etusivu: opiskelu: tutkimuksia ja selvityksiä: opiskelijakysely 2005: yleistä suunnittelusta

Yleistä opintojen suunnittelusta

Opiskelijoiden tekemien suunnitelmien tarkkuus ja niiden aikajänne vaihtelee suuresti. Opiskelijakyselyyn 2005 vastanneista opiskelijoista kolme neljästä kertoo tehneensä tarkempia suunnitelmia yliopisto-opintojensa etenemisestä. Yleisintä opintojen suunnittelu on kauppa- ja hallintotieteiden, humanistisen sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden keskuudessa.

Neljäsosa kyselyyn vastanneista ei sen sijaan ole tehnyt varsinaisia suunnitelmia opiskeluajalle. Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoista lähes puolet ilmoittaa, ettei varsinaisesti suunnittele opintojaan. Tämä selittyy sillä, että heillä opinnot ja/tai niissä eteneminen on etukäteen määritelty. Sama seikka selittää myös sen, että kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista keskimääräistä useampi (33 %) ei ole suunnittelut opintojaan. Esimerkiksi luokanopettajankoulutuksessa opiskelu etenee vuosikursseittain, mikä tukee opintojen etenemistä.

Opintojen suunnittelu tuo tulosta

Allaolevassa taulukossa kokonaisopintoviikkomäärä on jaettu neljään luokkaan. Mikäli opiskelija on nostanut opintotukea jokaisen kolmen lukuvuoden aikana yhdeksän kuukauden ajan, olisi hänen tullut suorittaa vähintään 70 opintoviikkoa. Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia oli jäänyt tämän rajan alle. On kuitenkin huomattava, että heistä 12 prosenttia oli ilmoittautunut läsnäolevaksi vain kahden lukuvuoden aikana. Vähintään 103 opintoviikkoa on suorittanut puolet opiskelijoista, ja vähintään 124 opintoviikkoa 75 prosenttia opiskelijoista. Yli 125 opintoviikkoa on kolmannen opiskeluvuoden loppuun mennessä suorittanut neljännes vuonna 2005 aloittaneista opiskelijoista.

Opintojaan suunnitteleville opiskelijoille oli kertynyt keskimäärin 107 opintoviikkoa kolmen vuoden aikana. Vastaavasti ne opiskelijat, jotka eivät varsinaisesti ole suunnitelleet opintojaan ovat suorittaneet 91 opintoviikkoa. Mitä enemmän opiskelijalle on kertynyt opintosuorituksia kolmen lukuvuoden aikana, sitä todennäköisemmin hän on suunnitellut opintojaan. Yli 125 opintoviikkoa suorittaneista opiskelijoista 85 prosenttia kertoo suunnitelleensa opintojaan.

70 opintoviikon tavoitetason alapuolelle jääneistä puolet kertoo suunnitelleensa opintojaan. Heidän opintoviikkomääränsä ei ole kuitenkaan korkeampi kuin niillä opiskelijoilla, jotka eivät varsinaisesti ole suunnitelleet opintojaan. Alle 70 opintoviikkoa kolmen lukuvuoden aikana suorittaneista opiskelijoista 32 prosenttia on informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijoita ja 28 prosenttia humanistisen tiedekunnan opiskelijoita.

Alle 70 opintoviikkoa kolmen lukuvuoden aikana suorittaneiden joukossa on suhteellisesti enemmän (17 %) täyspäiväisesti työskenteleviä kuin opiskelijoissa keskimäärin (9 %). Opiskelijoiden työssäkäyntiä käsittelevässä luvussa havaittiinkin kokopäivätyön hidastavan opintojen etenemistä. (Ks. Opiskeluaikainen työssäkäynti)

Opintoja suunnitellaan itsenäisesti

Muutamaa vastaajaan lukuun ottamatta opiskelijat kertovat suunnittelevansa opintojaan itsenäisesti. Joka toinen vastaaja suunnittelee opintojaan lisäksi myös opiskelukavereittensa kanssa. Myös perheensä kanssa yliopisto-opintojaan on suunnitellut reilu viidennes vastaajista.

