|
Opintososiaaliset edut |
|
Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä sekä opintolainan valtiontakauksesta. Opiskelija voi käyttää niitä kaikkia tai vain osaa, esimerkiksi opintorahaa ja asumislisää. Lainantakausta voi saada vain, jos saa myös opintorahaa. Kolmannen vuoden opiskelijoille lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin mm. opintorahan riittävyyttä sekä opintolainan tarvetta. OpintorahaYliopisto-opiskelija voi saada opintotukea yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen 55 kuukautta. Mikäli opiskelija nostaa tukea vain varsinaisen lukuvuoden aikana, tuki riittää kuudeksi vuodeksi. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijoilla tukiaika on 65 kuukautta ja lastentarhanopettajaksi opiskelevat kasvatustieteiden kandidaatit saavat tukea 36 kuukautta. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista opintorahaa ovat nostaneet lähes kaikki (93 %). Mikäli opiskelija on nostanut opintorahaa syys- ja kevätlukukausien ajan, kolmessa lukuvuodessa opintorahakuukausia kertyy 27, mikä vastaa kyselyyn vastanneiden keskimäärin nostamaa opintorahamäärää. Opintorahakuukaudet riittävät opinnoissaan hyvin edenneillä ja työssäkäyvilläKaksi kolmasosaa opiskelijoista uskoo opintorahakuukausien riittävän opintojen loppuun asti. Heillä opinnot ovatkin edenneet nopeasti. Opintoviikkoja heille on kertynyt tähän mennessä keskimääräistä enemmän, noin 109. Nämä opiskelijat, jotka uskovat opintorahakuukausien riittävän valmistumiseen saakka, ovat nostaneet opintotukea tähän mennessä keskimäärin 25 kuukauden aikana. Heillä on siis jäljellä vielä noin 30 tukikuukautta, joka riittää reiluksi kolmeksi lukuvuodeksi. Osa opiskelijoista on alun perinkin suunnitellut valmistuvansa alle kuudessa vuodessa. Opintorahan riittävyyden perusteena mainitaankin opintojen eteneminen suunnitelmien mukaisesti, jolloin valmistuminen on monella jo varsin lähellä. Samasta syystä osalla opiskelijoista opintorahaa jää myös käyttämättä. Kaikkiin opintorahakuukausiin ei myöskään ole aina tarvetta, mikäli opiskelija on suorittanut opintoja avoimessa yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa ennen nykyisten yliopisto-opintojensa alkua. Opintorahaa säästyy myös työssäkäyvillä opiskelijoilla. Opiskelijan veronalaiset ansio- ja pääomatulot vaikuttavat siihen, kuinka monta opintotukikuukautta hän voi käyttää kalenterivuoden aikana. Vajaa neljäsosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista kertoo joutuneensa perumaan tai palauttaneensa opintorahaa työtulojen takia. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista seitsemän prosenttia (N-29) ei ole nostanut lainkaan opintotukea. Heistä 90 prosenttia ilmoittaa työskennelleensä lukuvuoden aikana ja peräti 62 prosenttia ilmoittaa olleensa kokopäivätyössä. Lisäksi heistä lähes 40 prosenttia on jo suorittanut ammatillisen tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon. Opintoja on rahoitettu myös aikuiskoulutustuella sekä erilaisilla koulutus- ja erorahoilla, jolloin varsinaista opintorahaa ei ole tarvinnut nostaa. Etenkin lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat arvioivat opintorahan riittävän hyvin, sillä heille myönnetty tukiaika on 65 kuukautta, minkä lisäksi he uskovat työllistyvänsä opintojen loppuvaiheessa hyvin palkattuun työhön. Aikaisemmat opinnot muissa oppilaitoksissa kuluttavat opintorahakuukausiaNiillä opiskelijoilla, jotka eivät usko opintorahan riittävän valmistumiseen saakka, on opintoviikkoja koossa keskimäärin 93. Heillä on opintorahaan oikeuttavia tukikuukausia jäljellä vielä keskimäärin 23. Tällöin tuki riittää vielä noin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Opiskelijoilta tiedusteltiin syitä opintorahan riittämättömyyteen. Perusteluna mainittiin opintojen hitaan etenemisen ohella myös se, että opiskelu muissa oppilaitoksissa on kuluttanut opintorahakuukausia ennen kuin nykyiset yliopisto-opinnot ovat alkaneetkaan. Useimmiten taustalla ovat ammattikorkeakoulussa keskeytyneet opinnot. Myös yliopiston tai pääaineen vaihtaminen viivästyttää valmistumista siinä määrin, ettei opintoraha vastaajien arvion mukaan riitä opintojen loppuun saakka. Vastaajien joukossa on myös tuplatutkinnon suorittajia. Valmistuttuaan heillä on ollut mahdollisuus anoa lisätukea toisen korkeakoulututkinnon suorittamista varten. Tukea on mahdollista nostaa kuitenkin yhteensä vain 70 kuukauden ajan. Mikäli opiskelija on käyttänyt ensimmäisen tutkinnon suorittamiseen 55 tukikuukautta, myönnetään hänelle toista tutkintoa varten 15 lisäkuukautta. Tämä ei kaikkien tuplatutkinnon suorittajien mukaan kuitenkaan riitä valmistumiseen saakka. Osa opiskelijoista suunnittelee minimivaatimuksia laajempaa tutkintoa sivuaineiden osalta. Tämä tulee heidän mukaansa viivästyttämään valmistumista siinä määrin, etteivät tukikuukaudet riitä. Myös ulkomaille suuntautuva vaihto-opiskelu mainitaan perusteluna sille, että opintoraha tulee loppumaan ennen valmistumista. Mikäli kesätöitä ei ole löytynyt, opiskelijat ovat joutuneet usein nostamaan opintotukea myös kesällä. Kesätenttitarjonta ei aina vastaa opiskelijoiden tarpeita ja kesällä opinnot eivät yleensä etenekään yhtä ripeästi kuin varsinaisen lukuvuoden aikana. Myös sairastuminen voi viivästyttää opintoja. Osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista on nostanut opintorahaa myös olleessaan sairaana, jolloin opinnot eivät ole luonnollisestikaan edenneet suunnitellussa aikataulussa. Kaikki opiskelijat eivät välttämättä ole tietoisia siitä, että mikäli sairastuminen (esim. masennus) estää opiskelun pidemmäksi aikaa, ovat he oikeutettuja sairauspäivärahaan.
|
 |
|
|
etusivu: opiskelu: tutkimuksia ja selvityksiä: opiskelijakysely 2005: opintososiaaliset edut |
|