Kunnallistalouden vanhat valintakoekysymykset, 2009

Tällä sivulla ovat saatavissa kunnallisalan koulutuksen valintakoekysymykset mallivastauksineen vuodelta 2009. Samat kysymykset koskevat kunnallisoikeutta, kunnallispolitiikkaa ja kunnallistaloutta.

 

AINEISTO-OSIO (12 p)

 

1. Mistä kunnan valitsemasta toimintatavasta kunnan talousjohtamisen kannalta on kyse? Perustele vastauksesi. (1 p)

VASTAUS (ss. 255, 257):

Kunta voi järjestää palvelunsa pääsääntöisesti kahdella tavalla joko itse tai ostamalla ne. Tässä tapauksessa kunta on päättänyt siirtää kotihoitoon kuuluvan ruokapalvelun kunnan oman organisaation ulkopuolelle (ulkoistaa). Tämän jälkeen kunta on päättänyt kilpailuttaa ruokapalvelun tuottajat (esim. kilpailuttaminen Espoossa). Kyseessä on siis markkinasuuntautunut toimintatapa, jossa palvelu ostetaan aidoilta markkinoilta.

 

2. Mitä oikeudellisia näkökulmia kunnallisen kotipalvelun järjestämiseen liittyy kunnan kannalta? (2 p)

VASTAUS (ss. 56-60, 67-68, 233):

Kotipalvelu on lakisääteinen, kunnallinen palvelu. Riippumatta ikävuosistaan kuntalaisella ei ole ehdotonta subjektiivista eli niin sanottua vahvaa oikeutta saada ruoankuljetusapua kunnalta eikä kunnalla ole näin olleen tällaisen palvelun erityistä järjestämisvelvollisuutta. Sen sijaan kunnallisia toimielimiä ja viranomaisia sitovat yhtälailla niin hallinnon menettelylliset kuin materiaalisetkin oikeusperiaatteet ja niiden toteuttamisvelvollisuus.

 

Kuntapalveluja tarvitsevien ja käyttävien kuntalaisten osalta kysymys on ennen muuta kunnalle kuuluvan Suomen perustuslain 6 §:ään kiinnitetyn yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamisvelvollisuudesta. Kotipalvelun tukipalveluna pidettävää kaupassakäyntiä ja ruokakassin hankkimista kotonaan asuvalle ikäihmiselle on pidettävä kunnan toimialaan kuuluvana palvelutehtävänä, jonka järjestämisessä tulee noudattaa kunnallista itsehallintoa ilmentävän määrärahasidonnaisen kuntapalveluohjauksen lisäksi perusoikeuksia ja hyvän hallinnon oikeusperiaatteita.

 

Kuntalaisen asiointi ja asioiden käsittely kunnassa on pyrittävä järjestämään niin, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti kunnallisia palveluita (hallintolaki 7 §). Kunnallisten palvelujen saatavuus edellyttää, että kuntaviranomainen järjestää toimintansa niin, että kuntalaisten huolenpitoa turvaavia palveluja on riittävästi tarjolla niitä tarvitseville kuntalaisille.

 

Silloin kun palvelu on lakisääteinen, resurssien vähäisyys ei poista viranomaisen yleistä velvollisuutta palvelun järjestämiseen. Tämä asettaa kunnalliselle päätöksenteolle ja viranomaistoiminnalle suuria oikeusturva- ja muita haasteita, mm. kilpailuoikeudellisia, jotta myös kaupallinen ja verkostomainen toiminta tulee integroiduksi oikeudellisessa mielessä moitteettomalla tavalla osaksi kunnallista palveluvarustusta.

 

3. Tunnista aineiston avulla kunnan valitseman toimintatavan keskeiset elementit ja pohdi niiden haasteita kunnan talousjohtamisen näkökulmasta. (5 p)

VASTAUS (s. 256):

Kyseessä olevan markkinasuuntautuneiden toimintatapojen keskeisiä elementtejä voidaan esittää kuvion avulla.

