Valtio-opin vanhat valintakoekysymykset, 2007

Paloheimo-Wiberg, Politiikan perusteet

Valtio-oppiin pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin.

1. Kuka on todennut, että:

1. Valtio on pakkoyhteisö, joka ajaa hallitsevan luokan etuja?

2. Byrokraatti ei ole poliitikko, vaan puolueeton hallinnoija sekä muualla päätettyjen asioiden toimeenpanija?

3. Taloudellisten laskusuhdanteiden aikana hallitusten tulee lisätä valtion menoja ja vastaavasti nousuhdanteiden aikana vähentää valtion menoja?

4. Valta on kykyä saada toinen käyttäytymään haluamallaan tavalla mahdollisesta vastustuksesta huolimatta?

5. ”Sota on kaikkien asioiden isä”?

6. ”Demokratia on institutionaalinen järjestely, jossa yksilöt saavuttavat poliittisten päätösten tekemiseen tarvittavan vallan kilpailuun perustuvalla taistelulla ihmisten äänistä?

7. Luonnontilassa ihmisen elämä on yksinäinen, köyhä, siivoton, raaka ja lyhyt?

8. ”Ihmisten ei pitäisi tietää, miten lakeja ja makkaraa tehdään”

Yht. 4 p.

2. Käsikirjoitat roolipeliä, jonka kaikkien pelaajien roolikuvauksiin liittyy poliittinen toiminta. Kirjoitat itsellesi myös roolin. Haluatko olla konsensus- vai konfliktipoliitikko? Perustele vastauksesi. Yht. 4 p.

3. Pääsykoekirjassa esitetään, että kansallisen identiteetin kehittyminen on kansakunnan yhtenäisyydelle merkittävä tekijä. Luonnehdi lyhyesti, millä tavoin kansallisidentiteettien merkitystä arvioivat A) Samuel Huntington, B) postmoderni kriitikko ja C) pasifisti marxisti. Yht. 3 p.

4. Miten politiikka voi olla egoistista tai altruistista? Keksi molemmista esimerkki ja perustele vastauksesi. Yht. 3 p.

5. Robert Michelsin käsitys organisaatioista. Yht. 3p.

6. Maurice Duverger on kirjassaan Les Partis politiques (Poliittiset puolueet) esittänyt vaikutusvaltaisen puoluejaottelunsa. Mihin Duvergerin jaottelu perustuu ja minkälaisia puolueita hänen mukaansa on? Luonnehdi eri puoluetyyppejä lyhyesti. Yht. 5 p.

7. Karl Popperin mukaan käsitys siitä, että arvot olisivat objektiivisia ja yleispäteviä, avaa portit totalitaariselle yhteiskunnalle. Mitä Popper tällä tarkoitti? Yht. 2 p.

8. Pohdi valtion tarpeellisuutta ja tarpeettomuutta. Käytä pohdintojesi tukena kirjassa esitettyjä käsityksiä. Mitä mieltä itse olet? Perustele mielipiteesi. Yht. 6 p

Aineistokoe

Valtio-oppiin pyrkivien on lisäksi vastattava kysymyksiin teoksesta Paloheimo-Wiberg, Politiikan perusteet.

Tutustu aineistoihin ja vastaa sen jälkeen kysymyksiin. Hyödynnä vastauksissa myös valintakoeteosta, kun kysymykseen liittyy pääsykoekirjassa mainittu termi tai käsite.

Aineisto I liittyy demokratian käsitteen syntymiseen, käyttämiseen ja sille annettaviin merkityksiin.

AINEISTO I

Demokratia on eräs tapa, jolla poliittisen järjestelmän hallinta voidaan organisoida. Käsitteellä viitataan antiikin Kreikan, ja erityisesti sen aikaisen Ateenan, idealisoituihin käsityksiin poliittisen vallan käytöstä ja sen käyttäjistä. Käsite muodostuu kreikan sanoista demos eli kansa sekä kratos eli valta. Sananmukaisesti demokratia on siis kansanvaltaa. Käsitys antiikin Ateenasta demokratian tyyppiesimerkkinä pohjautuu Perikleen (n. 495-429 eaa) pitämään vaikuttavaan hautajaispuheeseen, joka pidettiin Spartaa vastaan taistelleiden kaatuneiden sotilaiden muistoksi. Perikleen puheessa demokratian käsitteeseen viitataan ensimmäisen kerran myönteisessä sävyssä. Muissa tuon aikaisissa Kreikan kaupunkivaltioissa demokratia-nimitystä käytettiin pilkkanimenä Ateenan poliittisesta järjestelmästä. Myös useat filosofit, muiden muassa Platon, Aristoteles ja Isokrates, suhtautuivat demokratiaan nuivasti. Demokratian ongelmiksi nähtiin poliittinen epävakaus, taipumus anarkiaan, liian pitkälle menevä tasa-arvoisuus, liiallinen yksilön vapaus sekä enemmistön sortohallinto varakasta vähemmistöä vastaan.

Nykyisin demokratiaan viitataan voittopuolisesti myönteisessä sävyssä ja sitä pidetään tavoittelemisen arvoisena. Mainittuun puheeseen vedotaan puolustettaessa demokraattista hallintatapaa, ja esimerkiksi EU:n perustuslakiluonnoksen johdannossa viitataan siihen.

Seuraavassa otteita Perikleen hautajaispuheesta (lähde: Thukydides Peloponnesolaissodat I-II, suom. J.A. Hollo). Lue teksti ja vastaa kysymyksiin.

