Työnhakuopas

Työnhaku on aktiivista toimintaa! Toisinaan työnhaku voi olla päätyö, usein sitä tehdään kuin keikkahommaa - silloin kun mahdollisuuksia ilmaantuu. Työnhakua varten on hyvä pysähtyä miettimään omia tavoitteita, omaa osaamista, potentiaalisia työnantajia ja erilaisia yhteydenottotapoja ja hakukanavia. 

Tällä sivulla:
Työnhaun vaiheet
Työnhakua eri muodoilla ja eri kanavissa
Näkökulmien laajentamista
Työnhaun opas vaiheittain (Aarresaari)

 Työnhaun vaiheet

Työnhaku ei aina kulje selkeiden vaiheiden kautta, mutta vaiheista on hyvä olla tietoinen.

1. Kiinnostus  - tavoitteet - osaaminen
   Oman kiinnostuksen ja osaamisen tunnistaminen - tarkentuvat ja muuntuvat jatkuvasti oman kehittymisen ja saatujen palautteiden myötä. 
2. Mistä ja mitä tehtäviä?
   Haettavien tehtävien ja paikkojen löytäminen ja haun rajaaminen tai laajentaminen mm. sijainti, tehtävä, toimiala, tehtävän vaativuus, työsuhteen muoto…
3. Miten hakea, mitä kanavia käyttää?
   Hakutapaa voi punnita työnantajan ja toimialan mukaan. Työnhaun kanavia ovat avoimet kanavat (internet, lehdet), välittäjät (rekrytointiyritykset), verkostot (vanhat työpaikat, omat kontaktit, sosiaalinen media) ja piilotyöpaikat (omat uudet yhteydenotot). Työnhaun viestintää ansioluettelolla, hakemuskirjeellä, sähköisissä lomakkeissa ja erilaisilla yhteydenotoilla.
4. Haastattelu ja henkilöarviointi
   Haastatteluun valmistautuminen: kuinka viestin taustastani, osaamisestani ja toiveistani? Henkilöarviointipäivään tai erilaisiin soveltaviin haastattelutilanteisiin valmistautuminen - jännityksen hallintaa ja positiivista orientoitumista.
5. Sainko paikan?
   Saadun ja pyydetyn palautteen reflektointi ja siitä oppiminen - omaa osaamista voi hahmottaa konkreettisemmin, kohdistaa hakuaan uudelleen tai löytää uusia toimivampia hakukanavia omiin tarpeisiin.

 Työnhakua eri muodoilla ja eri kanavissa

Kyse on oman osaamisen viestimisestä - olipa työnhaun kanava tai hakemuksen konkreettinen muoto mitä tahansa. Haettavaan työpaikkaan kohdistettu hakemuskirje ja ansioluettelo ovat työnhaun perustyökalut. Sama kohdistuva ja konkreettinen oman osaamisen viestimisen tapa on hyvä säilyttää, vaikka kirjoittaisit hakemuskirjeen sähköpostiviestiin tai sähköiseen lomakepohjaan työnantajan rekrytointijärjestelmässä.

Työnantaja haluaa löytää vastauksia kysymyksiin:

• Miksi juuri sinut tulisi valita tehtävään?
• Millaisia vahvuuksia sinulla on haettavaan tehtävään?
• Miten tunnet alaa, tehtävää tai työnantajaa, johon olet hakemassa?
• Missä näkyy potentiaalisi ja valmiutesi oppia uutta?
• Mikä sinua motivoi juuri kyseisessä tehtävässä?

Viestinnässä keskitytään vastaamaan työnantajan ilmoituksessaan esittämiin toiveisiin. Työnantajalle tarjotaan konkreettisia esimerkkejä omasta taustasta, joista voi  havaita esim. taustan osuvuuden (esim. koulutusala ja kiinnostus toimialaan), kokemukset (esim. millaista työtä on tehnyt, muut kokemukset luottamustehtävistä, harrastuksista) ja kyvyn oppia (esim. saatu palaute, menestys opinnoissa, esimerkki ongelmanratkaisutilanteesta).

Mikäli avointa työilmoitusta ei ole, perustuu viestintä usein siihen, että osittaa ymmärtävänsä toimialan tai tehtäväalueen tavoitteita ja osaamistarpeita, osoittaa motivoituneisuutta ja kykyä ottaa uusia asioita haltuun.

Pyrkimys on päästä haastatteluun, jossa voit kertoa lisää, antaa konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa osaamistasi olet käyttänyt, mistä olet saanut hyvää palautetta, missä koit onnistuneesi, millaisia kehittämiskohtia näet osaamisessasi, mikä sinua motivoi ja millaisia visioita sinulla on tulevasta työelämästäsi. Edellä mainitut ovat usein tyypillisiä keskusteluteemoja työhaastatteluissa ja niihin on hyvä valmistautua ennen haastattelutilannetta. Työnantajaan ja toimialaan tutustumista kannattaa tehdä huolella ennen haastattelua, jotta tietää, minne on hakemassa.

