Filosofian vanhat valintakoekysymykset, 2008

Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia - johdatus peruskysymyksiin, Gaudeamus, 1995

Vastaa jokaiseen neljään tehtävään. Kirjoita kunkin tehtävän vastaukset eri vastaus­paperille (saman tehtävän alakohdat voivat olla samalla paperilla). Tehtäviin 2, 3 ja 4 odotetaan essee-vastausta. Kirjoita tiiviisti ja johdonmukaisesti. Muista myös selkeä käsiala. Kokeen maksimipistemäärä on 60 p.

1. 

1. Määrittele lyhyesti (korkeintaan 8 riviä) seuraavat käsitteet:
• hermeneutiikka (2 p.)
• dialektiikka (2 p.)
2. Selvitä lyhyesti, mitä Jürgen Habermas tarkoittaa tiedon intresseillä. (6 p.)

2.     Selvitä lyhyesti, miten psykologinen behaviorismi ja ns. tietokonemetaforaan perustuva kognitiotiede ovat yrittäneet ratkaista tietoisuuden ongelman. Mitä vaikeuksia näihin ratkaisuyrityksiin liittyy? (10 p.)

3.     Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

1. Kielen ja maailman suhde Ludwig Wittgensteinin Tractatuksessa. Mitä ongelmia tähän näkemykseen sisältyy? (10 p.)
2. Ludwig Wittgensteinin myöhemmän, Tractatuksen jälkeisen filosofian keskeinen käsite on kielipeli. Mitä kielipelit ovat, ja miten kielen ja maailman suhdetta voidaan käsitellä kielipelin käsitteen avulla? Millaisia tulkintoja kielipeleihin perustuvalle filosofialle on annettu? (10 p.)

4.     Aineistotehtävä  (20 p.)

Alla olevat kaksi tekstinäytettä edustavat kahta erilaista oppia olevaisen luonteesta. Kenen kirjoittamia tekstit ovat? Mitä ontologian suuntauksia ne edustavat? Perustele vastauksesi. Esittele suuntauksien keskeiset periaatteet. Minkälaista kritiikkiä suuntauksiin on kohdistettu?

Kiinnitä vastauksessasi huomiota vastauksen rakenteeseen ja selkeään ilmaisuun.

1. "Kaikkien ajatusten alkuperä on se, mitä sanomme aistimukseksi; sillä ihmismielessä ei ole mitään ajatusta, joka ei ole ensin kokonaan tai osittain syntynyt aistielimissä. ...

   Aistimuksen syy on ulkoinen kappale tai objekti, joka painaa kunkin aistimuksen omaa elintä, joko välittömästi kuten maku- ja tuntoaistissa tai välillisesti kuten näkö-, kuulo- tai hajuaistissa. Tämä paine välittyy hermojen ja ruumiin muiden säikeiden ja kalvojen kautta, ja edettyään sisäänpäin aivoihin ja sydämeen se aiheuttaa siellä vastuksen tai vastapaineen tai sydämen vapautumispyrkimyksen. Koska tämä pyrkimys on ulospäin, se näyttää olevan jotain ulkopuolista. Ja tämä vaikutelma tai fantasia on se, mitä ihmiset sanovat aistimukseksi. Silmälle sen muodostaa valo tai värillinen muoto, korvalle ääni, sieraimelle tuoksu...

   Kaikki nämä aistittaviksi kutsutut kvaliteetit ovat objektissa, joka ne aiheuttaa, pelkästään erilaisia aineen liikkeitä, joilla objekti painaa elimiämme eri tavoin."

2. "Tämä vertaus, hyvä Glaukon, soveltuu kaikin puolin siihen, mitä edellä on esitetty. Vankilamaista asuntoa vastaa näkyvä maailma ja siinä palavan tulen kajoa auringon valo. Ja jos ymmärrät, että ylös kiipeäminen ja ylhäällä avautuvien näkymien katseleminen kuvaa sielun kohoamista ajatuksella tavoitettavaan maailmaan, olet tulkinnut käsitykseni oikein. Senhän sinä halusit kuulla; pitääkö se sitten paikkansa, sen tietää jumala. Sellainen mielikuva minulla siis on, että ajatuksella tavoitettavassa maailmassa on viimeisenä ja vaivoin nähtävissä hyvä idea. Mutta kun se kerran on nähty, on pakko todeta, että se on kaikissa asioissa kaiken oikean ja hyvän aiheuttaja: näkyvässä maailmassa se synnyttää valon ja sen valtiaan, ajatuksella tavoitettavassa maailmassa se taas itse valtiaana synnyttää totuuden ja järjen. Ja on todettava myös, että sen, joka haluaa toimia järkevästi yksityisessä tai julkisessa elämässä, on täytynyt nähdä tämä idea."