Projektin perustaminen
Projektin työskentelystä
Seminaareja, koulutusta ja keskusteluja
Kyselyt, itsearvioinnin ohjeet ja taustamateriaali
Itsearviointi ja sen raportointi
Ulkopuolisten arvioijien vierailu ja raportti
Projektin loppuraportti ja ehdotus laadunvarmistusjärjestelmäksi
Yhteistyö arviointiprojekstissa
Ohjaus- ja projektiryhmän ja ulkopuolisen arvioijaryhmän kokoonpano
Projektin toteutuksen tarkastelua
Tampereen yliopisto nimesi arviointiprojektin ohjaus- ja projektiryhmän jäsenet rehtorin päätöksellä D227/1993. Ohjausryhmän jäsenet edustavat opetuksen arvioinnin suunnittelussa tar vittavaa asiantuntemusta. Ohjausryhmän tehtävänä oli määritellä projektin tavoitteet ja toimintatavat sekä itsearvioinnin periaatteet. Sen rooliin kuului ohjata ja seurata arviointiprosessia. Projektiryhmä vastasi projektin käytännön toteutuksesta ohjaus ryhmän ohjeiden mukaisesti. Projekti- ja ohjausryhmien kokoonpanossa pyrittiin saamaan mukaan opetuksen arvioinnin ja kehittämisen kanssa työskennelleitä henkilöitä. Tämän vuoksi kokoonpano ei täysin vastannut edustuksellisuuden vaatimuksia. Tätä ennen y liopiston johto oli käynyt keskusteluja opetusministeriön kanssa projektin aloittamisesta. Projekti käynnistettiin Tampereen yliopiston aloitteesta. Sekä opetusministeriön että Tampereen yliopiston mielestä kuitenkaan yliopiston kaikkia toimintoja kattava a kokonaisarviointia ei ollut tarpeen suorittaa Oulun ja Jyväskylän yliopistojen arviointikokemusten jälkeen. Siksi Tampereen yliopiston arviointiprojekti rajattiin erityisesti opetukseen ja opetuksen kehittämiseen. Projektin tavoitteita määriteltäessä ha luttiin rajata tarkastelun ulkopuolelle muun muassa yliopiston suhde ammattikorkeakouluihin ja suhteet työelämään. Lisäksi rajattiin pois tieteellinen jatkokoulutus ja valmistuneiden seuranta. Projektin rajauksesta käytiin keskusteluja opetusministeriön kanssa. Tampereen yliopisto halusi rajaukset, jotta arviointiprosessi ei laajenisi liikaa. Opetukseen ja opetuksen kehittämiseen kohdistunut arviointi olisi saattanut jäädä pinnalliseksi, jos huomiota olisi kiinnitetty samanaikaisesti moniin varsinaisen o petuksen ulkopuolisiin asioihin. Tampereen yliopisto ei halunnut edes opetusministeriön ehdotuksesta laajentaa projektin määrittelyä.
Projektin tavoitteeksi asetettiin Tampereen yliopiston opetuksen arviointi ja opetuksen laadunvarmistusjärjestelmän luominen. Lisäksi tavoitteena oli tehdä ehdotus opetuksen laadunvarmistusjärjestelmäksi, jota voidaan mahdollisesti soveltaa myös muissa ko rkeakouluissa. Projektin tavoitteena oli myös opetuksen kehittämistä tukevan ilmapiirin ja uuden toimintakulttuurin edistäminen. Arviointiprosessi päätettiin toteuttaa laitosten itsearviointina.
Tampereen yliopiston korkeakoulupedagoginen toimikunta päätti, että yksi vuoden 1994 toiminnan painopistealueista on opetuksen arviointi ja arviointiprojektin tukeminen. Siten erityisesti arviointiprojektin tarpeisiin järjestetyn koulutuksen ja seminaarie n lisäksi myös laitosten kehittämishankkeet liittyivät pääasiassa opetuksen arvioinnin teemaan. Seminaari Tenttikäytännöt uusiksi järjestettiin 29.3.1994 (järjestäjänä korkeakoulupedagoginen toimikunta). Seminaarin tarkoitus oli tukea arviointiprojektin käynnistymistä ja antaa ideoita ja kannustusta opetuksen arviointityöhön laitoksilla.