Markkinasuuntautuneille toimintatavoille keskeinen piirre on se, että kunnan talousroolit jakautuvat eri toimijoille. Toimijoiden, erityisesti tilaajien ja tuottajien erillisyyden lisäksi oleellisia piirteitä on ohjauksen perustuminen sopimuksiin ja ohjauksen kohteena ovat tuotteet.

Tilaajien ja tuottajien erillisyys. Markkinasuuntautuneille toimintatavoille on tunnusomaista se, että toimijoilla on selvät roolit ja toimijat tavoittelevat roolinsa mukaista hyötyä. Aidoilla markkinoilla ovat myyjät ja ostajat, jotka arvioivat kaupan kohdetta omasta näkökulmastaan. Rationaalisen ostajan intressinä on saada haluamansa tuote mahdollisimman edullisesti ja myyjä pyrkii saamaan tuotteestaan mahdollisimman hyvän hinnan. Aineistossa esitellään esimerkiksi Espoon tilanne, jossa kaupungin kotihoito (tilaaja) ostaa palvelun Servea Oy:ltä (tuottaja).

 

Kunnan toimiessa aidoilla markkinoilla (tavallisesti ostajana/tilaajana) tähän perusasetelmaan tulee lisäpiirteitä. Kunta ja sen yksiköt voivat tietysti ostaa palveluita itselleen, mutta useimmiten tilanne on se, että kunta ostaa verovaroilla tuotteen kuntalaiselle. Toisaalta esimerkiksi Leppävirran kunta huolehtii, että kuntalaisilla on tiedossaan palvelujen tuottajat, mutta kunta ei varsinaisesti osta palveluja kuntalaisille. Näin kuntalaiset voivat itse ostaa palvelua tarpeensa mukaan. Oleellinen kysymys tässä tapauksessa on se, mitä kautta informaatio kuntalaisten tarpeista välittyy päätöksentekoon. Ensisijaisesti informaation pitäisi välittyä poliittisten päättäjien kautta kunnan tilaajaorganisaatiolle. Jokapäiväisessä palvelutoiminnassa tärkeätä on myös palvelun käyttäjältä suoraan tuottajalle välittyvä informaatio.

 

Sopimukset ohjauksen välineinä. Toinen oleellinen markkinasuuntautuneiden toimintatapojen piirre on se, että ohjaus tapahtuu tilaajan ja tuottajan välisin sopimuksin, ei määräysvallalla kuten hierarkiassa. Sopimuksissa sovitaan toimintatavat, ostettavat palvelut (määrä ja laatu) ja palvelujen hinnat. Ideaalimallin mukaan osapuolilla pitäisi olla molemminpuolinen vapaus sopimuksen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen. Aineistossa kerrotaan Tampereen kaupungin ongelmasta, jossa on jouduttu pohtimaan sopimuksen purkamista ruokapalvelujen ongelmien vuoksi. Sopimukset tulisivatkin olla riittävän laaja-alaisia ja niissä tulisi sopia myös purkamisehdoista, kuten Espoo on tehnyt. Espoo seuraa ruokapalvelun hinnan muutoksia pistokokein, jos nousu on yli viisi prosenttia, voidaan sopimus irtisanoa. Vastaavasti Espoossa seurataan myös asiakastyytyväisyyttä, jonka pitää olla vähintään kolme (asteikolla 1-5).

 

Kuten aineistosta voi päätellä, sopimukset vaativat monenlaista osaamista kunnalta. Esimerkiksi Espoossa mukana oli hankintayksikön teknisen puolen osaaja ja kotihoidon ammattilaisia, minkä lisäksi apuna oli myös juridiikan asiantuntemusta.

 

Tuotteet sopimuksen kohteina. Markkinasuuntautuneiden toimintatapojen kolmas piirre on se, että tilaajien ja tuottajien kesken sovitaan tuotteisiin liittyvistä asioista toisin kuin hierarkkisessa omassa tuotannossa. Markkinasuuntautuneet toimintatavat suuntaavat huomion tuotteisiin ja myös niiden vaikutuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että tilaajien ja tuottajien on oltava tietoisia paitsi tuotteen sisällöstä myös tuotteiden hinnoista. Aineisto sisältää esimerkin Tampereelta, jossa kilpailuttamisessa keskityttiin hakemaan vain halpaa kuljetusta, jolloin ruoan hinta "unohtui". Espoon esimerkin mukaan ennen kuin sopimus voidaan tehdä, on tiedettävä, mitä palvelulta halutaan (tuotteistaminen).

