etusivu: opiskelu: tutkimuksia ja selvityksiä: opiskelijakysely 2005: taustatietoa

Taustatietoja opiskelijakyselyn kohderyhmästä

Pohjakoulutus

Vuonna 2002 ensimmäistä kertaa tutkinto-oikeuden Tampereen yliopistossa saaneista 97 prosenttia (N-1160) oli suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon. Opiskelijoista 20 prosenttia oli saanut ylioppilastutkinnon samana keväänä. Edellisen vuoden ylioppilaita uusissa opiskelijoissa oli samoin 20 prosenttia. Kyselyyn vastanneissa saman kevään tai edellisen kevään ylioppilaita oli hieman perusjoukkoa enemmän. Muilta osin kyselyyn vastanneiden pohjakoulutus ei eroa kyselyyn vastaamattomien koulutustaustasta.

Ammatillinen opistotutkinto oli yhdeksällä prosentilla (N-113) ja ammattikorkeakoulututkinnon oli suorittanut viisi prosenttia (N- 64) opiskelijoista. Ylempi tai alempi korkeakoulututkinto oli entuudestaan kolmella prosentilla opiskelijoista (N-37).

Naiset ovat olleet innokkaampia jatkamaan opintojaan jo yhden tutkinnon suoritettuaan. Vuonna 2002 yliopisto-opinnot aloittaneista naisista 18 prosenttia oli suorittanut jo ammatillisen tutkinnon, opistotason tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon. Miesopiskelijoiden keskuudessa vastaava osuus on kahdeksan prosenttia.

Valinnan väylä

Opiskeluoikeuden Tampereen yliopistossa sai niin sanotun normaalivalinnan kautta 94 prosenttia vuonna 2002 aloittaneista opiskelijoista. Erikoistapauksena opinto-oikeuden oli saanut kuusi prosenttia uusista opiskelijoista. Heistä avoimen yliopiston opintojen perusteella tuli valituksi kaksi prosenttia. Miesten ja naisten valintaväylät eivät poikkea toisistaan. Myöskään kyselyyn vastanneiden valintaväylä ei poikkea merkittävästi edellä esitetystä.

Ikä

Vuonna 2002 opintonsa aloittaneiden mediaani-ikä oli 24 vuotta lukuvuoden 2005 lopussa. Nuorin opiskelija oli tilastojen mukaan iältään 20-vuotias ja vanhin 58-vuotias. Kyselyyn vastanneet opiskelijat ovat keskimäärin vuoden nuorempia kuin vastaamatta jättäneet opiskelijat.

Humanistisen tiedekunnan opiskelijat ovat edellisvuoden tapaan muita noin vuoden nuorempia. Vuonna 2002 aloittaneista opiskelijoista vanhimpia olivat lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jotka olivat keskimäärin 27-vuotiaita kyselyyn vastatessaan. Keskiarvoa nostavat hoitotieteen opiskelijat, joilta edellytään aiempaa terveydenhuoltoalan tutkintoa.

**Ikä tiedekunnittain**
Tiedekunta	Keskiarvo	Mediaani	Minimum	Maximum
Humanistinen tdk (N-272)	23,8	23	20	41
Informaatiotieteiden tdk (N-221)	25,3	24	21	57
Kauppa- ja hallintotieteiden tdk (N-261)	25,2	24	21	54
Kasvatustieteiden tdk (N-111)	26,3	24	21	57
Lääketieteellinen tdk (N-153)	27,6	24	21	58
Yhteiskuntatieteellinen tdk (N-183)	25,7	24	21	52
Kaikki (N-1201)	25,4	24	20	58

Läsnäololukukaudet

Syksyllä 2002 opiskelun aloittaneista 90 prosenttia on ilmoittautunut läsnä olevaksi kaikkina kuutena lukukautena tähän mennessä. Alle kuutena lukukautena läsnä olleeksi on ilmoittautunut vajaat kahdeksan prosenttia opiskelijoista. Yli kuutena lukukautena on ollut läsnä vajaa kaksi prosenttia. Tämä selittyy sillä, että osa opiskelijoista on suorittanut esim. JOO-opintoja Tampereen yliopistossa ennen kuin he ovat saaneet varsinaisen tutkinto-oikeuden tai he ovat suorittaneet opintoja ylimääräisenä opiskelijana.

