Ympäristöpolitiikan ja aluetieteen koulutusohjelman vanhat valintakoekysymykset, 2010

Tällä sivulla ovat saatavissa ympäristöpolitiikan valintakoekysymykset mallivastauksineen vuodelta 2010.

Esseemuotoiset vastaukset kirjoitetaan niille varatuille viivoille. Annetun tilan ylittäminen voi johtaa koko vastauksen hylkäämiseen.

Valintakoekirjaan (Karppi – Sinervo (toim.): Governance – uuden hallintatavan jäsentyminen) perustuvat tehtävät (1.a-e sekä 2.a ja b):

 

1 a) Miten projekti-identiteettiä luodaan? (s. 133) (max. 2 p.)

Alueellistumisprojekteihin osallistuvat toimijat pyrkivät luomaan uusia yhteiskunnallisia asemia ja suhteita, jotka ovat heille edullisia Näin muodostuvat identiteetit kiinnittyvät vastustamisen sijaan myönteisiin tulevaisuudenodotuksiin  

 

1 b) Mitä paikkojen tila on ja miten se liittyy alueelliseen hallintaan? (s. 132) (max. 2 p.) 

 

Paikkojen tila viittaa globaalin tietoteollisen yhteiskunnan reuna-alueisiin jotka ovat jääneet tai jäämässä kehityksestä sivuun. Alueellista hallintaa voidaan pitää pyrkimyksenä suotuisaan kehitykseen ja marginalisaation torjuntaan.

 

1 c) Miten ympäristö ja luonto eroavat ympäristöongelmien tulkinnallisina kehyksinä toisistaan? (s.180-181) (max. 2 p.)

 

Ympäristö kiinnittyy siihen, mikä on ympäröitynä, paikallisesti ja ajallisesti; ympäristö-kehys korostaa ympäröidyn kannalta tärkeitä seikkoja ja prosesseja.

Luonto käsittää prosessit, jotka pitävät yllä maapallon fysikaalista ja biologista hahmoa; luonto on läsnä kaikkialla; luonto-kehys korostaa maapallon luonnon elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä.

 

1 d) Tehokkaan ympäristöpolitiikan kehittäminen edellyttää sekä tiedollista että poliittista sulkeumaa. Määrittele tiedollinen ja poliittinen sulkeuma sekä niiden välinen suhde. (s. 183-184) (max. 2 p.) 

 

Tiedollinen sulkeuma - kaikki tutkimuksen kohteena olevan ilmiön kannalta merkitykselliset tekijät otetaan huomioon. Politiikan sulkeuma on vakiintunut sääntelyjärjestelmä, joka on yleisesti hyväksytty.

Olennaista on, että ongelman luonne ja ongelman ratkaisemisen ehdot saadaan ilmaistuiksi samanlaisia kriteerejä käyttäen, eli niiden perusteella voidaan päätyä toteuttamiskelpoisiin poliittisiin johtopäätöksiin. Olennaista on myös näiden sulkeumien samanaikainen toteutuminen. Tiedon kertyminen auttaa kehittämään politiikan vaikutuskeinoja ja politiikan vaikutuskeinoista saadut kokemukset osoittavat uusia tiedollisia tarpeita.

 

1 e) Mitä tarkoitetaan sillä, että ympäristöongelmat ovat sosiaalisesti konstruoituja?  

(s. 163) (max. 2 p.)

 

Vaikka ympäristöongelmien perustana ovat ympäristössä tapahtuvat materiaaliset muutokset, on ympäristöongelmien määrittely inhimillisen toiminnan tulosta. Näissä määrittelykamppailuissa voidaan keskustella ja kiistellä siitä, onko ongelma todellinen vai ei, mikä on ongelman merkitys ja mitä sen ratkaiseminen edellyttää.

 

2. a) Miten talouden globalisaatio on vaikuttanut valtioiden toimintakykyyn ja -tapoihin? (s. 131) (max. 5 p.)

 

-          Globalisaatio on vähentänyt valtioiden käytössä olevia keinoja säädellä maailmantalouden suhdannevaihtelujen vaikutuksia kansantaloudessa ja paikallisesti. Aiemmin valtiot saattoivat nykyistä enemmän rajoittaa esimerkiksi tuotteiden tuontia tai tukea niiden vientiä käyttämällä säätelykeinoinaan tulleja ja valuuttakurssin säätelyä.

-          Valtiot ovat reagoineet globalisaatioon muuttamalla talouden ja yhteiskunnan säätelykeinoja uuteen tilanteeseen sopiviksi. Tarve etsiä uusia keinoja talouden säätelyyn on osittain seurausta valtioiden omista päätöksistä vapauttaa rahamarkkinoiden toimintaa, kansainvälistä pääomien siirtoa ja suorien investointien tekoa, eikä globalisaatiota siten voida pitää vain valtiota pakottavana voimana.

