Filosofian tutkinto-ohjelma

Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, kuten tiedon, olemisen, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti.

Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettinen filosofia tarkastelee todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, käytännöllinen filosofia taas paneutuu ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Useat keskeiset filosofiset kysymykset kuitenkin sisältävät sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian ulottuvuuden, joten opiskelija perehdytetään laaja-alaisesti koko tieteenalan kenttään.

Filosofian perinteisiä pääalueita ovat metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia, joihin kaikkiin perehtyminen kuuluu filosofian opintojen sisältöön. Monista muista tieteistä poiketen filosofiassa tradition merkitys on suuri, ja filosofian historiallinen perspektiivi ja tutkimus onkin keskeinen filosofisen tutkimuksen osa. Vaikka filosofia muodostaa oman muista tieteistä erottuvan tutkimusalueensa, se on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin. Tieteenfilosofia tutkii tieteiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Yhteiskuntafilosofialla on ilmeinen yhteys yhteiskuntatieteisiin. Ihmismielen filosofinen tutkimus on lähellä psykologiaa. Suuri osa nykyisestä logiikan alan tutkimuksesta kuuluu pikemminkin matematiikkaan tai tietojenkäsittelytieteeseen kuin filosofiaan. Logiikan historia, filosofinen logiikka ja kielifilosofia ovat kuitenkin filosofian alueita. Vaikka formaalia logiikkaa ei voikaan enää pitää varsinaisena filosofian osa-alueena, sitä käytetään filosofiassa yhä välineenä selkeyttämään merkityksiä, käsitteitä ja teorioita.