Sosiaalipolitiikan vanhat valintakoekysymykset, 2007

Anttonen & Sipilä: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin.

Vastaa kysymyksiin Anttosen ja Sipilän kirjan perusteella. Kirjoita selkeällä käsialalla ja vain annettuun tilaan. Hyvä vastaus on ytimekäs, keskittyy olennaiseen ja on hyvää suomen kieltä.

1. Vertaile lyhyesti sosiaaliturvan vakuutus- ja avustusperiaatetta (2 p.)

2. Vertaile lyhyesti sosiaaliturvan subsidiariteetti- ja ekvivalenssiperiaatetta (2 p.)

3. Kirjassa verrataan Suomea, Saksaa ja Yhdysvaltoja. Näissä maissa sosiaalisten ongelmien perussyyt ymmärretään eri tavoin.

   1. Minkä seikkojen ymmärretään aiheuttavan sosiaalisia ongelmia suomalaisessa, saksalaisessa ja yhdysvaltalaisessa hyvinvointivaltiossa? (3 p.)

   2. Ketkä tai mitkä ihmisryhmät ovat näiden erilaisten ymmärrysten perusteella oikeutettuja sosiaalipoliittisiin etuuksiin näissä kolmessa maassa? (3 p.)

4. Kirjoita essee allaolevasta aiheesta kokonaisia lauseita käyttäen. Muodosta vastauksesta johdon­mukaisesti etenevä teksti ylittämättä annettua tilaa. (Esseevastauksen arvostelussa otetaan huomioon sisällön lisäksi vastauksen selkeys, johdonmukaisuus ja hyvä suomen kielen käyttö.)

   Mitä sosiaalinen kansalaisuus tarkoittaa ja miten sosiaalinen kansalaisuus on muuttunut Suomessa 1900-luvulla? (8 p.)

5. Alla on esitetty lista suomalaisen sosiaalipolitiikan virstanpylväitä ja vuosikymmenlukuja. Yhdistä listassa oleva laki tai järjestelmä viivalla siihen vuosikymmeneen, jona laki on tullut voimaan tai järjestelmä on tullut kansallisena käyttöön. (6 p.)

   kunnallinen kotiaputoiminta	1910-luku
   lapsilisä-järjestelmä	1920-luku
   lasten kotihoidon tuki	1940-luku
   oppivelvollisuuslaki	1950-luku
   sairausvakuutus-järjestelmä	1960-luku
   valtionapua kansanlastentarhoille	1980-luku

6. Kirjassa on esitetty kolme kilpailevaa aatesuuntaa, joiden varassa sosiaalipolitiikkaa voidaan toteuttaa. Kirjoita allaolevaan taulukkoon mitkä ovat kunkin aatesuunnan keskeiset lähtökohdat ja niihin kohdistettu kritiikki. (6 p.)

   	universalismi	uusliberalismi	kommunitarismi
   aatesuunnan keskeiset lähtökohdat ja perustelut
   aatesuunnan mukaisen sosiaalipolitiikan kritiikki

Aineistokoe

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava kysymyksiin teoksesta Anttonen & Sipilä: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa

Aineistokokeessa on kaksi eri aineistoa. Ensimmäisen kohdan (kysymykset 1.a.–b.) aineistona on osio Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman luvusta ”10. Hyvinvointipolitiikka”. Toisen kohdan aineistona on kuvio naisten työvoimaosuudesta kolmessa eri maassa. Tutustu aineistoihin huolellisesti ja vastaa kysymyksiin siten, että hyödynnät kunkin kohdan vastauksissasi sekä annettua aineistoa että pääsykoekirjan tietoja.

1. a.) Etsi ohessa olevasta hallituksen ohjelmasta (aineistokokeen sivut 2–6) neljä eri väestöryhmää, joihin sosiaalipoliittisia toimenpiteitä kohdistetaan ja listaa ne alla olevaan taulukkoon. Sen jälkeen kirjaa kunkin väestöryhmän kohdalle omiin sarakkeisiinsa mihin ongelmiin hallituksen ohjelmalla pyritään kunkin väestöryhmän osalta vastaamaan ja millä keinoin. (12 p.)

   väestöryhmä	mihin ongelmaan vastataan	ongelman ratkaisemisen keinot

   1. b.) Suomalaista sosiaalipolitiikkaa -kirjassa on listattu pohjoismaiselle hyvinvointipolitiikalle tunnusomaisia piirteitä. Etsi hallituksen ohjelmasta kohtia, jotka kuvaavat tai heijastavat näitä pohjoismaiselle hyvinvointipolitiikalle tyypillisiä piirteitä. Etsi yhteensä viisi erilaista tunnuspiirrettä . Alleviivaa löytämäsi ohjelmakohta ja kirjoita tyhjille riveille ohjelmatekstin viereen mistä pohjoismaisen hyvinvointivaltion tunnusmerkistä on kysymys. (10 p.)

   Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmasta (s. 51–54):

   10 HYVINVOINTIPOLITIIKKA

   10.1. Kannustaen ja välittäen 2010-luvulle

   Väestön ikääntyminen, työelämän murros ja globalisaatio asettavat uusia haasteita suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja työelämälle. Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja monipuolisuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Suomen hyvinvointi 2010-luvulla edellyttää vahvaa taloutta ja korkeaa työllisyysastetta. Työelämän ja sosiaaliturvan uudistusten tavoitteena on taata kaikille riittävä ja aukoton sosiaaliturva.

   Hallituksen tavoitteena on asiakaskeskeisten palveluiden ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttaminen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä.

   Sosiaali- ja terveydenhuollossa parannetaan palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tehostetaan uuden teknologian käyttöönottoa sekä parannetaan palvelujärjestelmän läpinäkyvyyttä ja ohjausta. Parannetaan kansalaisten toimintaedellytyksiä sekä mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja osallistumiseen. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on toiminnan perusta.

   10.2. Kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva

   Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka toteutetaan vaiheittain ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Asia valmistellaan hallituksen asettamassa komiteassa, jossa ovat edustettuna myös työmarkkinajärjestöt.

   Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa.

   Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan (ml. asumistuki) sekä työttömyysturvan uudistaminen. Tukien saajan asemaa parannetaan yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistus toteutetaan siten, että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut.

   Työelämän sosiaalivakuutuslainsäädäntöä ja ansioturvaa koskevat hallituksen ratkaisut valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

   10.3. Kattavat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut

   Terveet ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn perusta. Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteena on edistää terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä kaventaa eri väestöryhmien välisiä terveyseroja.

   Tämän lisäksi on huolehdittava kohtuullisesta toimeentuloturvasta ja työkyvyn ylläpidosta sekä varmistettava toimivat peruspalvelut kansalaisten saataville asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saanti taataan suomen ja ruotsin kielellä sekä pyritään turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluja myös saamenkielisinä.

   Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Varmistetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta.

   Perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi kehitetään erityisesti perusterveydenhuoltoa ja sosiaalityötä, ensihoitoa sekä mielenterveys- ja päihdetyötä. Erityishuomiota kiinnitetään lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusväestön mielenterveysongelmien tunnistamiseen, palveluiden saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen.

   Arvioidaan terveydenhuollon hoitotakuun toimivuus ja tehdään tarpeelliset muutokset aikarajoihin ja toimintamalleihin.

   Käynnistetään terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Työterveyshuollon palveluita kehitetään.

   Kehitetään palveluohjausta. Jatketaan sähköisten tietojärjestelmien kehittämistä.

   Palvelujen järjestämisvastuu tulee säilyttää kunnilla ja rahoituk­sen tulee pääosin perustua valtionosuuteen ja kuntien omiin verotuloihin. Palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi on niiden rahoituspohjaa tarkistettava myös asiakasmaksujen osalta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon luodaan oikeudenmukaisempi maksukattojärjestelmä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi. Samalla järjestelmää uudistetaan siten, etteivät asiakasmaksut johda epätarkoituksenmukaisiin hoitovalintoihin.

   Kansalaisten yhdenvertaisuus turvataan vahvistamalla palvelujen käyttäjien oikeuksia. Palvelujen laatusuosituksia uudistetaan tavoitteena sitovuustason nostaminen. Tehostetaan toiminnan ja palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointia sekä palvelujen valvontaa ja ohjausta. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten voimavaroja suunnataan uudelleen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

   Avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan asteittain sosiaalivakuutuksista. Henkilöstön ikääntyminen ja eläkkeelle siirtyminen on suuri haaste. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuteen ja palvelujen laatuun vaikuttaa oleellisesti ammattitaitoisen henkilöstön osaaminen ja määrä. Kiinnitetään erityistä huomiota työvoimatarpeiden valtakunnalliseen ja alueelliseen ennakointiin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa turvataan riittävä ammattitaitoinen henkilöstö työelämälähtöisellä koulutuksella, kilpailukykyisellä palkkauksella, kehittämällä työn sisältöjä ja johtamista, tarjoamalla mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä sekä vaikuttaa omaan työhönsä.

   Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Kunnallisen palvelusetelin käyttöalaa laajennetaan tarkoituksenmukaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palveluseteli ulotetaan kotisairaanhoitoon vuoden 2008 alusta.

   Hammaslääkärinpalkkioista vakuutetulle maksettavien Kelakorvausten tasoa muutetaan siten, että todellinen korvaustaso nousee 40 prosenttiin korvausperusteesta.

   Selvitetään yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sisältyvän piilevän arvonlisäveron aiheuttamat kilpailunvääristymät.

   Mahdollistetaan julkisten toimitilojen tehokkaampi käyttö terveydenhuollossa sen vaikuttamatta asiakkaan saamaan sairaanhoitovakuutuskorvaukseen.

   Toteutetaan sosiaalitakuu ottamalla asteittain käyttöön palvelutarpeen arvioinnin määräajat keskeisissä sosiaalipalveluissa.

   Vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon turvataan. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palveluiden kehittäminen. Vanhustenhuollossa ja vanhusten palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Vahvistetaan kuntouttavaa työotetta.

   Kattavan vanhustenhoidon turvaamiseksi parannetaan hoitotuen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamista siten, että nämä täydentävät toisiaan saumattomasti.

   Alennetaan vanhusten palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa sekä kehitetään arvioinnin menettelytapoja yhtenäisen käytännön varmistamiseksi koko maassa.

   Luodaan kattava ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkosto koko maahan ja lisätään ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä.

   Hallituksen tavoitteena on huolehtia koko veteraanisukupolven hyvinvoinnista. Kehitetään veteraanien ja sotainvalidien sosiaaliturvaa ja palveluja. Erityisesti on huolehdittava riittävistä kotipalveluista ja nykyistä yksilöllisemmästä kuntoutuksesta.

   Kehitetään omaishoitoa tehtyjen selvitysten pohjalta. Luodaan edellytyksiä lisätä omaishoidontuen piiriin kuuluvien määrää. Huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta parantamalla mahdollisuuksia pitää lakisääteiset vapaapäivät. Omaishoitajan sijaisavun saantia parannetaan. Selvitetään mahdollisuuksia siirtää omaishoidon tuki Kansaneläkelaitokselle. Selvitetään mahdollisuudet hoitovapaajärjestelmän kehittämiseen työn ja omaishoidon paremmaksi yhteensovittamiseksi.

   Lääkekorvausjärjestelmä uudistetaan siten, että kustannusten nousua hillitään. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee asian erillisessä työryhmässä.

   Erityisesti uusien lääkkeiden korvattavuudessa otetaan huomioon niiden kustannusvaikuttavuus sairaudenhoidossa. Edistetään turvallista lääkehoitoa ja turvataan kattava lääkehuolto.

   Vammaisten oikeudenmukaisen aseman turvaamiseksi laaditaan vammaispoliittinen ohjelma, jossa linjataan seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet. Jatketaan vammaispalvelulain ja erityshuoltolain yhdistämistä.

   Kehitetään vammaisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää vaiheittain. Kunta– ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vahvistetaan vammaispalvelujen rahoitusta sekä kehitetään palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja vammaisten yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Tuetaan vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja työelämään.

   Hallituksen tavoitteena on esteetön yhteiskunta, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä esteettömyyteen tietoyhteiskunnassa, mm hyödyntämällä uusia mahdollisuuksia turvata palveluja vammaisille.

2. Alla olevassa kuviossa on esitetty naisten ikäryhmittäiset työvoimaosuudet Länsi-Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa vuonna 1985. Kirjoita esseemuotoinen vastaus siitä, miksi naisten työvoimaan osallistuminen oli näinkin erilaista näissä kolmessa maassa. ( Esseevastauksen arvostelussa otetaan huomioon sisällön lisäksi vastauksen selkeys, johdonmukaisuus ja hyvä suomen kielen käyttö.) (8 p.)