Yleinen kirjallisuustiede

Yleisen kirjallisuustieteen opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kansainvälisen kirjallisuuden kentän ja kirjallisten ilmiöiden systemaattiseen tutkimukseen. Oppiaineen alaan kuuluvat klassisen kaunokirjallisuuden, populaarikirjallisuuden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden tutkimus sekä kirjallisuushistoria, kirjallisuuden teoria, tekstianalyyttinen metodologia ja poetiikka.

Oppiaineessa painotetaan kielellisten esitysten tutkimista taiteena. Kirjallisuustiede antaa myös valmiudet kirjallisuuden, muiden taiteiden sekä kulttuurissa omaksuttujen tekstuaalisten käytäntöjen suhteiden ymmärtämiseen ja analyysiin. Kulttuurinen muutos on nopeaa, joten opetuksen sisältöjä muokataan soveltuvin osin vastaamaan taiteen kentällä tapahtuvaa uudistumista.

Aineyhdistelmät sekä sijoittuminen työelämään ja tutkijanuralle

Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopinnot tarjoavat sen kaltaista asiantuntijuutta ja tietoa kirjallisuudesta, joka mielekkäästi valitun sivuaineyhdistelmän kanssa avaa mahdollisuuksia monella alalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että aine ei sellaisenaan pätevöitä tiettyyn ammattiin. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat mm. opettajiksi lukioihin, peruskouluihin ja muihin oppilaitoksiin, taide- ja kulttuurihallintoon, kirjasto- ja tiedotusalalle, toimitustehtäviin, kirjallisuuden kääntäjiksi ja kriitikoiksi, kustantamoihin tai kansainvälisiin kulttuurialan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin.

Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopiskelijat voivat hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan uralle tähtäävien on sisällytettävä tutkintoonsa suomen kielen sivuaineopintoja sekä suoritettava pedagogisten opintojen kokonaisuus, josta vastaa kasvatustieteiden tiedekunta.

Hyvä vieraiden kielten taito on tärkeä edellytys yleisen kirjallisuustieteen opinnoille. Tältä kannalta suositeltavia sivuaineita ovat kieli- ja käännöstieteet. Aineyhdistelmien valinta Tampereen yliopistossa on suhteellisen vapaata, ja muita työelämään sijoittumisen kannalta hyödyllisiä sivuainevaihtoehtoja ovat esimerkiksi tiedotusoppi, informaatiotutkimus, filosofia, historia-aineet, naistutkimus, teatterin ja draaman tutkimus, musiikin tutkimus, mediakulttuuri ja hypermedia. Taidehallinto- tai kustannusalalle aikovien kannattaa harkita myös kauppa- ja hallintotieteiden opintoja.

Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija ei voi ottaa Suomen kirjallisuutta sivuaineeksi. Tosin sovittuja Suomen kirjallisuuden kursseja voidaan lukea hyväksi yleisen kirjallisuustieteen aine- ja syventävissä opinnoissa.

Yleinen kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintojen suorittamiseen kannustetaan. Aine osallistuu valtakunnalliseen tutkijakoulutukseen, ja oppiaineen piirissä on vireillä projekteja, joiden kautta jatko-opiskelijoiden on mahdollista hakea tutkimusrahoitusta. Oppiaineessa on suoritettu runsaasti jatkotutkintoja ja alan tohtorit ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin.

Lisätietoja: Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö