Kansanterveystiede

Kansanterveystiede tutkii väestön terveyttä sekä terveyden ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Se tuottaa tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä niistä keinoista ja järjestelmistä, joilla terveyteen vaikutetaan. Kansanterveystieteellisen tiedon tavoitteena on terveysongelmien ehkäisy, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä terveydellinen oikeudenmukaisuus.

Kansanterveystieteen opintojen tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita väestön terveyden edistämiseen liittyviin arviointi-, kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja opetustehtäviin. Koulutus antaa myös valmiuksia toimia lähiesimiehenä ja kansainvälisissä tehtävissä. Tutkintoon liittyvän harjoittelujakson yhteydessä sovelletaan koulutusohjelmassa opittuja tietoja ja taitoja ja luodaan yhteyksiä kansanterveystyön käytännön kenttään.

Kansanterveystiedettä pää- tai sivuaineena opiskelevan on mahdollista suorittaa terveystiedon opintokokonaisuus, joka yhdessä kasvatustieteen laitoksella suoritettavien pedagogisten opintojen kanssa antaa terveystiedon aineenhallinnan opettajakelpoisuuden. Pedagogisiin opintoihin valitaan erillisen haun kautta ja osallistujamäärä on rajattu.

Kansanterveystiede pääaineena rakentuu monitieteisesti ja koulutusohjelman toteuttamiseen osallistuvat terveystieteen laitoksen kaikki oppialat: biometria, epidemiologia, gerontologia, kansanterveystiede, sosiaali- ja terveyspolitiikka, sosiaalipsykiatria, terveystaloustiede ja työterveys. Kansanterveystieteen opiskelija voi myös valita terveystieteen laitoksen englanninkielisen maisteriohjelman opintojaksoja.

Pääaineen lisäksi kansanterveystieteen opintoihin kuuluu vapaasti valittavia sivuaineita sekä viestintä- ja kieliopintoja. Valinnoillaan opiskelija voi suunnata tulevaa ammattiorientaatiotaan haluamilleen alueille. Suosittuja sivuaineita ovat olleet mm. aikuiskasvatus- ja kasvatustiede, sosiologia ja sosiaalipolitiikka, hallinto- ja taloustieteet sekä tiedotusoppi.

Kansanterveystieteen opetus on opiskelijalähtöistä ja opetusmenetelminä käytetään luentojen lisäksi ryhmätyötä, seminaarityöskentelyä ja projektiopintoja. Kansanterveystiede on suosittu myös sivuaineena ja ryhmätyöskentely edesauttaa monitieteisen lähestymistavan omaksumista. Opinnoissa korostuu opiskelijan oma aktiivisuus ja halu itsenäiseen tiedonhankintaan. Vuorovaikutus opiskelijoiden ja opettajien välillä on tiivistä.

Kansanterveystieteen opiskelun aloittaminen ei edellytä aikaisempia terveydenhuollon opintoja. Terveystieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) on alempi korkeakoulututkinto ja se antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Terveystieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä) on ylempi korkeakoulututkinto, joka antaa valmiudet tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja jatko-opintojen harjoittamiseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon jollain muulla alalla jo suorittanut voi hakeutua perustutkinnon sijasta opiskelemaan jatkotutkintoja.

Lisätietoja: Terveystieteen laitos