Kunnallistalous 2010

 

Kysymys 1

Mitä tarkoitetaan ilmaisperiaatteella kunnan toiminnassa? Kerro tästä esimerkki. (1 piste)

 

Vastaus: Palvelut ovat kuntalaisten kannalta katsottuna maksuttomia. Esimerkkinä peruskoulu. s. 239

 

Kysymys 2

Mitä tarkoitetaan sillä, että kunnat muodostavat kuntayhtymän? (2 pistettä)

 

Vastaus: Kunnat voivat järjestää yhdessä tietyt palvelut, jolloin ne vapaaehtoisesti perustavat kuntayhtymän. Tällainen on esimerkiksi terveys- ja sosiaalitoimen kuntayhtymä. Kunnan voi olla myös pakko kuulua tiettyihin kuntayhtymiin, kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymään. s. 260

 

Kysymys 3

Kuntalakiin otettiin kuntakonsernin käsite. Minkälaisiin ongelmiin tällä on pyritty vastaamaan? (2 pistettä)

 

Vastaus: Pyritään luomaan järjestelmä, jonka avulla pystytään hallitsemaan erilaisia toimintayksikköjä sekä ohjaamaan niiden toimintaa kokonaisuutta palvelevaksi. Kuntalain eräitä säännöksiä uudistettiin vuonna 2007, jolloin lakiin myös otettiin tarkempia määräyksiä kuntakonsernista. Ne koskivat erityisesti konsernin rakennetta, konsernijohtoa ja tilinpäätöstä. Uudistetun kuntalain säännösten mukaan kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö.

s. 258

 

Kysymys 4

Mitkä ovat kunnan omaehtoisen valvonnan toimijat valintakoekirjan mukaan? (4 pistettä)

 

Vastaus: Kunnan omaehtoinen valvonta koostuu ulkoisesta ja sisäisestä valvonnasta. Ulkoisen valvonnan toimijoita ovat luottamushenkilöelimet (tarkastuslautakunta) sekä ammattitilintarkastajat (JHTT -tarkastus). Sisäinen valvonta toteutetaan kuntakohtaisesti toimivan johdon alaisena. Se koostuu sisäistä tarkastuksesta ja tarkkailusta. Oleellisia osia kunnan toiminnan valvonnassa ovat myös valtion ja kuntalaisten harjoittama valvonta. s. 267 tms.

 

Kysymys 5

a) Minkälaisesta tapahtumasta on kyse, jos kunta päättää ulkoistaa jonkun osan palvelutuotantoaan? (3 pistettä)

 

Vastaus: Kyse on siirtotapahtumasta, jossa alussa etsitään potentiaalisia tuottajia, joita mahdollisesti myös kilpailutetaan. Tämän jälkeen tehdään tuottajavalinta, käydään tuotannon organisointiin liittyvät sopimusneuvottelut, laaditaan sopimukset sekä käynnistetään ne toimenpiteet, joita uudelleenorganisointi eri osapuolilta edellyttää.

 

b Mitä puolestaan tarkoittaa siirto takaisin omaan tuotantoon. (1 piste)

 

Vastaus: Ulkoistettu palvelu palautetaan kunnan oman tuotannon piiriin. Syitä ovat yleensä sopimusrikkomukset, jotka liittyvät usein palvelun laatuun, hinnoitteluun sopimusta jatkettaessa sekä asiakaspalautteeseen.

s. 257

 

Kysymys 6

Valintakoeteoksen mukaan reaalitaloudessa rahalla on kolme eri tehtävää. Mitä nämä tehtävät ovat? Kerro esimerkki jokaisesta tehtävästä kunnan toiminnassa. (6 pistettä)

 

Vastaus:

Raha vaihdon välineenä: Kunta hankkii esimerkiksi tehtäviensä hoitamiseen henkilökuntaa ja maksaa heille tehdystä työstä palkan.

Raha on arvon mitta? Tuotannontekijöillä, kuten toimintaan hankittavilla tiloilla, maa- ja vesialueilla on hinta. Tässä tapauksessa esimerkiksi vuokra kertoo minkälaisesta paikasta on kyse ja kuinka arvokkaana sitä pidetään.

