etusivu: opiskelu: opetuksen tukipalvelut: Bolognan prosessi Tampereen yliopistossa
In English

Tampereen yliopisto ja EUA:n Quality Culture -hanke

Tampereen yliopisto on valittu elokuussa 2002 ainoana suomalaisena yhdessä 49 muun eurooppalaisen yliopiston kanssa mukaan eurooppalaisten yliopistojen järjestön EUA:n (European Universities Association) laatukulttuuriprojektiin. (Ks. yliopiston projektihakemus, päätös projektiin mukaan pääsemisestä ja projektin toimintasuunnitelma pdf-tiedostoina)
EUA:n Quality Culture -projekti koostuu kuudesta erillisestä hankkeesta, joihin haki yhteensä 137 yliopistoa. Projektin tavoitteena on kehittää mukana olevien yliopistojen sisäistä laadunseurannan kulttuuria suuntaan, jonka kukin korkeakoulu voi tuntea omakseen ja jota se voi hyödyntää parantaakseen toimintaansa..

Rinnakkainen EUA:n hanke liittyi Joint Master's Program -ratkaisujen kehittämiseen kansainvälisenä yhteistyönä. Tampereen yliopiston vieraskielisten maisteriohjelmien kehittämisen koordinaatioryhmä pohti toukokuussa 2002 myös tätä vaihtoehtoa, mutta päätös oli, ettei tähän hankkeeseen osallistuttaisi. Tärkein syy siihen, että tätä vaihtoehtoa ei hyödynnetty, oli se, että yhteistyökumppaneita ei tunnettu riittävän hyvin, jotta tarjolla olevana aikana olisi voitu selvittää heidän valmiuksiaan yhteistyöhön sekä kiinnostustaan po. hankkeeseen.

Tampereen yliopisto valittiin Quality Culture- kehittämisohjelman Implementing Bologna Reforms -nimiseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa korkeakoulutuksen laatua edistämällä mm. tutkintojen vertailtavuutta ja opintojen mitoituskäytäntöjen yhtenäistymistä ja liikkuvuuden lisäämistä Bolognan julistuksessa kuvatulla tavalla. Hanketta koordinoi saksalainen Greifswaldin yliopisto ja mukana on yliopistoja seuraavista maista, yksi kustakin: Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Hollanti, Italia, Kypros, Portugal ja Turkki.

Ryhmien kokoamisen ideana on ollut, maantieteellisten seikkojen huomioonottamisen ohella, että kuhunkin ryhmään koottaisiin sellaisia yliopistoja, jotka voisivat tarjota kokemuksiaan ja asiantuntemustaan ryhmän niille yliopistoille, joiden osalta po. toimintoja ollaan vasta kehittämässä. Tampereen yliopisto nimesi hakemuksessaan asiantuntijaedustajakseen prof. emeritus Reijo Raivolan.

Eri ryhmien teemat Quality Culture -ohjelmassa ovat seuraavat:

• Tutkimustoiminnan kehittäminen ja johtaminen (Research management)
  

• Opetus ja oppiminen (Teaching and learning)
  

• Opiskelijoille suunnatut tukipalvelut (Student services)
  

• Bolognan prosessiin liittyvien hankkeiden toteutus (Implementing Bologna reforms)
  

• Yhteistyöjärjestelyt (Collaborative arrangements)
  

• Tiedonkulkua ja päätöksentekoa koskevat rakenteet (Communication flow and decision-making structures)

Kukin verkosto eteni saman projektisuunnitelman mukaisesti. Loppuvaiheessaan projektit tai hankkeet eriytyivät ja keskittyivät kunkin teeman kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Projekti käynnistyi syyskuussa 2002. Euroopan komissio tuki hanketta Socrates-ohjelman kautta. Tarkoitus on yksikön sisäisen toimintakulttuurin kehittäminen välittämällä sekä soveltamalla muiden hankkeessa mukana olevien yliopistojen kokemuksia ottaen käyttöön parhaiksi havaitut toimintavat (best practices). Toimintatapana oli itsenäinen, mutta projektin ohjeistuksen mukainen työskentely kussakin verkostoon kuuluvassa yliopistossa. Tulokset koottiin verkoston kokouksissa, joita alustavan suunitelman mukaisesti oli kolme kappaletta, marraskuun 2002 alussa, tammikuussa 2003 sekä toukokuun puoliväslissä 2003. Verkostoille nimettiin yhteinen seurantaryhmä, johon kuului ensisijaisesti akateemisesti ansioituneita ja kuhunkin teemaan perehtyneitä tutkijoita EUA:n jäsenyliopistoista.

