Psykologia

Psykologia on tiede, joka tutkii ihmisen psyykkistä toimintaa ja käyttäytymistä. Koska psyykkisiin toimintoihin vaikuttavat sekä biologiset tekijät että ympäristötekijät, psykologialla on runsaasti yhtymäkohtia useisiin eri tieteenaloihin. Psykologian soveltamisessa ovat tarpeen yhteiskunta- ja kasvatustieteet, lääketiede ja biologia sekä yhä lisääntyvästi myös tekniset tieteet.

Psykologian opiskelussa perehdytään psykologian tieteellisiin lähtökohtiin, tutkimukseen ja teorioihin sekä psykologian sovelluksiin ja ammattikäytäntöön. Psykologian opiskelu etenee kursseittain. Kursseihin kuuluu useimmiten luentoja, harjoituksia, itsenäisesti suoritettavia pieniä tutkimustehtäviä ja kirjallisuuden lukemista. Opiskelu edellyttää tilastomatemaattisten menetelmien oppimista ja hallintaa sekä kykyä omaksua teoreettista tietoa. Ryhmissä työskentelyyn tarvitaan lisäksi sosiaalisia valmiuksia. Psykologin ammatillisia valmiuksia opiskellaan pääasiassa tutkinnon loppupuolella. Psykologian maisterin tutkintoon liittyy myös viiden kuukauden ammatillinen harjoittelu jollakin psykologian sovellusalalla.

Psykologian kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta.

Psykologian maisterin tutkinto, jonka laajuus on 150 opintopistettä, on tarkoitettu psykologin ammattiin valmistuville. Se on mahdollista suorittaa kahdessa ja puolessa vuodessa psykologian kandidaatin tutkinnon jälkeen.

Psykologin ammattinimike ja ammatinharjoittamisoikeus on suojattu lailla terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/94). Tämä tarkoittaa sitä, että psykologian maisterin tutkinnon suorittanut voi saada oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä ja käyttää psykologin ammattinimikettä.

Työikäisiä laillistettuja psykologeja on Suomessa kaikkiaan noin 5 400. Heistä parhaillaan psykologina tai psykoterapeutteina toimivia on noin 4 500. Valtaosa eli noin 70 prosenttia psykologeista työskentelee kuntien ja valtion palveluksessa: esimerkiksi terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa, sairaaloissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa, oppilaitoksissa, tutkimuslaitoksissa tai työ- ja elinkeinotoimistoissa. Loput toimivat yksityissektorilla esimerkiksi kuntoutuslaitoksissa, työterveyshuollossa, psykoterapeutteina, konsultteina ja henkilöstöpäällikköinä. Psykologisen tiedon kysyntä on viime vuosina lisääntynyt yksityisellä sektorilla.

Joka vuosi valmistuu noin 200 uutta nuorta psykologia maamme eri yliopistosta. Psykologien työllisyystilanne on yleensä hyvä. Nuorilla psykologeilla voi kuitenkin valmistumisen jälkeen olla vaikeuksia saada vakituista työtä yliopistopaikkakunnilta. Kuitenkin yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja tietoteknologian lisääntyminen ovat lisänneet psykologisen tiedon tarvetta. Tällaisena uutena sovellusalana voidaan mainita informaatioteknologia ja käytettävyystutkimukset.

Maisterin tutkinnon ja alan työkokemuksen jälkeen voi suorittaa psykologian lisensiaatin tutkinnon, johon sisältyy erikoispsykologin koulutus. Tämä koulutus toteutetaan psykologian laitosten yhteistyönä niiden muodostaman yliopisto-verkoston (Psykonet) toimesta. Myös huomattava osa perustutkinto-opetuksesta tapahtuu tämän yhteistyön avulla. Tutkijauralle suuntautuneet suorittavat maisterin tutkinnon jälkeen psykologian tohtorin tutkinnon.

Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimus on organisoitunut kolmeen tutkimusalueeseen:
1) Sosiaalinen kognitio, emootiot ja sosiaalinen toimintakyky, 2) Työ, ympäristö ja hyvinvointi ja
3) Mielenterveys, kliininen neuropsykologia ja interventiot.

Sosiaalisen kognition, emootioiden ja sosiaalisen toimintakyvyn tutkimus kohdistuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta tärkeän informaation havaitsemiseen ja sen hermostolliseen perustaan. Erityisesti tutkitaan ihmiskasvojen havaitsemista ja kasvojen välittämän informaation vaikutuksia havaitsijan tarkkaavaisuuteen ja emootioihin.

Työ, ympäristö ja hyvinvointi -tutkimusalueella tutkitaan sekä työympäristön että laajemmin ihmisen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön hyvinvointikysymyksiä. Työelämässä koettua hyvinvointia tarkastellaan stressin, uupumisen ja palautumisen näkökulmista ja ympäristöpsykologinen tutkimus selvittää mm. kaupunki- ja luontoympäristöjen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.  

Mielenterveyden, kliinisen neuropsykologian ja interventioiden tutkimusalueella tutkitaan terveen kehityksen ja hyvinvoinnin ehtoja ja pyritään analysoimaan ja kehittämään erilaisten kuntoutusinterventioiden tehokkuutta. Kliinisen neuropsykologian tutkimusalueella selvitetään aivotoiminnan häiriöihin liittyvien kognitiivisten muutosten vaikutusta yksilön työ- ja toimintakykyyn.

Opiskelijat osallistuvat tutkimusprojektien toimintaan esimerkiksi tekemällä niissä opinnäytteitä.

Oppiaineen yhteydessä toimii Psykologian opetus- ja tutkimusklinikka PSYKE, jossa opiskelijat osallistuvat asiakastyöhön ja ammatillisiin kehittämistehtäviin.

Lisätietoja: psykologian verkkosivut