Raha on myös arvon säilyttäjä.  Kun reaalitaloudessa palveluilla ja tavaroilla on tietty hinta, niitä pystytään vertaamaan keskenään. Näin on laita esimerkiksi kunnan tarjoamien erilaisten vanhusten asumispalvelujen kohdalla. Tämä tarjoaa vertailumahdollisuuksia ja luo yleistä vakautta taloudelliseen toimintaan.

s. 242-243

 

Kysymys 7

Mitkä ovat julkisen talouden keskeiset tehtävät? Kerro myös, miten niitä on mahdollista soveltaa kuntatasolla? (5 pistettä)

 

Vastaus:

a) Talouden vakaasta kehityksestä huolehtiminen (stabilisaatio eli vakauttamistehtävä)

b) Investointi-, tuotanto- ja kulutuspäätösten ohjaustehtävä (allokaatiotehtävä) sekä

c) Hyvinvoinnin jakautumisesta huolehtiminen (distribuutiotehtävä)

Suurin osa allokaatiotehtävistä edellyttää päätöksentekoa kunta- tai aluetasolla. Paikalliset toimijat ja päättäjät tuntevat parhaiten paikalliset tarpeet, heillä on yhteys asukkaisiin ja siksi tämä tehtäväalue tulee hoitaa paikallisesti.

Kaksi muuta tehtävää (vakauttamis- ja tulonjakopolitiikka) tulee hoitaa keskitetysti. Perusteluina mm. kansalaisten yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu.

s. 239.

 

Kysymys 8

Mitä tarkoittaa hierarkkinen toimintatapa kunnan toiminnan organisoinnissa ja palvelutuotannossa? (5 pistettä)

 

Vastaus:

- Toiminnan tavoitteet ja päämäärät määritellään itse omassa organisaatiossa.

- Ohjausta toteutetaan säätelemällä resursseja ja tuloksia. Tässä ovat apuna strategiat, jotka on laadittu etukäteen. Ne käsitellään valtuustotasolla.

- Ohjaus toteutetaan linjassa ja tehtävät jakaantuvat strategiseen, hallinnolliseen ja operatiiviseen tasoon sekä horisontaalisesti tulosyksiköihin.

- Kunnan organisaatio voidaan esittää kuviona, jossa voidaan havainnollistaa ihmisten keskinäiset valta- ja vastuusuhteet.  Ne muodostavat raamit ihmisten keskinäiselle käyttäytymiselle. Kyse on ennakolta sovituista pelisäännöistä.

- Myös johtamisjärjestelmä pystytään mallintamaan, jolloin voidaan kuvata keskeiset tehtäväalueet kuten suunnittelu ja koordinointi.

 (sivu 254)

 

Kysymys 9

Minkälainen on kunnan tulorakenne? Minkälaisia muutoksia tässä rakenteessa on viime vuosina tapahtunut? (5 pistettä)

 

Vastaus:

- Kuntien tulot kertyvät ensisijaisesti verotuksella kerättävistä varoista: verotuloista ja valtionosuuksista. Näiden suhteellinen osuus tuloista on hieman yli 60 prosenttia.

- Kunnat saavat myös toimintatuottoja. Ne koostuvat lähinnä myynti- ja maksutuloista, joiden suhteellinen osuus tuloista on noin neljännes.

- Kehityssuunta:  Kunnat pyrkivät lisäämään toimintatuottojaan: laajentamalla maksujen valikoimaa, korottamalla käyttömaksuja sekä ohjaamaan toimintaa hinnoittelulla.

Kunnat ovat viime vuosina velkaantuneet: Kuntien lainakanta on noin 5 prosenttia. Verotulokertymän kasvu on viime vuosina hidastunut. Kuntien tulorakenteissa on erittäin suuria eroja sekä vuotuista vaihtelua.

s. 243-244

 

Kysymys 10

Kunnan toimintayksikkö voi laatia talousarvionsa brutto tai nettoperiaatteella. Esittele nämä periaatteet ja analysoi sitä, minkälaiseen toimintaan ne parhaiten sopivat. (6 pistettä)

 

Vastaus:

a) bruttoperiaate, jolloin kaikki menot ja tulot esitetään kokonaisuutena.

b) nettoperiaatteessa on kyse siitä, että tuloista ja menoista otetaan talousarvioon vain niiden erotus. Tuloista saa vähentää menot ja talousarvioon merkitään vain niiden erotus (tuloenemmistöinen toiminta). Vastaavasti menoista saa vähentää niiden yhteydessä syntyneet tulot ja talousarvioon merkitään niiden erotus (kyseessä menoenemmistöinen toiminta).

Bruttoperiaatetta käyttävät yleensä ne yksiköt, joilla on verrattain vähän tuloja ja vastaavasti taas nettoyksikköinä toimivat ne, joilla on runsaasti esimerkiksi maksutuloja.

s. 263-264