Projektin työsuunnitelma on seuraava:

Verkoston ensimmäisen kokouksen tavoitteena oli antaa verkoston jäsenille riittävä taustatieto toisistaan sekä perehtyä projektisuunnitelmaan ja tehdä siihen mahdolliset tarkistukset.

Ensimmäista kokousta varten toimitettu materiaali on luettavissa seuraavista dokumenteista:
Institutional_description
FinnishUnis_statistics (pdf: 12 kt)
University of Tampere, Organisation (pdf: 17 kt)
Bologna process in Finland in 2002 (rtf: 35 kt)

Tampereen yliopiston kuvaus laadittiin yhteistyössä opintoasiain päälliköiden kanssa siten, että tekstiluonnoksen laati Tenho Takalo käyttäen hyväksi pääosin jo olemassa olevia asiakirjoja. Jos haluat suomeksi lisätietoa hankkeen toteutuksesta ja tavoitteista, ks. yksityiskohtainen hankkeen toimeenpanosuunnitelma (rtf: 29 kt). Ensimmäisen Greifswaldissa pidetyn verkoston kokouksen yhteydessä osoittautui, että varsin pitkällä omissa suunnitelmissaan olivat nimenomaan Greifswaldin yliopisto sekä Leuvenin katolinen yliopisto.

Seuraava työvaihe oli SWOT-analyysi, jossa kartoitettiin Tampereen yliopiston asemaa ja tilaa nimenomaan Bolognan prosessin osalta. Analyysin valmistelu tapahtui opintoasiain päälliköiden ja opinto- ja kansainvälisten asioiden virkamiesten yhteistyönä. Tämä työvaihe vietiin lävitse kokouksessa 12. marraskuuta, yhteenveto työskentelystä on ohessa (pdf: 36 kt).

Varsinainen työ tehtiin opetusneuvoston ja opintoasiainpäälliköiden yhteisessä kokouksessa, jota täydennettiin opiskelijajäsenillä (opiskelijaopinto-ohjaajat sekä TAMYn edustajat). Tavoitteena oli tuottaa käsitys yliopiston valmiuksista toteuttaa keskeiset Bolognan prosessin ideat sekä kartoittaa mahdolliset ongelmat. Tämä työvaihe toteutetaan 3. joulukuuta. Tulokset koottiin englanninkieliseksi yhteenvedoksi. Ks. myös suomenkielinen koontiteksti (pdf: 29 kt).

SWOT-analyysin tulokset (Quality Culture template (pdf: 34 kt) ja SWOT-analyysi (pdf: 16 kt) ) käsiteltiin verkoston toisessa kokouksessa. Tämän kokouksen tulosten ja ohjeiden perusteella käynnistyi yliopistokohtaisten suunnitelmien valmistelu, joiden tavoitteena on Bologonan prosessiin liittyvien uudistusten valmistelu toteutusvaiheeseen siten, että työssä erityisesti otettiin huomioon toiminnan laadun parantaminen.

Yliopistokohtaiset esitykset tarvittaviksi toimenpiteiksi valmisteltiin projektille raporttimuotoon, josta ilmenevät:
- yliopiston hankkeelle asettamat tavoitteet
- Lyhyt kansallisen koulutusjärjestelmän ja yliopiston kuvaus
- SWOT-analyysin tulokset
- Tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma.

