Historian tutkinto-ohjelma

Historiatieteessä korostuu yhteiskuntahistoriallinen näkökulma. Se tarkoittaa erityisesti historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelua sekä vertailevaa ja käsitteellistä tutkimusta, joka korostaa historiantutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia ja kriittisyyttä suhteessa omaan aikaansa. Maailman muuttaminen edellyttää maailman ymmärtämistä. Suomen ja yleisen historian opinnoista koostuva opetus ulottuu antiikin historiasta lähihistoriaan ja on rakentunut temaattisesti.

Historiantutkimuksen harjoittelu on keskeinen historiallisen ajattelun oppimisen tapa. Opetus alkaa perehtymisellä historiantutkimuksen ja -kirjoituksen käsitemaailmaan ja jatkuu tieteellisellä harjoittelulla eli menetelmäopinnoilla ja niiden soveltamisella. Opintojen edetessä käsitys historiasta muuttuu yhä monipuolisemmaksi. Samalla opiskelija saa välineitä oman maailmankuvansa hahmottamiseen ja ottaa yhä enemmän itse vastuuta opinnoistaan.

Tutkimuksen tekoa harjoitellaan erityisesti praktikum-, proseminaari- ja seminaariopetuksessa. Näiden ohella historian oppiaineessa toimii myös temaattisia tutkielmaryhmiä, joissa käsitellään opiskelijoiden kirjoitelmia, työpapereita, esitelmiä ja muita tekstejä. Tutkimuksen harjoittelu huipentuu pro gradu -tutkielman laatimiseen.

Oppiaine on vastuussa seuraavien opintokokonaisuuksien järjestämisestä: latinan kielen ja antiikin tradition perus- ja aineopinnot sekä museologian perusopinnot. Erityisesti kansainvälisille opiskelijoille on räätälöity oma Nordic Perspective on European History -perusopintokokonaisuus. Oppiaine vastaa myös pedagogisten opintojen historian opetettavan aineen opinnoista.