Ympäristöpolitiikan vanhat valintakoekysymykset, 2009

Tällä sivulla ovat saatavissa ympäristöpolitiikan valintakoekysymykset mallivastauksineen vuodelta 2009.

Tehtävä 1

Minkälaisia normatiivisia periaatteita nykyiseen ympäristöpoliittiseen ajatteluun sisältyy?

[1] Vastauksen luettelonomainen aines koostuu seuraavista perusosista. Jokaisesta saa maininnasta 0.5 p., ja jos periaatetta lyhyesti luonnehditaan jokseenkin kuten kirjassa, 0.5 p kustakin:

-         (i) Oikeus hyvään ympäristöön on perusoikeus. Julkisen vallan vastuu on normatiivinen väittämä (vastuun luonnehdinta: siirtymä siviilioikeudesta julkisoikeuteen, s. 167)

-         (ii) selvilläolo velvoite (luonnehdinta, s. 170)

-         (iii) aiheuttaja maksaa (luonnehdinta, s. 170)

-         (iv) varovaisuusperiaate (luonnehdinta: todistustaakka, s. 170)

-         (v) paras käyttökelpoinen (käytettävissä oleva) tekniikka (luonnehdinta, s. 170)

 

Yhteensä max. 5 p.

 

[2] Vastauksessa on osattava myös koota muualla tekstissä olevia eksplisiittisiä viittauksia normeihin ja normatiivisuuteen, seuraavasti:

-         (i) Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet: (i) sisältyminen lainsäädäntöön (esim. YVA, maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristönsuojelulaki) (ii) osallistuminen perusoikeutena: oikeudet ja velvollisuudet, perusoikeuksia "proseduraalinen" puoli.

-         (ii) Paikallisella tasolla kaupunkien ja kuntien ympäristöpolitiikka on aktiivista: siihen liittyy     omanlaatuisiaan normeja kansainvälisistä sopimuksista (Aalborgin sopimus), ja           omanlaatuisiaan kansalaisosallistumisen periaatteita.

-         (iii) Kestävä kehitys on normatiivinen periaate; ympäristöllisen oikeudenmukaisuuden periaate: maininta.

-         (iv) Biologinen monimuotoisuus on normatiivinen periaate.

 

Yhteensä max 5 p.

 

[3] BONUS

Ympäristöpolitiikan dynaamisuuden yhteydessä nousee esiin kaksi normeihin liittyvää seikka; niiden maininnasta voi saada á 0.5 p. bonusta

-         normien jatkuva uudistuminen: julkisen vallan tehtävä on puolustaa yleistä etua

-         siirtymä hallinnosta hallintaan: kaivoslain uudistaminen on osoittanut, että oikeusnormiston     luonne on muuttunut - eri toimintasektoreita koskevat lait ovat keskinäisessä   vuorovaikutuksessa

 

Tehtävä 2

Erittele Itämeren suojelun kannalta keskeisiä hallinnan tasoja ja kuvaile niiden erityisiä tehtäväalueita. 

 

Itämeren suojelun kannalta keskeisiä hallinnan tasoja ja niiden tehtäväalueita ovat (s. 181-182):

 

(i) kansainvälisen hallinnan taso, joka säätelee lähinnä merenkulkua erilaisten kansainvälisten organisaatioiden ja sopimusten (esim. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja merenkulun ympäristönsuojelua säätelevä MARPOL-sopimus) kautta

 

(ii) Euroopan Unionin taso, jolla Itämeren suojelua ohjailevat unionin direktiivit (esim. meristrategiadirektiivi ja vesipuitedirektiivi) sekä erilaiset Itämereen kohdistuvat tai sitä sivuavat politiikat (kuten maatalouspolitiikka) ja ohjelmat 

 