 

4. Miten kuntien uusi hallinta-ajattelu ja sen eri ulottuvuudet ilmenevät vanhusten kauppapalvelujen järjestämisessä? (4 p)

VASTAUS (ss. 201-208):

Hallinta-ajattelu ja sen eri ulottuvuuksien tunnistaminen

Uusi hallinta-ajattelu (New Public Governance) kuvaa kuntajohtamisen uudistumista. Se koostuu uuden julkisjohtamisen ja hallinnan eli governance -ajattelun tarjoamista aineksista. Uuden hallinta-ajattelun keskeisiä kysymyksiä ovat kuntien ja yritysten väliset, kunnan ja kuntalaisten väliset sekä kuntien kansainväliset hallintasuhteet. Uuden hallinta-ajattelun ulottuvuuksia ovat:

-markkina- ja kilpailuehtoisuus, sopimuksellisuus, tilaaja-tuottaja -malli ja hankinnat

-sopimuksellinen kumppanuus ja toimijoiden välinen verkosto

-kuntalaisten osallistuminen ja uudet osallistumismuodot

Aineistossa markkina- ja kilpailuehtoisuus ilmenee siinä, että suuret kunnat ovat ulkoistaneet kotipalveluihin liittyviä kauppapalveluja kilpailuttamalla ko. palvelujen tuottajia. Kilpailutuksen tuloksena palvelun tuottava yritys on monissa kunnissa vaihtunut.

Kuntien välillä on merkittäviä eroja kauppapalvelujen kilpailuttamisessa sekä palvelujen sisällössä, laadussa ja hinnoissa.

Espoossa on kiinnitetty erityistä huomiota kauppapalvelujen tuotteistamiseen, palvelun eri ominaisuuksien ja niiden painotuksen määrittelyyn. Tampereen kaupungin toteuttama kilpailuttaminen ei ole kaikilta osin onnistunut.

 

Toimijoiden verkosto ja kumppanuus tarkoittavat joustavia ja vapaaehtoisia organisointitapoja, joiden avulla yhdistetään toimijoiden intressejä ja resursseja. Monet pienet kunnat kuten esim. Leppävirta ovat ulkoistaneet kauppapalvelut, mutta soveltaneet verkostoja ja kumppanuutta kilpailuttamisen asemasta.

 

Kuntalaisten uudet osallistumismuodot ilmenevät aineistossa käyttäjädemokratian ja palvelujen asiakaslähtöisyyden muodossa. Espoossa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakastyytyväisyyteen. Sen selvittämiseen on kehitetty oma mittari ja palvelusopimus voidaan irtisanoa, jos asiakastyytyväisyys on mittarin mukaan alentunut alle sovitun tason.

Kotipalvelu on määrärahasidonnainen palvelu. Kuntalaisten mielipiteiden pitäisi vaikuttaa vanhusten tarpeiden määrittelyyn, määrärahojen osoittamiseen ja palvelustrategian valintaan. Vanhuspalveluihin liittyvästä vastuunjaosta ja rahoituksesta tarvitaan myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja linjauksia.

 

 

ESSEEOSIO (28 p)

 

Esseekysymykset

1. Minkälainen on kuntien rooli yhteiskunnassa? Esittele kuntien tärkeimmät roolit ja kuvaile niiden sisältöä koko yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta. (3 p)

VASTAUS (191-194, 210):

Kunnat ovat keskeinen osa julkishallintoa ja suomalaista yhteiskuntaa. Kunnilla on monia tehtäviä, jotka ovat muotoutuneet pitkän historian aikana. Kuntien tehtäviä voidaan kuvata hyvinvointi-, viranomais-, demokratia- ja elinkeinopoliittisen kehittäjän rooleina.

