etusivu: opiskelu: opiskelu yliopistossa: tutkintouudistus

Tutkintouudistus - mikä muuttui vuonna 2005?

Tärkeimmät tutkintouudistuksen muutokset astuivat voimaan 1.8.2005. Uudistuksen keskeisiä, opiskelijaa koskevia muutoksia olivat:

• kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirryttiin 1.8.2005 (kandidaatin tutkinto suoritetaan ennen maisterin tutkintoa, kandidaatin tutkinto on mitoitettu kolmivuotiseksi ja maisterin tutkinto kaksivuotiseksi)

  Ennen vuotta 2005 opintonsa aloittaneet voivat jatkaa tutkintonsa tekemistä vanhan tutkintojärjestelmän mukaan 31.7.2008 asti, eikä kandidaatin tutkinto ole heille pakollinen. 1.8.2008 kaikkien opiskelijoiden on kuitenkin oltava uudessa tutkintojärjestelmässä ja suoritettava kandidaatin tutkinto.
  Kaikki, joille myönnetään opinto-oikeus vuonna 2005, suorittavat tutkintonsa uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti.

  Lisätietoa uuteen järjestelmään siirtymisestä

• opinnot alettiin mitoittaa opintopisteinä opintoviikkojen sijaan (pyrkimyksenä Euroopan korkeakouluissa siirtyä yhtenäiseen opintojen mitoittamiseen)

• otettiin käyttöön tutkintotodistuksen liite (Diploma Supplement), jonka avulla kuvataan suoritettua tutkintoa (Tampereen yliopistosta valmistuvat ovat saaneet liitteen syksystä 2001 lähtien automaattisesti ja ilmaiseksi)

• opintojen ohjausta tehostettiin, kehitteillä on ollut mm. opintojen suunnittelun väline HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma. Sen sisällöistä, toteuttamisesta ja käytännöistä on keskusteltu Suomen yliopistoissa. HOPSin on käytössä kaikilla aloilla Suomen yliopistoissa 2006 loppuun mennessä.

• arvioidaan yliopistojen toiminnan laatua järjestelmällisesti (opiskelijoilta aletaan kerätä säännöllisemmin palautetta opetuksesta)

Eri opiskelijoiden siirtyminen uuteen järjestelmään

Vuonna 2005 opintonsa aloittaville kandidaatin tutkinto on pakollinen, mutta heillä on oikeus jatkaa maisterin tutkintoon. Poikkeuksena ovat jotkin sellaiset opiskelijat, jotka on hyväksyttykin yliopistoon vain kandidaatin tutkintoa suorittamaan (esimerkiksi lastentarhanopettajat) sekä lääketieteen lisensiaatin tutkinto, johon ei kuulu kandidaatin tutkintoa. Vuonna 2005 aloittavien opinnot tallentuvat opintopisteinä. Opiskelijoita voidaan valita myös suoraan maisterin tutkintoon johtavaan ohjelmaan, jolloin edellytyksenä on suoritettu kandidaatin tai vastaava tutkinto.

Ennen vuotta 2005 aloittaneet opiskelijat voivat siirtyä opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaisesti, mutta he saavat suorittaa opintonsa loppuun myös nyt voimassa olevien tutkintomääräyksien mukaisesti. Vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti tutkintoja voidaan suorittaa 31.7.2008 asti (lääketieteessä 31.7.2010 asti). Siirryttäessä opiskelemaan uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti vanhat opinnot luetaan hyväksi uuteen tutkintoon.

Kaikkien opiskelijoiden opinnot kirjataan syksystä 2005 alkaen sekä opintoviikkoina että opintopisteinä, mutta opintosuoritusotteita on kahdenlaisia: Vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opintojaan jatkavan vanhan opiskelijan opintosuoritusotteessa suoritukset ovat opintoviikkoina. Uuden tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevan otteessa suoritukset näkyvät opintopisteinä.

Tutkintorakenteen muutos kirjattiin yliopistolakiin

Uudistusta ohjaavat ja säätelevät vuonna 2004 vahvistetut uusi yliopistolaki ja asetus yliopistojen tutkinnoista. Lukuvuoden 2004-2005 aikana yliopistot valmistelevat asetuksesta tarkentavat määräykset ja uudet opetussuunnitelmat.

Yliopistolaissa säädetään yliopistojen perustoimintaperiaatteista, kuten opetus- ja tutkintokielistä, opiskelijoiden ottamisesta, ylioppilaskuntaan kuulumisesta ja yliopistojen ja niiden yksiköiden hallinnosta.

Asetuksessa yliopistojen tutkinnoista säädetään mm. tutkintojen laajuuksista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voi suorittaa.

Uudistuksen tarkoitus ja taustoja

Tutkintouudistuksen ajatuksena on yhtenäistää eurooppalaisen korkeakoulutuksen rakenteita mm. opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi.

Uudistuksen suunnittelu käynnistyi vuonna 1999, kun eurooppalaiset opetusministerit antoivat ns. Bolognan julistuksen. Tämän vuoksi tutkintouudistuksen yhteydessä puhutaan usein Bolognan prosessista.

Karkeistaen voi sanoa, että tutkintouudistus on osa Bolognan prosessia. Koko prosessin tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yliopistojen kilpailukykyä etenkin yhdysvaltalaisiin yliopistoihin nähden.

Lisätietoja:

• Opetusministeriön Bolognan prosessi -sivut
  Sisältää mm. Bolognan julistuksen tekstin, kerrotaan prosessin tarkoituksesta ja etenemisestä
• Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004)
  Uusi, 1.8.2005 voimaan tuleva asetus , ks. myös muuta opiskeluun liittyvää lainsäädäntöä.
• Tampereen yliopiston Opetuksen kehittämisyksikön tutkintouudistussivut
  Pääasiassa opettajien ja kehittäjien näkökulmasta

etusivu: opiskelu: opiskelu yliopistossa: tutkintouudistus

opiskeluwww@uta.fi