(iii) alueellinen taso (kaikki yhdeksän rantavaltiota sekä Euroopan Unioni), joka keskittyy vuonna 1974 solmitun suojelusopimuksen toimeenpanoon ja sopimuksen tueksi perustetun komitean toimintaan (mm. suosituksia sisältävät toimintaohjelmat)

 

(iv) kansallinen taso, jolla toimintaa säätelevät maittain vaihtelevat kansalliset lainsäädännöt ja erityiset kansalliset suojeluohjelmat ja suojelutoimenpiteet (esim. Suomessa kansallinen Itämeren suojeluohjelma, suojelun toimenpideohjelma, vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat, joihin kirjatut toimenpide-ehdotukset koskettavat esimerkiksi kansallista maatalouspolitiikkaa ja yhdyskuntasuunnittelua) 

 

(v) kaupunkien ja kuntien taso, joka kantaa vastuun esimerkiksi jätevesien puhdistuksen järjestämisestä ja muista paikallisista toimista

 

(vi) paikallistaso, joka käsittää joukon muita toimijoita (esim. yrityksiä, muita organisaatioita, kansalaisjärjestöjä, tutkijoita sekä yksittäisiä kansalaisia), jotka toimivat moninaisin keinoin Itämeren ympäristönsuojelun hyväksi

 

Jokaisesta "tasosta" saa maininnasta 0,5 p., ja jos tehtäväaluetta luonnehditaan jokseenkin kuten yllä/kirjassa, 0.5 p-1p. (yht. 9 p)

 

Maininta siitä, että hallinnan tasot ovat toimijoiden ja osallistujien moninaisuuden vuoksi osittain päällekkäisiä, mikä mutkistaa tehtävänjakoa ja johtaa toisinaan keskenään ristiriitaisiin ja tehottomiin hallintatoimenpiteisiin. (1 p)

 

 

BONUS

Itämeren ympäristön hallinnan vaikeuden ulottuvuuksien käsittelemisestä voi saada bonusta (yht. max 1 p).

-         Tietoperustan ja ympäristöpolitiikan vaikutuskeinojen välinen epäsuhta (tiedollinen ja poliittinen sulkeuma)

-         Itämeri on "yhteisomisteinen" ympäristöongelmien näyttämö: Itämeren ulappa on kansainvälistä vesialuetta, ja siten kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Näin ollen vastuu meren vaalimisesta ei kuulu erityisesti kenellekään (kansallisten intressien ja kansainvälisten tavoitteiden väliset ristiriidat)

-         Itämeren ympäristöongelmien ekologinen "anatomia": Itämeren ympäristöongelmat koostuvat epäyhtenäisestä joukosta ongelmia, joiden luonne, laajuus ja vakavuus vaihtelevat Itämeren eri osissa riippuen paitsi ekologisista erityispiirteistä, kuormituksen määrästä tai muiden riskien kohdentumista koskevista eroista myös niistä osallisista, jotka ovat kyseisen ongelman välittömässä vaikutuspiirissä.

-         Itämeren ympäristöongelmien sosio-ekonominen ja poliittinen "anatomia": Sosioekonominen ja poliittinen tilanne, joka määrittää minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tietyillä ympäristöongelmilla on sekä sitä, minkälaisia ratkaisumahdollisuuksia voidaan hyväksyä, vaihtelee Itämeren alueella poikkeuksellisen paljon.

 

 

Tehtävä 3a

a) Minkälaisia tehtäviä Pallastunturin matkailukeskuksen kehittämissuunnitelmat asettavat ympäristöhallinnolle?