-          Vapaan kilpailun tilanteessa useat valtiot ovat siirtyneet tukemaan taloudelleen tärkeiden vientisektoreiden ja kaupunkien tai alueiden kilpailukykyä. Näin valtion asema on muuttunut suvereenista, alueellisia kehityseroja tasaamaan pyrkivästä vallankäyttäjästä kohti talouden muutoksiin reagoivaa ja niitä ennakoivaa ”sparraajaa”, jonka tärkeäksi tehtäväksi on tullut huolehtia kansallisesta tai paikallisesta innovaatiokyvykkyydestä. Muutos on antanut aiheen nimittää uutta talouden säätelyn muotoa ”kilpailuvaltioksi”.

 

2. b) Miksi alueiden käyttö on erityisen altis yhteiskunnallisille ristiriidoille? Erittele ristiriitojen luonnetta. (s. 129-132, 173-178, 185-186) (max. 5 p.)

 

-         Hallinta alueellistuu, mutta alueellisen hallinta kenttä on moniaineksinen, jopa sekava. Toimijakentässä voi olla esim. kuntia, yrityksiä, kaupunkeja, kansalaisjärjestöjä, virkahenkilöitä ja poliittisia toimijoita. Kenttä kiinnittyy ja juurtuu toimintaympäristöönsä toimijoiden kautta. Ristiriitojen aiheita voivat olla toimijoiden tasavertaisuus, hallinnan oikeudenmukaisuus ja julkisen päätöksenteon demokraattisuus.

-         Ristiriitoja synnyttää myös kysymys alueiden olemuksesta, alueellisen identiteettien politisoituminen, esim. Katalonia, Baskimaa (käsite regionalismi) tai sitten teknokraattisesti muodostetut uusalueet kuten Mitt-Norden ja Barentsin alue.

-         Maankäytön ratkaisut ovat toisensa poissulkevia: eri toimijoiden erimielisyydet ja ristiriidat tulevat usein ilmi

-         Kauppi, Puijo, Hgin keskuspuisto, Koli, Yyteri = ”Have a Cake and Eat it too” – paikkojen erityisluonteen tuhoava hyväksikäyttö.

-         Ympäristöpolitiikka paikallisella tasolla koskettaa kaikkia kaupunkilaisia, kansalaisvaikuttamisnäkökulma

-         Kaupunkisuunnittelu ja tieto, tiedon luonne, epävarmuus, kenen tieto, millaisia tiedonkeruun käytäntöjä.

 

 

Aineistoon ja valintakoekirjaan perustuvat tehtävät (3.a-c):

 

3. Tutustu oheisiin lehtiartikkeleihin ja tarkastele niiden sekä valintakoekirjan perusteella Nord Stream kaasuputkihanketta haasteena Itämeren alueen hallinnalle.

 

a) Arvioi miten kaasuputkihanke nivoutuu yhteen Itämeren suojelupyrkimysten kanssa. Mitä erityisiä ympäristöongelmia kaasuputken rakentaminen tuo esiin? (max. 5p.)

 

Vastausten edellytettiin sisältävän seuraavanlaiset ainekset:

 

-         Merenpohjan muokkaamisesta aiheutuu ongelmia: ravinteet, eliöstö, jne.; pohjaa suuresti muuttavia muokkaamistoimia kuten ruoppauksia rajoitetaan

 

-         Putkea laskevien alusten ankkurit sekoittavat pohjan lietteitä; dynaaminen ankkuroituminen parempi vaihtoehto (tosin sekin ongelmallinen potkurivirtojen vuoksi)

 

-         Putkenlaskun ajankohta suunnitellaan huolellisesti

 

-         Putken linjauksia tarkistetaan merenpohjan laadun, hylkyjen sijainnin ja muiden erityistekijöiden mukaan

 

-         Laivaliikenteelle aiheutuu haittoja putken laskusta; onnettomuusriski lisääntyy

 

-         Putki aiheuttaa haittoja kalastukselle, troolausalueita rajoitetaan

 

-         Itämeren tilan seuranta-asemat muuttuvat. Itämeren tutkimus paranee.

 

-         Räjähteiden hävityksessä otetaan huomioon hylkeiden vahingoittumisen riski

 

-         Putken rakentamislupa voidaan kytkeä yhteen muunlaisten Itämeren tilaa kohentavien toimenpiteiden kanssa; Pietarin jätevesien puhdistaminen; haittavero

 

-         Rakennushanke koskee koko Itämeren piiriä; hankkeen toteuttamisen ansiosta yhteistyö valtioiden välillä voi lisääntyä; kuljetusriskit vähenevät kun laivakuljetukset vähenevät

 

Lisäksi vastauksesta saattoi saada 0,5-1 lisäpistettä sujuvasti kirjoitetun esseeluonteisen vastauksen ansiosta.

 

 

3. b) Millä hallinnan tasoilla hankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu? (max. 5 p.)