Kansainvälinen arvioinnin asiantuntija Dr. Geoffrey Squires (Hullin yliopisto) keskusteli ohjaus- ja projektiryhmän kanssa englantilaisesta ja suomalaisesta yliopistoarvioinnista 19.9.1994. Keskusteluissa todettiin, että tässä arviointiprojektissa ei ole tarkoituksenmukaista noudattaa englantilaista arvioinnin mallia, vaan tavoitteena on etsiä omia Tampereen yliopistolle ja suomalaiseen yliopistomaailmaan soveltuvia käytäntöjä.
A New Model of Teaching and Training workshop - koulutus järjestettiin 20. -21.9.1994 (kouluttajana Dr. Squires ja tilaisuuden jär-jestäjänä korkeakoulupedagoginen toimikunta). Koulutukseen osallistui 16 henkilöä eri puolilta yliopistoa. Se antoi paitsi ideoita ja näkökulmia opetuksen arviointiin, myös konkreettisia esimerkkejä yksittäisen opettajan opetuksen arviointiin ja kehittämiseen. Koulutuksen tarkoituksena oli tukea yksittäisiä opettajia opetuksen arvioinnin käynnistämisessä. Projektisihteeri T akalo ja amanuenssi Aronen kävivät keskusteluja tiedekuntien edustajien kanssa itsearvioinnin toteutuksesta ja käytännöistä tiedekunnittain.
Tiedekuntakohtaisissa tapaamisissa sovittiin muun muassa seminaarien järjestämisestä. Tiedekuntakohtaisia seminaareja arviointiprojektiin liittyen järjestettiin taloudellis-hallinnollisessa tiedekunnassa 27.9.1994 ja kasvatustieteiden tiedekunnassa 30.9. 1994. Taloudellis-hallinnollisen tiedekunnan seminaarissa eri laitokset esittäytyivät ja kertoivat näkemyksiään opetuksen kehittämisestä ja arvioinnista yleensä. Seminaari oli tarkoitettu tilaisuudeksi, jossa tiedekunta voi yhteisesti sopia laitosten itse arvioinnin käynnistämisestä. Kasvatustieteiden tiedekunnan seminaarissa käytiin myös yleisemmin keskustelua arvioinnin toteutuksesta ja periaatteista.
Tiedekuntakohtaiset seminaarit järjestettiin myös humanistisessa tiedekunnassa 13.10. 1994 ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 21.10.1994. Humanistisessa ja yhteiskunta-tieteellisessä tiedekunnassa seminaarissa esiteltiin pääasiassa eri laitosten o petuksen kehittämishankkeita -ideoita ja kokemuksia. Seminaari toimi samalla kuitenkin yhteisenä "sopimuksena" arviointiprojektiin osallis-tumisesta. Yhteiskuntatieteilijät halusivat esitellä eri laitoksilla käytössä olevia uusia opetukseen liittyviä koke keiluja. Tilaisuuden yhteyteen oli koottu myös laitosten opetusta esittelevä posterinäyttely.
Arviointiprojekti suunnitteli esittävänsä myös ainejärjestöille mahdollisuutta suorittaa opintokuormituksen mittaus opetussuunnitelmaa hyväksikäyttäen. Se ei kuitenkaan toteutunut. Selvitys olisi pitänyt tehdä ennen itsearviointiprosessin käynnistymistä, jotta laitos olisi voinut käyttää tietoja hyväkseen itsearvioinnissa.
Työskentelyn helpottamiseksi arviointiprojekti laati opetuksen eri alueita käsitteleviä teema- ja kysymysluetteloita, jotta keskeisimmät aihe-piirit tulisivat itsearvioinnissa esille. Itsearviointia tukeva taustamateriaali sekä teema- ja kysymysluettelot arviointiprojekti päätti toimittaa laitoksille syyslukukauden alussa. Arviointiprojekti laati materiaalia projektin eri vaiheissa itsearviointia tekevien laitosten ja ulkopuolisten arvioijien käyttöön. Tausta-aineisto koostui lähinnä opiskelijatietojärj estelmään perustuvista opiskelijamääristä, tutkintojen oppiaine-kombinaatioista sekä tutkintoja ja opintojen etenemistä koskevista tilastoista. Taustaaineiston mukana oli myös mm. raportti seminaarista "Arviointi ja opetuksen laadun parantaminen" sekä Oul un yliopiston julkaisema tenttikäytäntöjä käsittelevä raportti. Laaja tausta-aineisto jaettiin laitoksille ennen itsearvioinnin käynnistymistä useana kappaleena. Arviointiprojekti lähetti laitoksille itsearvioinnin ohjeet ja taustamateriaalin viikolla 38 . Samalla laitosten itsearviointivaihe käynnistyi. Laitoksia pyydet-tiin laatimaan oppiaine- ja laitoskohtaisesta itsearviointiprosessista kuvaus (raportti) marraskuun 15. päivään 1994 mennessä.