Hyvinvointiroolissa kuntien yhteiskunnallisena tehtävänä on hyvinvoinnin turvaaminen ja arkipäivän palvelujen järjestäminen. Kansalaisten kannalta kunnilla on vastuu kansalaisten peruspalvelujen järjestämisestä.

Viranomaisroolissa kunta on paikallistasolla toimiva hallinto-organisaatio, joka on osa julkista hallintoa. Kunnat ovat paikallisviranomaisia, jotka suorittavat alueellaan erityislakien määrittämiä viranomaistehtäviä.

Demokratiaroolissa kunnat tarjoavat kanavan kansanvallan ja kunnallinen itsehallinnon toteutumiseen. Kuntien kautta kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa yhteisölliseen päätöksentekoon.

Elinkeinopoliittisen kehittäjän roolissa kunnat ovat osana eri toimijoiden muodostamaa verkostoa. Kuntien tehtävänä on edistää paikallisen talouden kehitystä, alueen kilpailukykyä, elinvoimaa ja innovatiivisuutta sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

 

2. Mistä kuntalaisuuden rakentumisessa on kysymys ja mitä esteitä ja vaikeuksia NPM-opin soveltaminen aiheuttaa kuntalaisuuden toteutumiselle? (4 p)

VASTAUS (ss. 229-230):

Kuntalaisuus voidaan nähdä yksilöiden ensisijaisena tapana identifioida itsensä sosiaalisiksi ja poliittisiksi toimijoiksi. Kuntalaisuus tarjoaa yksilöille oikeuksia ja velvollisuuksia ja sitoo heidät vastavuoroisesti erilaisiin verkostoihin. Jotta perinteinen oikeusvaltiollinen kuntapalvelukäsitys voisi kehittyä ja tavoittaa modernin kuntalaisuuden kehitysasteen, kunnllista päätöksentekoa, siihen perustuvaa kuntapalveluajattelua ja kunnan roolia paikallisyhteisön toimijana tulee avartaa.

NPM:n (New Public Management) soveltaminen kunnalliselämään sivuuttaa käytännössä kokonaan kunnallisen itsehallinnon toteuttamisen kannalta keskeiset kansalaisuuden, kuntalaisuuden ja kuntalaisosallistumisen teemat. Se jättää huomiotta muodollisia valta- ja toimivaltasuhteita, poliittisia vaikutusmahdollisuuksia ja päätöksentekoon osallistumista koskevat näkökulmat.

NPM-oppi keskittyy ennen muuta organisaation tehokkuuden ja työn tuottavuuden lisäämiskysymyksiin. NPM on ennen muuta hallinnollinen käytäntö, jonka alkuperä on tosin varsin vieras perinteiselle kunnallisoikeudelliselle ja ylipäätään kuntaa ja sen tarkoitusta, kuntapalvelujen järjestämistä sekä kuntalaisten itsemääräämisoikeutta koskevalle ajattelulle.

NPM-ajatteluun perustuva kuntien kehittämis- ja johtamisoppi ei tunnista kaikin osin ja riittävän yhdenvertaisesti kuntalaisten monimuotoisia tarpeita ja niiden usein nopeaakin muuttumista. Ihmisten työelämä-, opiskelu- ja vapaa-aikatarpeiden ja näihin liittyvien haasteiden jatkuvat muutokset vaativat kunnilta uudenlaisia toiminta- ja johtamistapoja. Pelkkä NPM-opin soveltaminen ei kuitenkaan riitä.

