Hallintotiede

Ks. myös hallintotieteellisten oppiaineiden abi-infosivut

Hallintotieteen mielenkiinnon kohteena ovat hallinto, organisaatio ja johtaminen. Maailmassa toimii lukematon määrä kansainvälisiä, valtiollisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, yrityksiä ja järjestöjä, jotka kaikki on organisoitu tietyllä tavoin. Niiden johtaminen ja toiminnan kehittäminen on yhä kasvava haaste.

Hallinto huolehtii organisaatioiden ja kokonaisten yhteiskuntien säilymisestä. Sen keskeisenä tehtävänä on myös kehittää johtamista, sekä strategisena että henkilöstöjohtamisena, ja kehittää myös muita organisaatioiden prosesseja. Näin toimimalla hallinto pyrkii tuottamaan korkeatasoisia palveluja työyksiköissä, joissa työntekijät viihtyvät.

Hallintotiede on yhteiskuntatieteisiin lukeutuva tieteenala, jonka ensimmäinen professorin virka (oppituoli) Pohjoismaissa perustettiin Tampereelle vuonna 1965. Sen kiinnostuksen kohteena on ensisijaisesti julkinen hallinto, mutta se tutkii myös yrityksiä ja järjestöjä. Lisäksi oppiaineessa tarkastellaan koko yhteiskunnan kattavia hallintojärjestelmiä, Euroopan unionia sekä transitiomaiden ja kehitysmaiden hallintojärjestelmiä.

Hallintotieteen perusnäkökulmana on erityisesti julkista intressiä palvelevien organisaatioiden toimivuus. Tähän liittyvät mm. kansalaisten ja asiakkaiden edun toteuttaminen, sekä organisoidun toiminnan tuloksellisuus, laatu ja vaikuttavuus. Tieteenala pyrkii kouluttamaan organisaatioille päteviä arvioijia, kehittäjiä sekä hallinnolliseen ajatteluun kykeneviä muita asiantuntijoita. Se myös antaa tiedepohjaiset valmiudet erilaisiin esimies- ja johtamistehtäviin.

Opintojensa aikana opiskelija oppii hallitsemaan mm. seuraavat asiat:

• miten hallitaan Suomea ja kansainvälisiä järjestöjä, kuten Euroopan unionia, ja mitä julkisen hallinnon eri alat tekevät ja saavat aikaan,
• miten julkiset ja yksityiset organisaatiot syntyvät ja kehittyvät sekä millaisin toimenpitein niitä johdetaan ja ohjataan tuloksellisesti,
• mitä nykypäivän ja tulevaisuuden työelämän organisaatioiden rakenteilta, päätöksenteko-, suunnittelu- ja tietojärjestelmiltä edellytetään, jotta ne tuottaisivat tehokkaasti ja kansalaisten kannalta mielekkäästi erilaisia palveluja,
• miten työyhteisöjä voidaan johtaa, jotta ne olisivat sisäisesti terveitä ja toiminnassaan tuloksellisia,
• miten organisaatioita ja niiden toimintaa voidaan arvioida sekä
• miten arviointitietoa voidaan käyttää organisaatioiden parantamiseksi.

Kaikkien asiakokonaisuuksien osalta tieteellinen koulutus edellyttää valmiuksia kuvata ja selittää vallitsevat asiantilat tieteellisin tutkimusmenetelmin. Siksi olennainen osa opiskelua on perehtyminen tieteeseen, sen menetelmiin ja mahdollisuuksiin.

Hallintotiede pääaineena valmistuneista maistereista on julkiselle sektorille sijoittunut noin puolet. Työelämään sijoittumiseen vaikuttavat olennaisesti myös opiskelijan valitsemat sivuaineet. Osa opiskelijoista onkin suunnannut sivuaineopintojaan ajatellen uraa yrityksissä tai järjestöissä. Opiskelijoidemme työelämään sijoittuminen on ollut hyvää, ja myös alan tulevaisuuden näkymiä pidetään valoisina. Hallinnon osaamista tarvitaan aina!

Lisätietoja: Johtamistieteiden laitos