Koulutusvastuun määrittelystä

Sisällöllinen koulutusvastuu

Yliopiston koulutusvastuu perustuu ulkoiseen sääntelyyn, sillä valtio on lainsäädännöllisesti antanut yliopistolle tehtäväksi järjestää määrättyihin tutkintoihin johtavaa opetusta. Sisällöllinen koulutusvastuu koskee sitä, millä koulutus- ja tieteenaloilla yliopiston on lupa järjestää alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin sekä tieteellisiin tai taiteellisiin taikka ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavaa koulutusta. Sisällöllinen koulutusvastuu osoitetaan yliopiston sisällä tarkemmin tiedekunnille ja laitoksille.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitä koulutusaloja kussakin yliopistossa on ja minkä nimikkeisiä tutkintoja niissä voidaan suorittaa. Opetusministeriön asetuksella säädetään yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista, erikoistumiskoulutusten aloista ja koulutusohjelmista sekä siitä, mitä erikoistumiskoulutuksen aloja ja koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on.

Sääntelyn yksityiskohtaisuus vaihtelee eri koulutusaloilla. Yliopiston koulutusvastuun täsmentämisestä ja opettajankoulutuksen tehtävien jaosta säädetään humanistisella, luonnontieteellisellä, kasvatustieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä ja terveystieteiden alalla niin tarkasti, että asetuksen liitteessä todetaan, minkä oppiaineryhmien tai oppiaineiden syventäviä opintoja yliopisto voi järjestää. Yliopisto ei voi aloittaa syventävien opintojen järjestämistä ilman asetuksen valtuutusta eikä myöskään luopua sanotusta koulutuksesta ilman asetuksen muutosta.

Edellä mainituilla aloilla on pääasiassa jo asetuksissa säännelty, mitkä oppiaineet voivat olla pääaineena ylemmissä korkeakoulututkinnoissa ja tieteellisissä jatkotutkinnoissa. Lisäksi opetusministeriön asetuksella päätetään ns. maisteriohjelmista. Opetusministeriön asetuksilla säädetään edelleen teatterialan koulutusohjelmista, erikoislääkärin tutkintoon johtavista koulutusohjelmista ja tieteellisenä jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon sisältyvistä erikoistumiskoulutuksista.

Yliopiston sisällä hallitus päättää säädetyn koulutusvastuun jakaantumisesta tiedekuntien kesken. Tiedekuntatasolla päätetään koulutusvastuusta niiden oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien osalta, joissa ei järjestetä syventäviä opintoja.

Säännökset

• Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004)
  • Opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005), liitteet I-VI (pdf)
• Asetus erikoislääkärin tutkinnosta (678/1998)
• Opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista (1332/2007)
• Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998)
• Koulutusvastuuluettelo, esitys hallituksen päätökseksi 9.10.2008 (pdf)
  
• Yliopiston hallituksen päätökset 18.12.07 ja 8.2.2008

Määrällinen koulutusvastuu

Yliopisto sopii opetusministeriön kanssa määrällisestä koulutusvastuusta eli tutkintotavoitteista pääsääntöisesti kerran kolmessa vuodessa (tulossopimuskausi). Tutkintotavoitteet sovitaan opetusministeriön kanssa koulutusaloittain sekä tohtorin tutkintojen että ylempien korkeakoulututkintojen osalta. Yliopiston sisällä sovitaan tiedekunnittain pidettävissä tulosneuvotteluissa, miten tutkintotavoitteet jaetaan tiedekuntien ja laitosten kesken. Tutkintotavoitteiden saavuttamista seurataan sekä tiedekuntatasolla että yliopiston hallituksessa toimintavuoden aikana. Sekä tutkintotavoitteilla että niiden saavuttamisella on vaikutusta valtion talousarviossa yliopiston saaman rahoituksen määrään.