1. Kenelle Perikleen puhe on suunnattu? Yht.2 p.

2. Millaisia argumentaation lajeja puheessa mielestäsi on? Miten ne ilmenevät siinä? Yht. 4 p

3. Miten kansanvallan ajatus näkyy Perikleen puheessa? Onko kysymys kansanvallasta mielestäsi ajankohtainen nykyisin? Perustele vastauksesi lyhyesti. Yht. 4 p.

Aineistot II ja III liittyvät kevään 2007 eduskuntavaaleihin. ”Vaalitarkkailijan” (Pia Mikander) kännykkäkameraan tallentuivat Vaasan vaalipiirin Kansallisen Kokoomuksen ehdokkaan, kansanedustaja Petri Salon, kommentit somaleista. Tallenteen sisältö julkaistiin YouTube -sivustolla, jossa videosta tuli yksi katselluimmista suomalaisista vaaliaiheisista videoista. Videota ladattiin katsottavaksi lähes 39 000 kertaa vaaliuurnien sulkeutumiseen mennessä. Tallenteen sisältö uutisoitiin 5. maaliskuuta ruotsinkielisessä Radio Vegassa ja TV-Nyttissä, minkä jälkeen suurin osa valtakunnan joukkotiedotusvälineistä kertoi asiasta seuraavien päivien aikana. Vaasan vaalipiirin pää-äänenkannattajissa salanauhoitus oli 7. maaliskuuta Pohjalaisen etusivun pääuutinen ja Ilkassa samana päivänä asiaa kommentoitiin kattavasti pääkirjoituksessa. Petri Salo uusi edustajapaikkansa, vaikka menetti lähes 3000 ääntä edellisten vaalien tulokseen verrattuna.

Aineisto II on YouTube-sivustolta otettu näyte videosta ” Kokoomuksen Petri Salo somaleista ”, jonka nimimerkki ”vaalitarkkailija” on julkaissut sivustolla 6.3.2007. Video on tekstitetty, puheenvuorot on kirjoitettuna aineistossa. Myös aineiston kuva on mainitusta YouTube-sivustolta löytyvästä videosta.

AINEISTO II : ”Vaasa 3.3.2007 AVOIN VAALITILAISUUS

-  Kokoomuksen kansanedustaehdokas Petri Salo (sininen takki, viikset) keskustelee Suomen pakolaispolitiikasta

-  Taustalla parin metrin päässä näkyy Kokoomuksen ja SDP:n keulakuvia.

-  Kysyjä: Voit sä sit sanoo et tää niin kuin en nyt halua olla rasisti mitenkään mutta niin kun Afrikan maista tulevat niin onks ne paremmin sopeutuneet näissä ongelmissa?

-  Salo: on kaksi hyvää esimerkkiä...Aasialaiset jotka... aikoinaan Vietnamista ja sitten tuli tähän maahan niin ne on sopeutuneet erittäin hyvin tähän...Toinen taas ääripää on somalit jotka tuolla asemalla nautiskelee...jotakin huumeita, mälliä eikä ole tarkoituskaan opetella kieltä tai mennä töihin

-  Kysyjä: mitä me voidaan tehdä? Edelleen haen sitä, että hyväksytäänkö tilannetta?

-  Salo: Äänestää Kokoomusta ei siinä muuta vaihtoehtoa...ei siinä muuta vaihtoehtoa. Ja sisäasiainministerin salkku meille.

Petri Salo on myöhemmässä haastattelussa (5.3.2007) vannonut seisovansa sanojensa takana sekä puhuvansa KOKOOMUSLAISELLA äänellä. Mies tietää varmasti, mistä hän puhuu. Hän on sentään istunut kokoomuslaisena eduskunnassa 8 vuotta.”

AINEISTO III on julkaistu Pohjalainen sanomalehdessä 15.3.2007 sivulla 5. Tekstit Susanna Pajakko. Sivun pääartikkeli on otsikolla ”Salanauhoittajan motiivina oli avoin politiikka” sekä artikkeliin liittyvät kaksi kainalojuttua, jotka otsikoilla ”Petri Salo: Kampanja ei tähän pysähdy” ja ”FST: Journalistiset kriteerit täyttävää kansalaisjournalismia”.

4. Minkälaista poliittista valtaa salakuvaaja käytti julkaistessaan tallenteen? Entä minkälaisen ilmenemismuodon vallankäyttö sai? Yht. 3 p.

5. Edistikö vai heikensikö salakuvaajan toiminnasta noussut julkinen keskustelu kansanvallan komentoketjun toimintaa? Perustele vastauksesi. Yht. 5 p.

6. Pääsykoekirjassa luokitellaan eri tavoin ihmisiä poliittisen osallistumisen aktiivisuuden ja toiminnan muotojen perusteella. Erittele näiden luokittelujen perusteella salakuvaajaa ja kansanedustajaa poliittisina toimijoina. Yht. 4 p

7. Aineistossa esitetään, että ”internetin kehityksen myötä kansalaisjournalismi on tulossa Suomeenkin”. Mitä tarkoittaa termi kansalaisjournalismi tiedotusvälineiden valtakäsitysten näkökulmasta? Arvioi aineiston perusteella väitettä, jonka mukaan internet soveltuu erinomaisesti kansalaisjournalismin välineeksi? Yht. 5 p.

8. Kansanedustajan suhtautuminen salakuvaamiseen oli kriittinen. Pohdi lyhyesti, millä tavoin salakuvaajan toimintaa arvioisivat A) Gabriel Almond ja Sidney Verba, B) Ronald Inglehart, C) Niccolò Machiavelli).