Kansainvälinen ja eurooppalainen oikeus

Valtion sisäinen oikeus ja kansainvälinen oikeus on perinteisesti erotettu toisistaan. Tällainen jako kahteen erilliseen oikeusjärjestykseen on lieventynyt. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ja eurooppalaisissa kansainvälisissä järjestöissä on tuonut perinteisen kansainvälisen oikeuden rinnalle eurooppalaisen oikeuden.

Kansainvälisen oikeuden ja eurooppalaisen oikeuden alueet muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Kansainvälisen oikeuden on vakiintuneesti katsottu käsittelevän niitä oikeussääntöjä, jotka järjestelevät kansainvälisten oikeussubjektien, valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen suhteita sekä kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Eurooppalainen oikeus sisältää mm. Euroopan unionin oikeutta ja eurooppalaista hallinto-oikeutta. Lisäksi oppiaineessa tarkastellaan Euroopan unionin vaikutuksia Suomen valtiosääntöön sekä kansainvälisen kaupan ja Euroopan unionin sisämarkkinoiden sääntelyä.

Kansainvälisen ja eurooppalaisen oikeuden sekä kansallisen oikeuden tiivistä ja toisiaan täydentävää suhdetta ilmentävät esim. kansainvälisissä sopimuksissa ja Euroopan unionin perustamissopimuksessa keskeisessä asemassa olevat ihmisoikeudet, joiden turvaaminen on kirjattu myös Suomen perustuslakiin. Kansainvälinen ja eurooppalainen oikeus koskettaa valtioiden lisäksi myös yksilöitä ja heidän oikeuksiaan. Kansainvälinen ja eurooppalainen oikeus on yhä useammin käytännön lainsoveltamisen kohteena tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Kansainvälinen ja eurooppalainen oikeus soveltuu sivuaineeksi etenkin niille, jotka opiskelevat oikeudellisia aineita, valtio-oppia, kansainvälistä politiikkaa tai tiedotusoppia.

Lisätietoja: Oikeustieteiden laitos