 

Vastauksessa oli erotettava toisistaan seuraavat tasot; pelkän maininnan lisäksi edellytettiin luonnehdinta siitä, mitä erityispiirteitä arviointi käsitti eri tasoilla:

 

-         Paikallinen taso: YVA:n vuorovaikutteisuus, joka on mahdollistanut laajan lausuntokierroksen ja vaikuttanut putken optimaaliseen linjaukseen sekä pohjan käsittelyyn

 

-         Vesilain mukainen arviointi: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto; Uudenmaan ympäristökeskus valvoo valmistelua

 

-         Putki on talousvyöhykelain mukainen suostumisasia: TEM valmistelee, hallitus päättää

 

-         Putkesta on tehty kansainvälinen YVA, koska se kulkee viiden maan alueella: YM on vastannut Suomessa

 

-         Vaikutukset koko Itämeren altaan alueella: Itämeren yhteisomisteisuus tuottaa ongelmia, mutta koko aluetta koskee EU:n Itämeri-strategia

 

Lisäksi vastauksesta saattoi saada 0,5-1 lisäpistettä sujuvasti kirjoitetun esseeluonteisen vastauksen ansiosta.

 

3. c) Kiinnitä huomiota kaasuputkihankkeen oletettuihin poliittisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin sekä niitä koskeviin erilaisiin tulkintoihin. Laadi tiivis kannanotto, jolla pyrit vetoamaan Itämeren komission johtoryhmään, jotta se selvittäisi millaisia kansainvälispoliittisia vaikutuksia hankkeella on. (max. 10p.)

-          Tehtävänä on vedota Itämeren komissioon laatimalla kannanotto, jotta Nord Stream kaasuputkihankkeen kansainvälispoliittiset vaikutukset selvitettäisiin. Vastauksen tulee siten ilmaista näkemyksiä ja väitteitä, jotka kirjoittaja perustelee.

 

-          Vastauksessa tulee nostaa esiin seuraavia lehtiartikkeleissa esitettyjä näkemyksiä

• Itämeren alueen painoarvo EU:ssa on noussut (on mm. laadittu Itämeri-strategia alueen ympäristön ja kilpailukyvyn parantamiseksi)
• Kaasuputkihanke on suurin yksittäinen rakennushanke Suomenlahdella
• Kaasuputken rakentamiseen liittyy Venäjän ja Saksan erityisiä intressejä
• Näitä ovat eritoten taloudelliset intressit (maakaasuenergian vienti ja tuonti) sekä ympäristö- ja turvallisuuspoliittiset intressit (Saksan ilmastotavoitteet, Venäjän poliittinen merkitys ja Itämeren alueen sotilaallinen hallinta)
• Koska putkilinja kulkee viiden valtion kautta, hankkeella on vaikutuksia miltei koko Itämeren alueella (ei vain Venäjällä ja Saksassa)
• Kaasuputkihankkeella on merkitystä myös EUn ilmastotavoitteiden saavuttamiselle, toisaalta se voi hidastaa uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä.
• Vaikutukset nähdään eri tavoin eri maissa (Ruotsi painottaa sotilaallista hallintaa ja laivaliikenteen riskien hallintaa, Suomi painottaa ympäristövaikutuksia ja haittaa kalastukselle, Puolassa ja Baltiassa korostetaan turvallisuuspolitiikkaa)
• Esimerkiksi Viron mielestä rajat ylittävien vaikutusten arviointi on vielä pinnallinen ja puutteellinen.

 

-          Kannanotto hankkeen kansainvälisten vaikutusten selvittämiseksi tulee perustella pääsykoekirjan ja aineistona käytettävien lehtiartikkelien avulla:

• Kaasuputkihanke edellyttää alueellista hallintaa, jonka tueksi on tarpeen selvittää perusteellisesti mitä toimijoita sen piiriin kuuluu ja millaisia riippuvuussuhteita näiden välillä on (s.130)
• Osa Itämerestä on kansainvälistä vesialuetta, jonka hallinnassa kansalliset intressit ja kansainväliset tavoitteet törmäävät helposti (s. 181). Tämä korostaa tarvetta selvittää hankkeen ylikansallisia vaikutuksia.
• Itämeren alueen hallinta ei toteudu ristiriidattomasti vaan siihen liittyy eriäviä intressejä (s. 154). Hankkeen eri maille aiheuttamia taloudellisia rasitteita ja poliittisia riskejä ei toistaiseksi ole riittävän hyvin selvitetty.
• Itämeri on EU:n sisämeri ja samalla unionin ulkoraja Venäjän kanssa (s. 182). Tämä korostaa tarvetta selvittää perusteellisesti hankkeen kansainvälisiä turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.

 

-          Vastauksesta arvioidaan myös sen onnistumista kokonaisuutena:

• vetoavuus päätöksentekijöihin
• argumenttien sujuvuus ja uskottavuus
• tekstin jäntevyys ja kulku