paavo Mänty on todennut, että virantäytössä on otettu huomioon, että myös edellinen rakennustarkastaja toimi aktiivisesti samassa puolueessa. Tämän vuoksi on luontevaa valita myös seuraaja saman puolueen piiristä. Tämän takia valinta ei syrji muita hakijoita, koska he eivät ole puolueen jäseniä. Päätöksenteon puolueettomuus varmistuu myös sen takia, että toinen kaavoitus- ja rakennusasioista vastaava virkamies kunnaninsinööri Akseli Jaatinen on poliittisesti sitoutumaton.

 

Teknisen lautakunnan virantäyttöä edeltäneissä keskusteluissa oli lisäksi todettu, että Virtanen on ”hyvä tyyppi”, kun taas kaksi muuta hakijaa ovat ”hankalia tapauksia”, jotka eivät ymmärrä kunnan etua rakennushankkeissa.

 

Virtasen valintaa perusteltiin myös hänen hyvillä suhteillaan kunnan alueelle mittavia liikerakennuksia suunnitteleviin pääomasijoittajiin. Maanlaajuisen Hyperpark-ketjun omistaja Kauno Perälä on avoliitossa Virtasen pikkuserkun Oili Korhosen kanssa. Virtanen on myös käynyt samaa koulua, tosin muutamaa luokkaa ylempänä kuin Perälä. Kunnanjohtaja Otto Niemelä vihjaisi, että liikemies Perälän kanssa käytäviin neuvotteluihin on hyvä lähteä, kun on tuttu mies kunnan palkkalistoilla. Uusi Hyperpark tuo mittavan taloudellisen hyödyn kunnalle ja koko lähialueelle.

 

Uusi Hyperpark on suunniteltu rakennettavan paikkaan, jossa sijaitsee kulttuuri­historiallisesti arvokas ruukkialue. Rakentamisen seurauksena uhkaa tuhoutua myös merkittäviä luontoarvoja sisältäviä alueita, joissa pesii mm. lukuisia uhanalaisia lajeja. Päätoimittaja Peitsistä tuntuu, että virkavalintaan on ”koplattu” nyt muutakin ja kiistelty rakentamishanke etenee kunnan päätöksenteossa ilman vastustusta. Hanketta on valmisteltu suljettujen ovien takana eikä mitään ole kerrottu julkisuuteen.

 

Päätoimittaja on saanut huolestuttavia tietoja Perälän ja Virtasen yhteyksistä. Kauno Perälä on osallistunut Virtasen puolueen rahoittamiseen ja ollut Teinisäätiön hallituksessa samaan aikaan kuin Virtanen. Kun Kristian Virtanen oli kansanedustajaehdokkaana, hän sai tukea Uusien Mahdollisuuksien Suomi ry:ltä (UMS) 20 000 euroa. Yhdistyksen takana oli joukko suomalaisia liikemiehiä, joista yhtenä perustajajäsenenä toimi Perälä.

 

 

1. Onko eurooppalaisilla oikeudellisilla säännöksillä ja perus- ja ihmisoikeuksilla merkitystä arvioitaessa hyvää hallintoa kuntatasolla? (Max. 5 p)

 

EU-oikeudella on etusija suhteessa kansalliseen oikeusjärjestykseen ja EU-oikeuden kanssa ristiriitainen normi on jätettävä soveltamatta. EU-säännöksillä on merkitystä kaikissa hallinto-orgaaneissa, niiden toteuttaessa EU-oikeutta. Suomen perustuslain 21 § takaa oikeuden hyvään hallintoon ja oikeuden saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Hallinnon oikeusturvajärjestelmää arvioitaessa on huomioitava Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. Vastaavat säännökset ovat myös EU:n perusoikeuskirjassa. Hyvää hallintoa koskevaa sääntelyä on sekä EU:n että Euroopan neuvoston piirissä tehty hyvän hallinnon säännöstö. Euroopan ihmisoikeussopimuksen merkitys näkyy tuomioistuinprosessin kautta ja välillisesti ohjaa esimerkiksi virkamiesten esteellisyyttä koskevien säännösten tulkinnassa. Ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta korostaa sellaisen vaihtoehdon valintaa, joka parhaiten edistää ihmisoikeusmääräysten toteutumista. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuilla on yhteys hallinto-oikeudellisten periaatteiden soveltamiseen. 