Verkoston toinen kokous pidettiin Leuvenin katolisessa yliopistossa (K.U. Leuven) Belgiassa. Siellä käsiteltiin kunkin yliopiston laatima SWOT-analyysi ja siihen liittynyt arvio Bolognan prosessin eri osa-alueiden valmistelun nykytilasta ja kehittämistarpeista Tampereen yliopiston ja osittain suomalaisen korkeakoululaitoksenkin osalta. Helmikuun alkuun mennessä verkoston jäsenet tarkistavat suunnitelmiaan sekä laativat oman toimenpidesuunnitelmansa. Tältä osin käytiin vararehtorin johtamat keskustelut 22. tammikuuta 2003 ja virkamiestasolla ja tätä keskustelua jatkettiin 24. tammikuuta hiukan toisella kokoonpanolla. Näiden keskustelujen tulokset ovat liitteenä olevassa muistiossa(pdf. 21 kt) ja kaaviossa(pdf. 8 kt).

K.U. Leuvenissa pidetty kokouksen jälkeen verkoston yliopistot viimeistelivät omat institutionaaliset kuvauksensa. Keskustelujen ja valmistelujen pääpaino oli kuitenkin tammikuussa 2003 oman toimenpidesuunnitelman laadinnassa. Projektisuunnitelma (ks. edellä) tähtäsi sellaisen suunnitelman laatimiseen, joka nostaisi yliopiston toiminnan laatuun ja laadun arviointiin ja ylläpitoon liittyvissä kysymyksissä uudelle tasolle. Samalla yliopisto saisi suunnitelman, joka auttaisi sitä Bolognan prosessiin liittyvien uudistusten toteutuksessa. Toimintasuunnitelman laadintaa on pohdittu oheisessa muistiossa (pdf. 22 kt).

Helmikuussa 2003 verkoston yliopistot laativat omat toimenpidesuunnitelmansa, joiden tavoitteena on ollut luoda yliopistokohtainen ohjelma Bolognan prosessin eri osa-alueiden edellyttämien uudistusten toteuttamiseksi. Toimenpide-ehdotuksia tehtiin mm. seuraavien alueiden osalta: 2-portainen tutkintojärjestelmä; ECTS-järjestelmän käyttö; Diploma Supplement ja sen kehittäminen; laadunvarmistus; opiskelijoiden rooli kehittämistyössä ja hallinnossa sekä mm. elinikäinen oppiminen. Työvaiheesta on laadittu kattava raportti, johon on koottu kaikkien verkostossa mukana olevien yliopistojen suunnitelmat. Tampereen yliopiston suunnitelmat ilmenevät seuraavista asiakirjoista: kehittämissuunnitelma (pdf 68 kt) (Preparing the Development Plan) sekä PowerPoint-esityksenä toteutettu esimerkkiaineisto (ppt 306 kt).

Eurooppalaista keskustelua ja sen suuntaa kuvannee myös osaltaan oheinen Helsingissä 13.-14.3.2003 pidetyn maisteriohjelmia käsitelleen kansainvälisen konferenssin laatima tiivistelmä toimenpiteiksi ja suosituksiksi, Conclusions and Recommendations of the Conference (pdf. 10 kt).

Laatukulttuuriverkoston (Quality Culture network) viimeinen kokous oli Aveirossa Portugalissa. Kokouksen tavoitteena oli viimeistellä verkoston raportti sekä ertityisesti koota yhteen verkoston jäsenten toimenpiteet prosessiin kuuluvien eri hankkeiden implementoimiseksi. Tampereen yliopiston osalta tällaisia asiakirjoja ovat edellä mainittu kehittämissuunnitelma ja siihen liittyvä esimerkkiaineisto. Em. asiakirjojen täydennykseksi on laadittu vielä erillinen ja varsin yleisellä tasolla oleva hankkeen ydinkysymyksiä kuvaava taustamuistio (pdf. 16 kt).

