Tarton yliopisto

• Yhteyshenkilö: Sari Hyttinen
• Haku avoinna myös jatko-opiskelijoille
• Hakemuksen liitteet:
  -motivaatiokirje, opintosuunnitelma ja CV kohdemaan opiskelukielellä
  -epävirallinen suomenkielinen opintorekisteriote
• Tarton yliopiston verkkosivut

Kustaa II Aadolf perusti nykyisen Tarton yliopiston, Tartu Ülikool, vuonna 1632 nimellä Academia Dorpatensis, joka toimi vuoteen 1710 asti. Vuonna 1802 tsaari Aleksanteri avasi yliopiston jälleen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen yliopiston nimeksi tuli Universitas Tartuensis (tai Tartu Ülikool) ja opetuskieleksi viro. Nykyään yliopistossa on 11 tiedekuntaa, jotka edustavat biologiaa ja maantiedettä, filosofiaa, fysiikkaa ja kemiaa, kasvatustieteitä, liikuntatieteitä, lääketiedettä, matemaattisia tieteitä, oikeustieteitä, taloustieteitä, teologiaa sekä yhteiskuntatieteitä. Yliopistolla on useita museoita, yliopiston kirjasto ja tietokonekeskus. Yliopistossa on yli 18 000 opiskelijaa.

Opetuskieli Tarton yliopistossa on pääsääntöisesti viro, mutta joitakin kursseja järjestetään myös englanniksi.  Suomalainen opiskelija voi opiskella kaikissa tiedekunnissa ja kaikilla laitoksilla, mikäli opiskelijan kielitaito on riittävä. Tutkielman tekijältä ei välttämättä edellytetä viron kielen taitoa, sillä tarvittavat konsultaatiot ja ohjaus voidaan hoitaa muullakin kielellä. Tarttoon hakevien opiskelijoiden osalta etusija annetaan niille, jotka hallitsevat ainakin viron kielen alkeet.

Tampereen ja Tarton yliopistojen välisen sopimuksen nojalla molemmilla oppilaitoksilla on käytettävissä yhteensä 20 kuukauden vaihtokiintiö vuosittain. Syyslukukausi on syyskuusta tammikuun loppuun ja kevätlukukausi helmikuusta kesäkuun loppuun (ml. tenttikaudet). Tarton yliopisto tarjoaa asuntolapaikan yhden tai kahden hengen huoneessa.