Opintoviikot

Opintoviikkomäärät perustuvat opiskelijatietojärjestelmän tietoihin 7.7.2005. Määrä kertoo siis lähes kolmen lukuvuoden opintoviikkosaldon. Keskimäärin opintoja on suoritettu yhteensä 98 opintoviikkoa. Opiskelijoiden suoritukset vaihtelevat yhdestä 276 opintoviikkoon.

Kokonaisopintoviikkomäärään sisältyvät Tampereen yliopistossa suoritetut opintoviikot sekä muista sekä suomalaisista että ulkomaisista oppilaitoksista siirtyvät opintoviikot.

Keskimäärin yli sata opintoviikkoa ovat suorittaneet kasvatustieteen, lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden opiskelijat. Reilusti alle keskimääräisen opintoviikkomäärän ovat jääneet informaatiotieteiden opiskelijat, joilla opintoviikkoja on kertynyt keskimäärin 78. Kyselyyn vastanneet opiskelijat ovat suorittaneet keskimäärin kymmenen opintoviikkoa enemmän kuin vastaamatta jättäneet. Kuutena lukukautena läsnä olleista opiskelijoista naisopiskelijat ovat suorittaneet opintoja miesopiskelijoita enemmän. Naisille opintoviikkoja on kertynyt noin 105, miehille 87.

**Kokonaisopintoviikkomäärän keski- ja mediaaniarvot tiedekunnittain sekä kyselyyn vastaamisen mukaan**
Tiedekunta	Keskiarvo	Mediaani
Humanistinen tdk (N-272)	93	92
Informaatiotieteiden tdk (N-221)	74	71
Kasvatustieteiden tdk (N-111)	110	116
Kauppa- ja hallintotieteiden tdk (N-261)	92	94
Lääketieteellinen tdk (N-153)	106	101
Yhteiskuntatieteellinen tdk (N-183)	100	99
Yhteensä (N-1201)	94	95
Kyselyyn vastanneet (N-561)	99	98
Vastaamatta jättäneet (N-640)	89	92

Avoimessa yliopistossa opintoja on suorittanut 31 prosenttia opiskelijoista (N-378). Naisista avoimen yliopiston opintoja on suorittanut 36 prosenttia ja miehistä 21 prosenttia. Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintoviikkojen mediaaniarvo on 15. Suurin avoimessa yliopistossa suoritettu opintoviikkomäärä on 146.

Muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja on kirjattu kolmannekselle opiskelijoista (N-407). He ovat sisällyttäneet tai korvanneet aiemmin muissa suomalaisissa oppilaitoksissa suorittamiaan opintoja osaksi Tampereen yliopistossa suorittamaansa tutkintoa. Muualla suoritettuihin opintoihin sisältyvät myös tutkinnon aikana muualla suoritetut opinnot, kuten JOO-opinnot. Naisista muualla opintoja on suorittanut 36 prosenttia ja miehistä 29 prosenttia. Muissa oppilaitoksissa suoritettujen opintoviikkojen mediaani on 11. Suurin muissa oppilaitoksissa suoritettu opintoviikkomäärä on 122. Erikoistapauksena valituilla muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja on keskimäärin reilut 50.

Opiskelu ulkomailla ei viivästytä valmistumista

Vaihtoon ulkomailla on osallistunut vajaa yhdeksän prosenttia kolmannen vuoden opiskelijoista (N-116). Naisopiskelijoista yksitoista prosenttia on osallistunut vaihtoon ulkomailla, ja vastaavasti miesopiskelijoista noin kuusi prosenttia. Kauppa- ja hallintotieteiden, humanistisen sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoista yli kymmenen prosenttia on osallistunut vaihtoon. Sen sijaan informaatiotieteiden, kasvatustieteiden ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa vaihtoon lähteminen ei ole ollut yhtä yleistä. Opiskeluvaihdon pituus ulkomailla vaihtelee kuukaudesta 16 kuukauteen. Kahdella kolmasosalla vaihtoon osallistuneista vaihto-opiskelu ulkomailla on kestänyt alle puoli vuotta.