Arviointiprojektista tiedotettiin suunnitteluvaiheista lähtien opiskelijoille ja henkilökunnalle. Laitosten itsearviointi oli projektin työskentelyn tärkein vaihe. Itsearviointi kuvattiin laitoksille jaetussa materiaalissa monivaiheiseksi ja -tasoiseksi prosessiksi, johon sisältyi opetuksen nykytilan analyysi opettajien ja opiskelijoiden yhteistyönä, opetuksen arvioinnin toteutus ja arvioinnin liittäminen osaksi laitoksen normaalia toimintaa, kehittämisideat sekä ehdotus opetuksen laadunvarmistusjärjestelmäksi. Laitoksilla oli mahdollisuus toteuttaa itsearviointi haluamallaan tavalla omista opetuksen kehittämistarpeistaan lähtien. Itsearvioinnin tavoitteena oli opetuksen laadun parantaminen. Itsearvioinnin aikana oli tarkoitus ideoida laadun parantamiseen tähtää viä uudistuksia ja suunnitella niiden toteutusta. Itsearvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota opetussuunnitelmaan, vuosittaiseen opetusohjelmaan, opetuksen toteuttamiseen sekä käytännön opetustyöhön. Arviointiprojekti muistutti, että opetusta tulisi tar kastella kriittisesti ja ennakkoluulottomasti sekä oppiaineen että koko tutkinnon tasoilla. Olennaista oli, että keskustelua käytäisiin laitoksella mahdollisimman avoimesti ja laajasti ja että opetuksen kehittäminen jatkuu myös raportin laatimisen jälkeen . Opetuksen kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, josta tässä vaiheessa toteutettu itsearviointi oli vain toimintaa käynnistävä ja tukeva osa.
Arviointiprojektin antamissa ohjeissa korostettiin, että laitoksen itsearviointiraportti on henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisesti laatima kuvaus laitoksen opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta, kehittämisideoista sekä itsearvioinnista prosessina. R aportin tulee lisäksi antaa myös ulkopuoliselle arvioijaryhmälle selkeä käsitys laitoksen opetuksen tilasta, kehittämisestä ja laadunvarmistuksen menettelytavoista. Opiskelijoille pyrittiin myös takaamaan mahdollisuus osallistua laitosten itsearviointi-p rosessiin tasavertaisesti laitoksen henkilökunnan kanssa. Tämä oli erityisen tärkeää, koska opiskelijoiden antama palaute täydentää henkilökunnan muodostamaa kuvaa opetuksen tilasta ja tasosta. Ainejärjestöillä oli myös mahdollisuus esittää omat näkemykse nsä arviointiprosessin kuluessa.