Projektin eri vaiheissa syntyvät raportit tai toimenpidesuunnitelmat jaettiin kaikille verkoston jäsenille. Verkosto käytti hyväkseen yliopistokohtaisia toimenpidesuunnitelmia ja kokosi toiminastaan raportin, joka jaettiin kaikille verkoston jäsenille ja EUA:lle. Viimeinen verkoston kokous keskittyikin verkoston työskentelyä koskevan raportin viimeistelyyn. Tarkoitus oli hyödyntää "ensimmäisen kierroksen" kokemuksia myös siten, että niitä käytetään hyväksi kun mahdollinen toinen kierros EUA:n organisoimana käynnistyy uusien verkostojen muodossa ajanjaksona 2003-2004. Uutena vaihtoehtona on tullut esille ajatus, että projekti jatkaisi työskentelyään vielä lukuvuonna 2003-2004. Tältä osin hanke on kuitenkin toistaiseksi täysin ideointivaiheessa sekä verkoston seuraavien työvaiheiden että rahoituksen osalta.

Projektin loppuraportti (pdf. 350 kt)(EUA Quality Culture Project:- Network Report: Implementing Bologna Reforms) on luettavissa pdf-tiedostona (507 kt). Raportista on laadittu suomenkielinen yhteenveto, mutta se antaa vain yleiskuvan raportista. Englanninkielinen raportti sen sijaan on varsin hyödyllinen myös mahdollisen oman suunnittelun tausta-asiakirjana. Erityisesti raportin esimerkkiaineistona olevan belgialaisen K.U. Leuvenin ja turkkilaisen Uludag-yliopiston suunnitelmat antavat hyvän kuvan siitä, miten näiden yliopistojen mielestä Bolognan prosessin edellyttämät uudistukset voidaan - tai tulisi - toteuttaa.

Raportti korostaa monessa yhteydessä sitä, että uudet ohjelmat ja tutkinnot kytkeytyvät yliopiston strategiaan ja missioon. Uuden tutkinnon opetussuunnitelma ei ole irrallinen asiakirja vaan johdonmukainen tulos niistä valinnoista ja priorisoinneista, joita yliopisto on tehnyt strategiatasolla. Raportissa suunnittelu etenee johdonmukaisesti yliopiston tasolta tiedekuntaan ja laitostasolle, mutta se korostaa, että top-down -etenemistavan rinnalla tarvitaan vahvaa substanssin tuntemusta ja ruohonjuuritasolta lähtevää - ja sellaisena korvaamantonta - bottom-up -lähestymistapaa. Raportti pyrkii myös määrittelemään, mitä tehtäviä organisaation ja hallinnon eri tasoilla on uudistuksen suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Orgaanisaation ja yksittäisten henkilöiden sitoutumista, suunnitteluelinten luomista ja vastuiden määrittelyä sekä ohjeistuksen tarpeellisuutta korostetaan. Kun missiosta ja ohjelmaideoista edetään opetussuunnitelman valmisteluun, voi raportin mukaan ohjeistuksen yksityiskohtia käyttää jopa laatukriteereinä: hanke on toteuttamiskelpoinen, kun asetetut kriteerit täytetään ja kaikkiin kysymyksiin on annettu asianmukaiset vastaukset.

Vaikka kaikki verkoston yliopistot esittelivät kokouksissa omia suunnitelmiaan, merkittävimmän panoksen raportille antoivat K.U. Leuven (Belgia) ja Ulydag-yliopisto (Turkki). Raportin loppuosassa näiden yliopistojen suunnitelmat ovat esimerkkiaineistona halukkaiden tutustuttavissa. Suomenkielisessä tiivistelmässä tätä esimerkkiaineistoa ei ole käsitelty.

Projekti kytkeytyy moniin rinnakkaisiin ja samanaikaisiin hankkeisiin, joista vastaavat esim. EUA, EU:n komission alaiset elimet, erilaiset ad hoc -periaatteella toimivat kansainväliset ja kansalliset työryhmät. Eräs tällainen alue on yhteistyönä toteutetut opetussuunnitelmat ja niihin liittyen kansainvälisten tutkintoratkaisujen suunnittelu esim. ns. Joint Degree -mallina. Asiaa Pohjoismaiden osalta selvittäneen työryhmän epävirallinen raportti on liitteenä.

etusivu: opiskelu: opetuksen tukipalvelut: Bolognan prosessi Tampereen yliopistossa

opiskeluwww@uta.fi