 

2. Onko Virtasen nimitys oikeudellisesti ongelmallinen? Miten arvioisit nimityspäätökselle esitettyjä perusteita? Arvioi tapausta hyvän hallinnon materiaalisten oikeusperiaatteiden avulla. (Max. 5 p)

Tapauksesta tekee ongelmallisen useampi kysymys. Virtanen täyttää tehtävään vaadittavan tutkinnon vaatimuksen, mutta häneltä puuttuu tarvittava riittävä kokemus rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä. Virtasen aikaisemmat työtehtävät eivät vastaa asetuksen edellytyksiä. Ongelmallisena voidaan pitää puoluepoliittisia perusteita, jotka näyttävät vaikuttaneen valintaan. Materiaalisista periaatteista kannattaa kiinnittää huomiota ensinnäkin tarkoitussidonnaisuuden periaatteeseen. Nimitysharkinnassa tavoitteena ansiokkaimman ja kyvykkäimmän valitsemista (PL 125§). Jos tavoitteena poliittisin perustein tapahtuva suosinta tai syrjintä ja nimitysharkinta tehdään tältä pohjalta, harkintavaltaa käytetään väärään tarkoitukseen. Myös hyvän ja epämieluisan kesken suoritettu valinta voi olla harkintavallan väärinkäyttöä (s. 65). Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan erottelulle pitää olla hyväksyttävä peruste, joka määräytyy perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudesta. Kyse ei ole positiivisesta erityiskohtelusta tasa-arvon edistämiseksi. Objektiviteettiperiaate edellyttää viranomaisten toimien olevan puolueettomia.  

3. Voiko päätoimittaja Pekka Peitsi kunnan asukkaana hakea muutosta lautakunnan päätökseen? Mitä muutoksenhakukeinoja hänellä on käytössään ja miten hänen tulee toimia? (Max. 5 p)

Hallintolainkäytön puolella varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin kuuluvat hallintovalitus ja kunnallisvalitus. Kunnallisvalitus on kuntalakiin perustuva valitus kunnan yleisessä hallinnossa. Kunnallisvalitus tehdään alueelliselle hallinto-oikeudelle. Kunnallisvalituksen voi tehdä paitsi asianomainen myös kunnan jäsen eli päätoimittaja Pekka Peitsi. Kunnallisvalitus on luonteeltaan valvonnallinen ja kassaatioluontoinen. Tuomioistuin voi kumota ja palauttaa uudelleen päätettäväksi. Kunnallisvalitusta edeltää oikaisuvaatimusmenettely ennen valituksen tekemistä. Peitsen on noudatettava valitusaikoja, muuten päätös tulee lainvoimaiseksi. Tällöin käytössä ovat tietyt ylimääräiset muutoksenhakukeinot esim. prosessuaalinen kantelu. Hallintokantelu ei sen sijaan ole muutoksenhakukeino.

 

4. Onko Kristian Virtanen mahdollisesti jäävi käsittelemään Hyperparkin rakentamiseen liittyviä asioita? Liitteenä on esteellisyyttä koskeva kohta hallintolaista. Perustele kantasi. (Max. 5 p)

Kristian Virtasen jääviyttä Hyperpark-hankkeessa voidaan tarkastella hallintolain kohtien kautta. Virtanen on jäävi, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen, jos on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen. Jos Virtanen tai hänen läheisensä on toimielimen jäsenenä säätiössä, jolle tulee asian ratkaisusta hyötyä tai haitta. Jos Teinisäätiö olisi jollakin tavalla mukana Hyperparkin rakentamisessa, Virtanen olisi jäävi 5) kohdan perusteella.  

Läheisen määritelmä ei kata pikkuserkkua eikä tämän puolisoa ellei tämä kuulu ryhmään virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä. Saman koulun käyminen ei riitä. Virkamiehen pikkuserkun avopuoliso ei sukulaisuuden perusteella kuulu läheisen kategoriaan (Huom. puolisukulaisella viitataan ns. uusperheiseen eli tarkoitetaan velipuolta, sisarpuolen lasta yms.).

Virtanen on hallintolain perusteella jäävi ratkaisemaan Hyperparkin rakentamiseen liittyviä asioita, jos hänen puolueettomuutensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (7. kohta). Tämän kohdan arvioinnissa ratkaisevassa asemassa on UMS ry:n vaalirahoitus Virtaselle, joka kytkeytyy Kauno Perälään. Koska Virtanen on saanut huomattavaa vaalitukea eli peräti 20 000 euroa Perälän perustamalta yhdistykseltä, voidaan perustellusti arvioida, että luottamus Virtasen puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

 

Hallintolaki 6.6.2003/434

28 § Esteellisyysperusteet

Virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä

3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

29 § Esteellisyyden ratkaiseminen

Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä.

Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä.

Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.

30 § Asian käsittelyn jatkaminen

Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.