 

3. Pohdi vaikuttavuuden ongelmallisuutta kunnan talousjohtamisen näkökulmasta. (5 p)

VASTAUS (ss. 249-250):

Vaikuttavuus on olennainen osa kunnan talousjohtamista, sillä kyse on siitä, miten niukoilla resursseilla saadaan tyydytettyä kuntalaisten tarpeet mahdollisimman hyvin. Vaikuttavuuden kysymyksiä käsitellään erityisesti silloin, kun pohditaan sitä tuloksellisuuden näkökulmaa, joka tarkastelee, "ovatko tehdyt asiat olleet oikeita". Vaikuttavuuden käsitettä käytetään yleensä kolmessa päämerkityksessä. Ensiksi se määritellään tavoitteiden saavuttamisen asteena. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi poliittiset päättäjät ovat asettaneet konkreettiset tavoitteet jollekin toiminnalle. "Oikeita asioita" ovat silloin ne toimenpiteet, jotka ovat tavoitteiden suuntaisia. Toiseksi vaikuttavuus voidaan samaistaa vaikutukseen. Kolmanneksi vaikuttavuus saatetaan määritellä organisaation kyvyksi aikaansaada vaikutuksia.

Suoritteiden ja niiden aikaansaamien vaikutusten suhde

Suoritteiden ja niiden aikaansaamien vaikutusten suhde on monitulkintainen. Palvelujen tarpeen kasvu ja palvelujen lisäys eivät välttämättä aina johda parempaan tilanteeseen. Tällaisia ovat erityisesti oikeuslaitos, palolaitos ja puolustusvoimat, joiden toiminta on yhteiskunnallisesti menestyksekkäintä silloin, kun tarvitaan vähän. Suoritteiden ja tarpeiden tyydytyksen välinen yhteys ei välttämättä ole positiivinen, vaan se saattaa olla myös negatiivinen.

Vaikuttavuus määriteltynä aikaansaatuina vaikutuksina

Kun vaikuttavuus samaistetaan vaikutukseen, se on erotus toimimisen ja toimimattomuuden välillä (engl. with or without the intervention). Esimerkiksi, miten lonkkavammaisen elämä muuttuu, jos hänelle laitetaan tekonivel verrattuna tilanteeseen, jossa sitä ei laiteta? Ajatustapaa havainnollistaa seuraava kuvio.

Kuvio. Vaikuttavuuden ja vaikutuksen suhde.

 

Kunnan toimintojen vaikutukset ovat erilaisia. Vaikutus voi periaatteessa olla olemassa olevan tilan muuttamista, säilyttämistä tai estämistä. Koulutukseen, sairaanhoitoon tai teiden rakentamiseen panostaminen merkitsee muutosta. Koulussa vaikutus on oppimista, sairaanhoidossa terveemmäksi tulemista ja teiden rakentamisessa hyviä teitä. Rokotus voi estää sairastumista, puolustuslaitos voi estää olemassa olollaan vieraat tunkeilijat ja poliisi rikokset.

Vaikutusten näkökulmia

Kunnan toimenpiteillä eri toimialoilla saavutetut vaikutukset voivat olla monenlaisia. Seuraavaan on koottu joukko eri lähteissä esitettyjä vaikutuksen näkökulmia.

Asiakasvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Yksi näkökulma on erottaa välittömästi asiakkaaseen (kuntalaiseen) kohdistuvat vaikutukset ja laajemmat yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset. Esimerkiksi liikuntaelinleikkauksilla on luonnollisesti asiakasvaikutukset. Leikkauksen avulla asiakkaan henkilökohtainen elämä saattaa muuttua aivan ratkaisevasti. Tämä on asiakasvaikutusta. Liikuntaelinleikkauksella on usein myös laajempia vaikutuksia hoidetun henkilön lähipiirille ja veronmaksajille.

Lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset. Palvelujen vaikutukset voivat olla kestoltaan ja voimakkuudeltaan erilaisia. Osa vaikutuksista on lyhytaikaisia ja välittömiä, osa taas pitkäaikaisia. Oppimisen vaikutukset ovat välittömiä, mutta kouluissa opitut tiedot ja taidot vaikuttavat läpi koko ihmisen elämän. Useat palvelut ovat tavallaan investointeja tulevaisuuteen, jolloin niiden elinkaari on pitkä. Julkisen sektorin päätöksenteossa ongelmallista onkin se, että palvelujen kustannukset syntyvät ensin ja hyödyt vasta myöhemmin. Budjettia laadittaessa on taipumusta keskustella kustannuksista ja leikata määrärahat mahdollisimman pieniksi. Samalla saattaa käydä niin, että leikataan iso joukko tulevien vuosien hyötyvaikutuksia.

Vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamisen asteena

Toinen tapa on määritellä vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamisen asteena. Vaikuttavuus liitetäänkin usein tavoitteiden asettamiseen. Koulun tavoitteena voi olla se, että jatkokoulutuspaikan saa koulun päättäneistä 90 prosenttia tai ylioppilastutkinnosta selviydytään 99 prosenttisesti. Vaikuttavuutta on silloin se, saavutetaanko tavoite.

Vaikuttavuus ja määrittelyn ongelmallisuus on siis tärkeä näkökulma, kun pyritään tarkastelemaan kunnan tuloksellisuutta laajemmin. Kunnan talousjohdon olisi hyvä ymmärtää, mitä vaikuttavuutta oikein tarkoitetaan, sillä määriteltiinpä vaikuttavuus miten tahansa, on siinä kysymys lopulta julkisyhteisön tuotoksen ja yhteiskunnan jäsenten tarpeiden välisestä suhteesta.

 

 

Lyhyet määrittelykysymykset

 

1. Miten kunnallisoikeus oikeudenalana ymmärretään modernissa, funktionaalisessa mielessä? (2 p)

VASTAUS (ss. 212-213):

Kunnallisoikeus voidaan ymmärtää modernin käsityksen mukaisesti perinteistä hallinto-oikeuden alaosiota laajempana kokonaisuutena, jossa kunta toimii mitä erilaisimmissa muodoissa, ei enää pelkästään julkisoikeudellisten hallintoyksiköiden muodossa. Tällaisia toimintamuotoja ovat vaihtelevat yksityisoikeudelliset (osakeyhtiö, yhdistys, säätiö) tai yhteistoiminnalliset (kuntayhtymä, sopimusperuste) muodot.

Kunnallisoikeus modernissa, funktionaalisessa mielessä nähdään sellaisten oikeussäännösten summana, jotka koskevat kunnallisten yhteisöjen oikeusasemaa, tehtäviä ja toimintamuotoja. Tässä katsannossa kunnallisoikeus on kaikki oikeudenalat kattava ja tutkimuksen ja opetuksen tämän päivän tarpeisiin sovitettu kokonaiskäsite. Tällöin oikeutta tarkastellaan (korostuneesti) kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta.

 

2. Minkälainen on kunnanjohtajan asema kuntajohtamisessa? (1 p)

VASTAUS (ss. 195, 198):

Kunnanjohtaja on kuntaorganisaation ylin virkamies, jonka valtuusto valitsee toistaiseksi tai määräajaksi. Kunnanjohtaja toimii kunnanhallituksen alaisuudessa esittelijänä ja valmistelijana. Sen ohella kunnanjohtajalla on keskeinen asema paikallisyhteisön eri toimijoiden välisten verkostojen luomisessa.

Duaalimallin mukaan kuntajohtaminen jakautuu ammatilliseen ja poliittiseen johtamiseen. Kunnanjohtajan tehtävänä on ammatillinen johtaminen oman virka-aseman ja kunnan johtavista viranhaltijoista koostuvan johtoryhmän avulla. Palvelujen järjestämisen ohella johtamisen kohteina ovat mm. talouden hallinta ja henkilöstöjohtaminen. Kunnan strategisen johtamisen ja päätösten valmistelun kautta kunnanjohtaja voi vaikuttaa myös poliittiseen johtamiseen.

 

3. Mitä politiikalla tarkoitetaan kuntajohtamisen yhteydessä? (1 p)

VASTAUS (ss. 195-196, 197):

Politiikka on luonteeltaan taistelua vallasta, vallankäyttöä sekä toisen käyttämän vallan vastustamista. Paikallisyhteisöön kohdistuessaan politiikka on taiteilua erilaisten tavoitteiden ja pyrkimysten ristiaallokossa ja siihen tarvittavan vallan hankintaa.