Tiedekuntakohtaisesti haluttiin myös käynnistää ja ylläpitää opetuksen kehittämistä ja arviointia koskevaa keskustelua. Tähän tiedekuntia kannustettiin laitosten itsearviointiprosessin aikana ja sen jälkeen. Tiedekunnan tasolla voidaan keskustella siitä, miten toimintaa suunnataan erityisesti tutkintojen ja opetuksen kehittämisessä. Tiedekunta voi myös esittää ehdotuksia niistä keinoista tai välineistä, joilla tiedekunnassa ja laitoksilla opetuksen arviointia voidaan toteuttaa. Tiedekuntia pyydettiin laa timaan oma arviointiraporttinsa joko itsearviointivaiheen aikana tai itsearviointiraportteihin perustuen heti laitosten itsearvioinnin jälkeen. Loka- ja marraskuun aikana laitoksilla ja erillisillä laitoksilla tehtiin itsearviointi ja laadittiin raportte ja. Opiskelijajärjestöjen kautta kehotettiin opiskelijoita osallistumaan työskentelyyn mahdollisimman laajasti. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus laatia halutessaan oma arviointiraportti. Tähän kannustettiin erityisesti siinä tapauksessa, jos opiske lijat eivät pääsisi mielestään riittävästi osallistumaan laitoksen arviointiprosessiin. Toisaalta omia raportteja laativat myös erityisen aktiiviset ainejärjestöt. Arviointiprojektissa sovittiin, että ylioppilaskunta huolehtii opiskelijoiden rekrytoinni sta ja sitouttamisesta arviointiprojektiin. Ylioppilaskunnan edustajat olivatkin aktiivisia ja kannustivat opiskelijoita vastaamaan opiskelijakyselyyn sekä osallistumaan laitoksilla arviointikeskusteluihin.
Laitosten kanssa käytiin keskusteluja arviointiraporttien laatimisesta ja sisällöistä. Monet laitokset pyysivät raportin laadintaa var-ten lisäaikaa, jota luvattiin aina jouluun saakka. Politiikan tutkimuksen laitos ilmoitti, että arviointiraportti tehdä än heidän osaltaan tammi-helmikuussa. Projektiin palkattiin henkilö analysoimaan tilastollisesti opiskelijakysely-aineistoa. Lisäksi tilastollisen aineiston tueksi tehtiin jonkin verran laadullista analyysiä avoimien vastausten pohjalta. Tätä varten hanki ttiin myöhemmin lisätyövoimaa. Arviointiprojekti suunnitteli laativansa itsearviointivaiheesta raportin helmikuun alkuun 1995 mennessä. Itsearviointivaiheen raportti laadittiin erityisesti ulkopuolista arvioija-ryhmää varten. Se oli keskeinen taustamater iaali ulkopuolisen arvioijaryhmän vierailun aikana, jolloin käytiin tiedekunnittaisia keskusteluja. Itsearviointivaiheen raportointi käynnistyi tammikuussa 1995. Raportin pääasiallinen sisältö oli luonnollisesti laitosten itsearviointi.
Itsearviointi vaiheen kokonaisraportissa olevat tiedekuntakohtaiset osuudet laadittiin suoraan laitosten raporttien pohjalta. Ne eivät kuitenkaan ole täysin kattavia ja siksi alkuperäiset laitosraportit olivatkin itsearviointivaiheen tärkeimmät dokumentit. Arviointipr ojektin laatimat yhteenvedot sisältävät poimintoja laitosraporteista.
Itsearvointivaiheen raporttiin päätettiin laatia myös osia, jotka kertovat yleisesti yliopiston opetustoiminnasta ja opetuksen tukemisesta, koska laitosraportit eivät näkökulmansa v uoksi tuoneet riittävästi koko yliopiston kattavaa taustatietoa. Tätä materiaalia pyydettiin yliopiston hallintoviraston eri yksiköistä. Jonkin verran kerättiin taustatietoa myös haastattelemalla esim. laitosten amanuensseja koskien laitostason opintoneu vontajärjestelyitä. Raportissa esitetyt katsaukset ja yhteenvedot ovat joko asianosaisten itse laatimia tai heillä oli mahdollisuus kommentoida laadittuja tekstejä.
Ulkopuoliset arvioijat vierailivat Tampereen yliopistossa 20.-23.3.1995, tutustuivat tiedekuntiin ja keskustelivat henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Tämän jälkeen he esittivät arviointiraporttinsa.
Arviointiprojekti kokosi projektin tulokset ja esitti niiden perusteella myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Tässä yhteydessä arvioitiin projektin vaikutuksia Tampereen yliopistossa eri tasoilla sekä konkreettisina opetuksen laatua parantavina toime npiteinä että toiminta- ja keskustelukulttuurin muutoksina. Arviointiprojekti teki lisäksi ehdotuksen ope-tuksen laadunvarmistusjärjestelmäksi toteutuneen arviointiprosessin perusteella. Opetuksen kehittämisen ja arvioinnin seuranta jatkuu projektin lopp uraportin laatimisen jälkeenkin. Lisäksi raportissa esitetään suunnitelmia jatkotoimenpiteiksi.