Sosiaalisen median kanavat tarjoavat monia muotoja oman osaamisen esiintuomiseen, keinoja työnantajien kohtaamiseen ja mahdollisuuksia avointen työpaikkatarjousten löytämiseen. Sinut voidaan myös löytää verkostojesi ja näkyvyytesi kautta. Verkkopresenssillä tarkoitetaan itsen, persoonan ja oman osaamisen esiintuomista verkossa eri keinoin mm.

• blogia kirjoittaen,
• profiilitietoja eri palveluihin täyttäen, joissa verkostoidutaan ammatillisesti mm. Linkedin,
• osaamisnäytteitä (kuvia, videoita, esityksiä) jakaen esim. oman verkkoportfolion avulla,
• osallistumalla kiinnostusalueiden keskusteluihin eri verkostoissa,
• omaa kontaktiverkostoa aktiivisesti laajantamalla,
• tweettaamalla, tykkäämällä, seuraamalla, pinnaamalla jne.

Sosiaalista mediaa voi aktiivisesti hallita, niin että näkyvyytesi on tietoista ja työnhaun kannalta positiivista. Sosiaalinen media omana rekrytointikanavana elää, kasvaa ja etsii uusia muotojaan jatkuvasti. Moni työnantaja ja työnhakija on vasta aktivoitumassa käyttäjäksi ja alakohtaisia eroja löytyy. Tutustu sinulle tuttujen medioiden mahdollisuuksiin työnhakumielessä ja punnitse uusien kanavien käyttöönottoa, mikäli koet tämän kanavan omaksesi. Ajankohtaista ja päivittyvää tietoa sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa löydät internet-hauilla, liittymällä aihetta sivuaviin ryhmiin sosiaalisen median verkostoissa, seuraamalla keskusteluja ja jaettuja tietoja eri (sosiaalisissa) medioissa.

 Näkökulmien laajentamista

Työnhaku muuttuu mielekkäämmäksi, jos keskustelee siihen liittyvistä asioista eri vaiheissa opiskelukavereiden, tuttavien tai läheisten kanssa. Tietous työmarkkinoiden toiminnasta laajenee, kun kuulee muiden kokemuksia. Toinen voi nähdä jotain, mitä itse ei havaitse. Esimerkiksi työhakemusta kokoava saattaa jättää kertomatta hakemansa työpaikan kannalta kiinnostavasta yhdistystoiminnasta tai kandidaattitutkielman aihealueesta. Vähättelevät ilmaukset ja turha vaatimattomuus osuvat myös helpommin toisen silmään.

Omia rajauksia kannattaa myös tietoisesti pöllyttää ja miettiä, mitä mahdollisuuksia jää ehkä näkemättä. Miksi olen kiinnostunut vain näistä tehtävistä tai toimialoista? Voisinko laajentaa hakuani uusille paikkakunnille? Miksi ajattelen, ettei tuo työnantaja ole kiinnostunut humanistista, kasvatustieteilijästä, terveystieteilijästä, kauppatieteilijästä...? Voinko luottaa, että osaamiseni ja valmiuteni oppia korvaavat kokemuksen puutteet?

Työnhakuun kannattaa rakentaa itselleen analyyttinen ja systemaattinen ote. Työhausta voi pitää "päiväkirjaa" eli kirjata ylös mietteitä omasta osaamisesta, haetuista paikoista ja etenemisestä, tehdä muistiinpanoja sovituista asioista mm. hakemusten lähettämisestä ja haastatteluista, tehdä huomioita palautteesta sekä oivalluksista matkan varrelta. Näin voi oppia ja palauttaa mieleen aiempia kokemuksia yhteydenotoista työnantajiin, haastattelutilanteista ja muista työnhaun vaiheista ja suunnata toimintaa uudelleen.

 Työnhaun opas (Aarresaari - Akateemiset rekrytointipalvelut)

Aarresaaren työnhakuopas konkretisoi työnhakuvaiheita ja antaa vinkkejä toimintaan. Katso myös urasuunnittelun ja tiedonhaun linkit.

Valmistautuminen työnhakuun -kysymyksiä työnhaun suuntaamiseksi

• Tavoitteiden selkeyttäminen
• Vahvuusalueiden kartoitus
• Mistä etsiä tavoitteiden mukaisia työpaikkoja?
• Työpaikkailmoitusten tulkintaa
• Lisätietoja työnantajasta

Työnhaun asiakirjojen laatiminen -vinkkejä ja pohdintaa hakemukseen ja ansioluetteloon

• Hakemuksen kirjoittamisen ohjeita
• Hakemuksen liitteet
• Hakemusmalli
• Ansioluettelon kirjoittamisen ohjeita
• Ansioluettelomalli

Työhönottohaastettelu -tiukkoja kysymyksiä ja omien haastattelutaitojen testaus haastattelusimulaatiolla

• Haastatteluun valmistautuminen
• Yleisimmät haastattelukysymykset
• Haastattelusimulaatio
• Testaus osana työnhakua
• Jos ei tule valituksi

Työntekijäksi

• Palkkaneuvottelut
• Työsopimuksen kirjoittaminen