Kunnan ylimmän johdon tasolla politiikka on kunnan perustehtäviin liittyvien poliittisten valintojen tekemistä ja niihin liittyvän vastuun kantamista. Kunnassa ylin päätösvalta on kuntalaisten valitsemalla valtuustolla, joka hyväksyy kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen sekä tekee kunnan eri tehtävien kannalta tärkeimmät päätökset. Tulosjohtamista sovellettaessa valtuuston tehtävänä on asettaa kunnan toiminnoille selkeät tavoitteet sekä valvoa ja arvioida niiden toteutumista. Kuntajohtaminen perustuu kollegiaaliseen poliittiseen johtajuuteen, jossa kunnanhallituksella on vahva asema politiikan käytännön toteuttamisessa. Kunnanhallituksen jäsenet ovat keskeisiä vallankäyttäjiä kunnassa.

 

4. Mitä valta tarkoittaa ja miten sitä käytetään verkostoissa? (1 p)

VASTAUS (ss. 195, 200-201, 204, 206-207):

Valta liittyy ihmisyhteisöjen toimintaan ja toimijoiden välisiin suhteisiin. Valta on kyky saada aikaan asioita ja kykyä vaikuttaa muiden ihmisten päätöksiin ja tekemisiin jopa heidän vastustuksestaan huolimatta. Kuntien poliittisilla ja ammatillisilla johtajilla yhteiskunnallista valtaa, joka kohdistuu mm. palvelujen ja asumisen järjestämiseen sekä yhdyskunnan ja elinkeinojen kehittämiseen.

Verkosto on uusi organisointitapa, joka perustuu kaikkia osapuolia hyödyttäviin ja suhteellisen pysyviksi tarkoitettuihin vapaaehtoisiin yhteistyösuhteisiin. Verkostoissa valtaa käytetään hallinnan (governance) keinoin. Poliittiselle johtajuudelle on silloin ominaista toimijoiden välinen yhteistyö, erilaisten intressien ja resurssien yhdistäminen yhteisten tarkoitusperien saavuttamiseksi sekä kuntalaisten osallisuus palvelujen käyttäjinä.

 

5. Miten kuntakonserni määritellään? (1 p)

VASTAUS (ss. 258-259):

Konsernia voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta; juridisesta sekä toiminnallisesta. Juridisessa mielessä konserni määritellään lainsäädännössä, jonka mukaan kunta muodostaa konsernin tytäryhteisöineen. Toiminnallinen konserni muodostuu johtamisen näkökulmasta; kuntakonserni on tuotanto-organisaatio, joka muodostuu usealla eri toimialalla toimivista tulosyksiköistä.

 

6. Mitä ongelmia tai haasteita verkostoajatteluun ja sen toteuttamiseen voi liittyä erityisesti julkisen vallankäytön näkökulmasta? (2 p)

VASTAUS (s. 233):

Verkostoajattelun toteuttaminen voi olla oikeudellisessa mielessä ongelmallista ja käytännön toteutuksensa osalta haastavaa varsinkin silloin, kun kysymys on tavanomaisen julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle (merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle). Tällöin julkisen vallan käyttäjä, esimerkiksi kunnllinen päätöksentekijä, voi joutua arvioimaan julkisen hallintotehtävän antamismahdollisuutta muulle kuin viranomaiselle niin hyvän hallinnon vaatimusten, oikeusturvan toteutumisen kuin perusoikeuksien vaarantumattomuudenkin näkökulmasta. Tästä aiheutuu julkisyhteisöille helposti runsaasti erilaista aikaavievää selvittely- ja varmistustyötä. Erityisen vahvaa oikeusturvaa edellyttävien kunnallisten palvelutehtävien yhteydessä uuden hallintotavan ja verkostoajattelun hyödyntäminen voi olla, edellä mainitusta selvittely- ja varmistustyöstä johtuen, tarpeettoman työlästä ja kustannuksiltaan kallista.

 

7. Mitkä ovat kuntien kansainvälisen toiminnan perusmuodot ja miten ne liittyvät kuntien toimintaan? (1 p)

VASTAUS (s. 209):

Kuntien kansainvälisen toiminnan perusmuotoja ovat institutionaalinen yhteistyö ja globaali alueiden välinen kilpailu.