Kaikilla vaihdossa olleilla opiskelijoilla ei ole merkintöjä ulkomailla suoritetuista opinnoista opintosuoritusrekisterissä. Rekisteritietojen mukaan vaihtoon osallistuneista opiskelijoista 60 prosenttia ei olisi suorittanut vaihdon aikana lainkaan opintoja. Tämä huomiota herättävä tilastotieto johtuu kuitenkin siitä, että ulkomaisilla opinnoilla on korvattu opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Niillä opiskelijoilla (N-46), joille on erikseen rekisteröity ulkomailla suoritettuja opintoja, opintoviikkoja on kertynyt keskimäärin 14.

Osa opiskelijoista on suorittanut opintoja ulkomailla ennen kuin he ovat aloittaneet opinnot Tampereen yliopistossa. Näin ollen osalla opiskelijoista (N-19) on opintosuorituksia ulkomailta, vaikka he eivät ole ollut vaihdossa sinä aikana, kun he ovat olleet kirjoilla Tampereen yliopistossa. Valtaosa näistä ulkomailla opintoja suorittaneista opiskelijoista on vieraiden kielten (32 %) tai lääketieteen (26 %) opiskelijoita Ulkomailla suoritettujen opintoviikkojen mediaaniarvo on 6. Enimmillään ulkomailla on suoritettu jopa 100 opintoviikkoa.

Opiskelijat arvioivat vaihto-opiskelun ulkomailla hidastavan heidän opintojaan. Edellisvuoden opiskelijakyselyn tulosten mukaan vahvimmin opintojen viivästymiseen uskovat ne, jotka eivät opintojensa aikana aio opiskella ulkomailla. Vuonna 2002 aloittaneiden opiskelijoiden opintoviikkomäärien tarkastelu osoittaa, ettei vaihto-opiskelu ulkomailla ole hidastanut opintoja. Vaihdossa olleilla opiskelijoille on opintosuoritusrekisterissä keskimäärin saman verran suorituksia kuin niillä opiskelijoilla, jotka eivät ole osallistuneet opiskelijavaihtoon.

Harjoittelu kotimaassa

Kotimaassa suoritettu harjoittelu on merkitty opiskelijatietojärjestelmään vajaalla yhdeksällä prosentilla (N-115). Naisopiskelijoista harjoittelussa on ollut tähän mennessä noin kymmenen prosenttia, miehistä noin seitsemän prosenttia. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoista harjoittelussa on ollut jopa viidesosa opiskelijoista, kauppa- ja hallintotietelijöistä 17 prosenttia ja informaatiotieteiden opiskelijoista 11 prosenttia. Muissa tiedekunnissa vain hyvin harvat opiskelijat ovat olleet harjoittelussa kolmannen opiskeluvuoden loppuun mennessä. Erot eri tiedekuntien opiskelijoiden välillä johtuvat osaksi siitä, ettei kaikkiin tutkintoihin sisälly harjoittelua. Harjoittelussa olleista opiskelijoista kolmella neljäsosalla harjoittelu on kestänyt kolme kuukautta. Tätä pidemmän harjoittelun on suorittanut 20 prosenttia opiskelijoista.

Valmistuneet

Vuonna 2002 uuden tutkinto-oikeuden saaneista opiskelijoista kesäkuun 2005 loppuun mennessä maisterin tutkinnon oli suorittanut 11 opiskelijaa eli prosentti kyselyn kohderyhmästä. Kaikilla valmistuneilla opiskelijoilla oli takanaan aikaisempia opintoja avoimesta yliopistosta ja/tai muista oppilaitoksista, mikä osaltaan selittää heidän valmistumisensa keskimääräistä nopeammin kolmessa lukuvuodessa.


etusivu: opiskelu: tutkimuksia ja selvityksiä: opiskelijakysely 2005: taustatietoa	opiskeluwww@uta.fi