 

Ympäristöhallinnon tehtävistä Pallaksen tapauksessa sovellettavia ovat (max. 3p):

 

1) Ympäristöpolitiikan keskeinen tehtävä on ongelmien ennaltaehkäisy

 

2) Ympäristöhallinnon tehtävänä ristiriitaisten tavoitteiden huomioonottaminen maankäyttöratkaisujen yhteydessä:

-         vaihtoehtoiset ratkaisut usein toisensa poissulkevia

 

3) Varovaisuusperiaate

-         julkisen vallan tehtävä on puolustaa yleistä etua sellaisissa tilanteissa, joissa vahvat yksityiset intressit ajavat suuria ympäristömuutoksia aiheuttavien toimenpiteiden toteuttamista

 

Näistä esimerkkinä aineiston mukaan (max. 7p):

 

-         Hotelli Pallas sijaitsee kansallispuistossa ja poronhoitoalueella, matkailuelinkeinon, luonnonsuojelun ja porotalouden tarpeiden yhteen sovittaminen

-         kansallispuistossa rakentaminen on lähtökohtaisesti kielletty. Matkailuelinkeinon laajentaminen edellyttäisi lain muutosta, lakiehdotus valmisteilla ympäristöministeriössä

§         (bonus max ½ p.): artikkelin mukaan hotelli kuitenkin vanhempi kuin kansallispuisto, Pallas arvokas myös kulttuurihistoriallisesti ja rakennetun ympäristön kannalta)

-         on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, tehtävänä hahmottaa kehittämisen vaihtoehtoisia toteutustapoja ja arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia

§         laatijoina Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus

§         asianosaisilla oikeus tulla kuulluksi ympäristöä merkittävästi muuttavien hankkeiden yhteydessä, sekä ympäristönsuojelulain että maankäyttö- ja rakennuslain nojalla: tässä mainittu keskustelutilaisuus

 

BONUS max 1p.: Kansalaiset ja järjestöt toimijoina

§         hankkeen politisoituminen, vaihtoehtojen esittäminen

§         tässä, ympäristöjärjestöt ja osa kuntalaisista vastustaa

§         hallinnon haasteena päätöksenteon mekanismien ja valmistelun varhaisten vaiheiden tekeminen avoimemmaksi

 

 

Tehtävä 3b

Artikkeliin sisältyvä toteamus "nykytilanne ei tyydytä" ilmentää sitä, että Pallastunturin tulevaisuudennäkymät ovat politisoituneet. Muotoile tästä asetelmasta ympäristöpolitiikan alaan liittyvä kysymys, jota pitäisi mielestäsi selvittää tutkimuksen keinoin. Perustele kysymyksenasettelusi lyhyesti.

 

 

Ei varsinaista mallivastausta. Vastauksessa pyydettyä kysymystä on arvioitu neljästä näkökulmasta (max. 5 p.):

 

-         Onko kysymys ympäristöpolitiikan alaa?

-         Käsitteleekö kysymys Pallaksen tilanteen politisoitumista?

-         Onko kysymys aiheen kannalta relevantti?

-         Onko kysymys mielekkäästi rajattu?

-         (+ tyylipiste)

 

Mahdollisia perusteluita (max. 5p.):

 

-         Ongelman määrittely on ympäristöpolitiikan tärkein kysymys. Ongelman määrittely on tärkeää, koska se luo samalla perustan ratkaisujen etsimiselle ja sulkee toisia ratkaisuja pois. (vastakohta-avaruuden idea)

-         Miten vastaaja hahmottaa tutkimuskysymyksen suhteessa annettuun asetelmaan? Entä onko muotoilulla kysymyksellä mahdollista hankkia tietoa, joka ottaa kantaa perusteluissa hahmoteltuihin seikkoihin?

-         Tapaustutkimus tutkimustapana, esim.

o       toimijoiden ja toimijaverkostojen osuus ympäristöpolitiikan muotoutumisessa,

o       kansallinen ja paikallinen toimintatapa

-         Merkityksellisen tiedon arviointi, esim.:

o       luonnontieteellisen tiedon ja kansalaisten arkitiedon yhteensovittaminen

o       eri toimijat arvioivat alueen merkitystä erilaisin perustein (tulkintakehys)

o       tiedon hallinnan ja vallankäytön kietoutuminen toisiinsa

o       tiedollisen epävarmuuden käsittely