Institutionaalisen yhteistyön tarkoituksena on paikallisen itsehallinnon korostaminen ja kansainvälisen yhteisvastuun vahvistaminen osallistumalla kehitysmaiden ongelmien lievittämiseen. Institutionaalisen yhteistyön muotoja ovat mm. kuntien suorittama kehitysyhteistyö, ystävyyskuntatoiminta, hankeyhteistyö sekä poliittis-hallinnollinen yhteistyö EU:n ja erilaisten kansainvälisten järjestöjen (CLRAE, CEMR, Eurocities, UCLG) kautta.

Kansallisvaltioiden rajat ylittävän globaalin kilpailun tarkoituksena on elinkeinopolitiikan kehittäminen sekä alueyhteisöjen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

 

8. Mitä tarkoitetaan kunnan mittausjärjestelmällä ja miksi sellainen on olemassa? (1 p)

VASTAUS (s. 267):

Kunnan mittausjärjestelmällä tarkoitetaan kunnan käyttämää liikekirjanpitoon perustuvaa laskentajärjestelmää, jonka tavoitteena on selvittää kunnan talouden tasapaino, vakavaraisuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta.

 

9. Luettele tavaroiden ja palvelujen vaihtoon liittyvän matalan luottamustason sopimuksellisuuden piirteet. (2 p)

VASTAUS (ss. 230-231):

Matalan luottamustason sopimuksellisuuden piirteitä ovat: yksityinen intressi, sanktioidut - perinteistä sopimusoikeudellista sopimistapaa tarkoittavat - sopimukset, vaihtuvat yhteistyösuhteet sekä osto- ja myyntiperiaate. Markkinaohjaussuhde perustuu lähtökohtaisesti matalan luottamustason sopimuksellisuuteen (verkostojen toiminnassa keskeistä on puolestaan eri toimijoiden keskinäinen luottamus ja korkean luottamustason sopimuksellisuus).

 

10. Miten paikallisyhteisöt liittyvät kuntien toimintaan? (1 p)

VASTAUS (ss. 192-193, 195):

Historiallisesti paikallisyhteisöt ovat luoneet kuntien olemassaololle yhteisöllisen perustan. Kunnat ovat omaleimaisia ja monimuotoisia paikallisyhteisöjä. Paikallisyhteisöt ovat toimivan demokratian edellytyksenä. Paikallisyhteisöistä nousevat erilaiset intressit ja kunnan johtamista ohjaavat poliittiset voimasuhteet.

Modernin kunnallishallinnon aikana itsehallinnollisilla paikallisyhteisöillä on perustuslaillinen asema. Paikallisyhteisöt ovat luoneet perustan kansallisvaltion aluejaotukselle ja hyvinvointivaltion tehtävien laajentumiselle. 1990-luvulta lähtien johtamisen painopiste siirtynyt valtion byrokratiasta paikallisten verkosto- ja kumppanuussuhteiden hallintaan.

 

11. Taloudellisessa mielessä kunta on myös paikallistalouden toimija, mitä se tarkoittaa? (1 p)

VASTAUS (s. 239):

Kunnalla on paikallistaloudessa merkittävä tehtävä, joka koskee paikallisen elinkeinoelämän edellytysten luomista. Tämä tapahtuu esimerkiksi maankäytön suunnittelun kautta kaavoittamalla alueita yritystoiminnan tarkoituksiin ja rakentamalla infrastruktuuria.

 

12. Mitkä ovat oikeusvaltiollisen kuntapalvelukonseption vahvuustekijät? (2 p)

VASTAUS (s. 229):

Oikeusvaltiollisen kuntapalvelukonseption vahvuus on päätösten ennustettavuus ja yksilön oikeussuoja muutoksenhakumahdollisuuksineen viranomaispäätöksiä kohtaan.

Toinen oikeusvaltiollisen kuntapalvelukonseption vahvuustekijä on kuntien asukkaiden ja palveluntarvitsijain välinen yhdenvertaisuus heidän kohtelemisensa osalta.