Toisten opiskelijoiden vertaistuen hyödyntäminen opintojen suunnittelussa on huomattavasti yleisempää kuin kääntyminen esimerkiksi yliopiston henkilökunnan puoleen. Yliopiston opetushenkilökunnan kanssa opintojaan on suunnitellut vain vajaa 16 prosenttia vastanneista. Tiedekuntien opiskelija-opinto-ohjaajien eli OOTin kanssa opintojaan on suunnittelut joka kymmenes vastaaja. Opintoneuvojien tai esimerkiksi opintoasiain päälliköiden puoleen on käännytty opintojen suunnittelussa muita tahoja huomattavasti harvemmin. Myös työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologian ja esimiehen puoleen on käännytty opintojen suunnittelussa. Opintosuunnitelman laatimisessa on hyödynnetty myös mm. ainejärjestön organisoimassa Työelämäpäivässä työelämän vaatimuksista saatuja vinkkejä.

Opintojen suunnittelussa ei ole olennaista se kenen kanssa opintoja suunnitellaan, vaan opintojen suunnittelu ylipäätään. Täysin itsenäisesti opintoja suunnitelleiden tai vastaavasti opiskelukavereiden, perheen tai jonkun muun tahon opastuksella opintojaan suunnitelleiden opintoviikkomäärät eivät poikkea merkitsevästi toisistaan.

Pitkäntähtäimen suunnittelu kannattaa

Opiskelijat suunnittelevat opintojaan erilaisilla aikaperspektiiveillä. Pääsääntöisesti opiskelijat ilmoittavat suunnittelevansa opintojaan joko lukuvuosittain (45 %) tai useille vuosille eteenpäin (41 %). Vain reilu kymmenen prosenttia vastaajista kertoo suunnittelevansa opintojaan vain lukukausittain. Pitkäntähtäimen suunnittelu näyttää kyselyn tulosten valossa parantavan opiskelijoiden opintomenestystä opintoviikkomäärällä mitattuna.

Suunnitelmat toteutuvat harvoin odotetulla tavalla

Opintojaan suunnitelleista opiskelijoista 68 prosenttia kertoo tehneensä muutoksia aiempiin suunnitelmiinsa. Kyselylomakkeessa oli mahdollisuus valita useita suunnitelmien muuttumiseen johtaneita syitä. Sivuainevalinnat ovat johtaneet suunnitelmien vaihtumiseen 58 prosentilla vastaajista. Myös lähes puolella vastaajista opetusjärjestelyt ovat aiheuttaneet muutoksia suunnitelmiin. Työssäkäynti opiskelun ohella on muuttanut tehtyjä suunnitelmia 30 prosentilla vastaajista.

Avovastauksiin kirjattujen kommenttien perusteella kiinnostuksen kohteiden muuttuminen opiskelun kuluessa ei ole epätavallista. Alun perin kiinnostavalta tuntunut pää- tai sivuaine voikin osoittautua vääräksi valinnaksi opintojen edetessä. Tällöin omien tavoitteiden selkiytyminen voi muuttaa myös aikaisempia urasuunnitelmia. Omaan jaksamiseen nähden epärealistiset opintosuunnitelmat ovat johtaneet niiden muuttamiseen. Opiskelijat ovat tällöin arvioineet väärin käytettävissään olevan ajan ja opintojen vaatiman työmäärän. Osalle opiskelijoista kurssit ovat myös osoittautuneet liian vaativiksi. Vaihto-opiskelu ulkomailla mainitaan myös suunnitelmien muuttumiseen johtaneena syynä, sillä vaihto-opiskelun arvioidaan viivästyttävän jossain määrin pää- ja sivuaineopintoja.

Opetusjärjestelyt vaikuttavat eniten vain yhdelle lukukaudelle tehdyn opintosuunnitelman muuttumiseen. Sivuainevalinnat ovat puolestaan muuttaneet eniten pääasiassa lukuvuosittain ja usealle vuodelle eteenpäin opintosuunnitelman tehneiden opiskelijoiden suunnitelmia. Työmarkkinatilanteen ja urasuunnitelmien muutokset ovat vaikuttaneet selkeästi voimakkaimmin niiden opiskelijoiden opintosuunnitelmiin, jotka suunnittelevat opintojaan usealle vuodelle eteenpäin.

Alle 70 opintoviikkoa suorittaneiden opiskelijoiden (N- 82) perustelut suunnitelmien muuttumiselle poikkeavat hieman edellä esitetystä. Lähes 60 prosenttia näistä opiskelijoita mainitsee työssäkäynnin muuttaneen heidän suunnitelmiaan. Peräti 46 prosenttia mainitsee myös elämäntilanteen muutokset opintosuunnitelmien muuttumiseen johtaneena syynä.

etusivu: opiskelu: tutkimuksia ja selvityksiä: opiskelijakysely 2005: yleistä suunnittelusta

opiskeluwww@uta.fi