Laitoksilla tähän mennessä tehdyt itsearvioinnit pyrittiin hyödyntämään soveltuvin osin projektissa. Laitokset käyttivät hyväkseen myös eri yhteyksissä laatimiaan selvityksiä, joiden kohteena on ollut opetuksen tila tai opetuksen kehittäminen.
Arviointiprojekti käytti hyväkseen myös yliopiston sisäistä opetukseen ja oppimiseen liittyvää asiantuntemusta. Opetuksen ja oppimisen kehittämisprojektin tuottamaa materiaalia neljästä oppiaineesta hyödynnettiin myös erityisesti opiskelijakyselyä suun-ni teltaessa. Arviointiprojektissa hyödynnettiin myös korkeakoulupedagogisesta toiminnasta saatava materiaali. Lisäksi korkea-koulupedagoginen toimikunta järjesti koulutusta ja seminaareja erityisesti arviointiprojektin tarpeisiin. Myös monet laitosten kehit tämishankkeet käsittelevät opetuksen arviointia.
Ohjausryhmään kuuluivat
vararehtori Matti Parjanen (puheenjohtaja)
professori Antti Eskola
professori Kari Uusikylä
yliassistentti Eero Ropo
opiskelija Jutta Keski-Korhonen
korkeakoulusihteeri Tenho Takalo (projekti-sihteeri).
Projektiryhmään kuuluivat vararehtori Matti Parjanen (puheenjohtaja)
toimistopäällikkö Matti Jussila
suunnittelija Mauri Pimiä
yliassistentti Sakari Karjalainen
amanuenssi Päivi Aronen
koulutuspoliittinen sihteeri Janne Mikkonen
kork
eakoulusihteeri Tenho Takalo (projektisihteeri).
Yliassistentti Sakari Karjalainen siirtyi muihin tehtäviin yliopiston ulkopuolelle vuoden 1995 alusta. Hänen tilalleen ei valita uutta jäsentä.
Ulkopuoliseen arvioijaryhmään kuuluivat
professori emeritus Johan von Wright (puheenjohtaja)
professori Elina Haavio-Mannila
professori Raimo Konttinen
professori Leena Syrjälä.
Projektissa työskentelivät myös fil. yo Outi Hiironniemi, joka toteutti opiskelijakyselyn tilastollisen analysoinnin ja HM Leena Tuunanen, joka teki opiskelijakyselyn avovastauksista laadullista analyysiä.
Lisäksi muun muassa hallintovirastossa opintoasioiden vastuualueen ja suunnitteluyksikön henkilökunta edesauttoivat projektin toteuttamisessa.
Koko projektin ajan pyrittiin saamaan laajaa sitoutumista aikaan, vaikka se ajoittain osoittautuikin vaikeaksi. Sitouttaminen tulee ottaa arvioinneissa erityisen keskeiseksi tavoitteeksi.
Tärkeää oli järjestää myös erilaisia arviointiprojektiin liittyviä keskustelutilaisuuksia, joissa oli mahdollisuus kertoa projektista ja sen tavoitteista. Samalla voitiin kannustaa arviointityöhön, koska usein pelättiin arvioinnista aiheutuvaa ylimääräist ä työtaakkaa. Keskusteluissa ja lehtikirjoituksissa pyrittiin muistuttamaan myös, että nyt toteutettava arviointi ei ole tarkoitettu käytettäväksi määrärahanjaon perusteina. Arvioinnissa haluttiin kannustaa laitoksia rehelliseen tarkasteluun myös havaitt avien puutteiden suhteen. Koko projektin ajan keskustelu arvioinnista, opetuksen kehittämisestä ja oppimisesta oli käynnissä.
Projektissa odotettiin itsearvioinnin tuloksena ehdotuksia laadunvarmistusjärjestelmäksi. Laitosten ja tiedekuntien itsearviointiraportit eivät kuitenkaan sisältäneet tässä suhteessa ehdotuksia tai ideoita. Projektissa harkittiin myös asian kysymistä uud elleen, mutta itsearviointiraporttien perusteella todettiin, että luultavasti uusi kysely asiasta ei toisi oleellisesti enempää tietoa.