etusivu: opiskelu: tutkimuksia ja selvityksiä: opiskelijakysely 2005: hops

Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS

Opiskelijakyselyssä 2005 tiedusteltiin kolmannen vuoden opiskelijoiden näkemyksiä ja mielipiteitä HOPS:sta. HOPS:n koetaan auttavan ennen kaikkea opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Sen koetaan tuovan määrätietoisuutta opiskeluun, minkä lisäksi HOPS nähdään hyvänä suunnittelutyökaluna.

Opiskelijoiden mielipiteet ja näkemykset HOPS:sta vaihtelevat tiedekunnittain. Myönteisimmin HOPS:iin suhtautuvat kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijat. Heillä on myös kaikkein selkein mielikuva siitä, mikä HOPS on.

Kriittisimmin HOPS:iin suhtautuvat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat. He kokevat muita vahvemmin, että HOPS vähentää opiskelijan vapautta. He pitävät HOPS:a myös koulumaisena ja turhaa aikaa vievänä.

Näkemykset HOPS:sta poikkeavat jossain määrin sen mukaan ilmoittaako opiskelija suunnittelevansa opintojaan. Ne opiskelijat, jotka eivät varsinaisesti ole suunnitelleet opintojaan, näkevät HOPS:n muita voimakkaammin ikävänä pakkona tai sitovana sopimuksena. Opintojaan suunnittelevat opiskelijat puolestaan näkevät HOPS:n tuovan määrätietoisuutta opiskeluun suuremmassa määrin kuin ne opiskelijat, jotka eivät varsinaisesti suunnittele opintojaan.

HOPS:n laatimiseen toivotaan apua yliopiston henkilökunnalta

Kyselyyn vastanneet opiskelijat kertovat suunnitelleensa opintojaan pääsääntöisesti varsin itsenäisesti. HOPS:n laatimisessa vastaajat sen sijaan toivoisivat hieman enemmän ulkopuolista tukea. Vastaajista 60 prosenttia toivoisi saavansa apua HOPS:n laatimisessa pääaineen laitoksen henkilökunnalta, etenkin opetushenkilökunnalta tai varsinaisilta opinto-ohjaajilta. Vaikka opiskelijat kertovat kääntyneensä perheen ja opiskelukavereiden puoleen tehdessään opintosuunnitelmia, HOPS:n laatimisessa heidän puoleen kääntyisi huomattavasti harvempi. Vain viidennes kyselyyn vastanneista opiskelijoista haluaisi laatia HOPS:n täysin itsenäisesti. HOPS:n laatimista ohjaavalta henkilöltä toivotaan ennen kaikkea perehtyneisyyttä oppiaineisiin ja niiden vaatimuksiin sekä muutoinkin vahvaa asiantuntemusta opintoasioista. Ohjaajan toivottiin olevan perillä myös työelämän vaatimuksista.

HOPS:n laatimisen jälkeen seuraava vaihe on opintosuunnitelman toteutumisen seuranta ja HOPS:n jatkotyöstäminen. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 58 prosenttia työstäisi suunnitelmaa mieluiten itsenäisesti. Toivottavana pidetään myös, että suunnitelmaa voisi työstää saman henkilön kanssa opintojen alusta loppuun. HOPS:n toteutumisen seurantaan sopivaksi keinoksi vajaa viidennes valitsisi itsenäisen, verkossa tapahtuvan työskentelyn ja 15 prosenttia vastaajista valitsisi ohjatun nettilomakkeen. HOPS:n rinnalle onkin kehitteillä myös internetissä toimiva eHOPS.

Näkemykset siitä, miten usein HOPS:a on tarpeen työstää vaihtelevat jossain määrin. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 60 prosenttia haluaisi keskustella HOPS:sta yliopiston henkilökunnan kanssa tarpeen mukaan. Lukuvuosittain yliopiston henkilökunnan kanssa HOPS:ta keskustelisi 30 prosenttia ja lukukausittain vain 15 prosenttia vastaajista. Vastaajista 15 prosenttia pitää hyvänä ideana päivittää HOPS:a pääaineen kokonaisuuksien, perus-, aine- ja syventävien opintojen välissä. Vain kolme prosenttia vastaajista ei nähnyt lainkaan tarpeelliseksi keskustella HOPS:ta yliopiston henkilökunnan kanssa.

etusivu: opiskelu: tutkimuksia ja selvityksiä: opiskelijakysely 2005: hops

opiskeluwww@uta.fi