|
Kokemuksia tietoverkon hyödyntämisestä opetuksessa |
|
Raija Leppälä 1. TaustaTietotekniikkaa on tilastotieteen opetuksessa hyödynnetty 1970-luvun alusta asti, joten tilastotieteen opettajalle tietotekniikan hyödyntäminen ei varsinaisesti ole kovin uusi asia. Tekniikka, ohjelmistot ja opiskelijoiden valmiudet ovat kolmen vuosikymmenen aikana melkoisesti muuttuneet. Seuraavassa luodaan katsaus kuitenkin lähinnä siihen, miten olen muutaman viime vuoden aikana hyödyntänyt tietoverkkoa tilastotieteen perusopetuksessani. Tarkastelun kohteena olevat perusopinnot (15 ov) koostuvat kolmesta, lukuvuosittain pidettävästä opintojaksosta, jotka ovat pakollisia osalle matemaattis-filosofisen opintosuunnan opiskelijoista sekä kansantaloustieteen opiskelijoille. Tyypillistä näille opintojaksoille on se, että osallistujamäärät ovat suuret (90 - 180 opiskelijaa), osallistujista suuri osa (n. 80 %) on 1. vuoden opiskelijoita ja sivuaineopiskelijoiden osuus on huomattava (n. 70 - 80 %). Merkittävä piirre on myös opiskelijoiden kiinnostus tietotekniikkaan; he käyttävät hyvin mielellään ja taitavasti sitä hyväkseen. Lähtötilannetta voisi kaiken kaikkiaan pitää erinomaisena tietoverkon hyväksikäyttöä ajatellen: opiskelijat ovat kiinnostuneita ja heidän perusvalmiutensa ovat kunnossa, heillä on käytössä riittävä laitteistokapasiteetti, heillä on mm. opetuksen päällekkäisyyksistä johtuen esteitä opetukseen osallistumiseen, hyöty koituu suurille opiskelijajoukoille, kyseessä ei ole kertakäyttötilanne. 2. Tarve ja tavoitteetTietoverkon hyödyntäminen lähti aluksi liikkeelle kommunikoinnin ja tiedottamisen helpottamisen tarpeesta ja lähdin käyttämään sähköpostilistoja. Opiskelijoiden ja opettajan välinen sähköpostiliikenne oli toki jo ennenkin vilkasta. Ennakkotiedottaminen oli seuraava vaihe, jolloin opintojaksojen kotisivut tulivat ajankohtaisiksi. Oppimateriaalin jako näinkin suurille opiskelijamäärille oli ongelmallista. Laitokselle ei saanut syntyä kovin suuria kustannuksia, mutta toisaalta monistemaksujen periminen esimerkiksi 180 opiskelijalta ei tuntunut houkuttelevalta vaihtoehdolta. Kokeiltuani joitain kertoja sitä, että opiskelijat voivat lainata tietystä kansiosta kopioinnin ajaksi materiaalin, luovuin tavasta, koska monisteet eivät kovin hyvin pysyneet tallessa saatikka sitten järjestyksessä. Koska materiaali oli minulla pääosin valmiiksi kirjoitettuna, niin seuraava tavoite tietoverkon hyödyntämisessä olikin materiaalin vienti verkkoon. Opintojaksojen kotisivujen ja verkkomateriaalin kehittymisen myötä kehkeytyi ajatus tietoverkon kehittyneempään hyväksikäyttöön. Tavoitteeksi tuli opintojaksokohtaisen itseopiskelupaketin, jota voisi myös käyttää tavanomaisen opiskelun ohessa ja rinnalla, tuottaminen. Pilviä hipovana haaveena olikin interaktiivisen oppimisympäristön tuottaminen. Kaiken kaikkiaan tarkoituksena oli oman opetuksen kehittäminen ja uudistaminen siten, että siinä yhtenä osatekijänä olisi tietoverkon hyödyntäminen. Aloittaessani näiden tavoitteiden toteuttamista pyrin siihen, että voidakseen hyödyntää tekemääni verkkomateriaalia opiskelijan ei tarvitsisi opetella uuden sovellusohjelman käyttöä, vaan hänelle riittäisi tavanomaiset tietokoneen ja verkon käytössä tarvittavat välineet. Toisaalta pyrin myös siihen, että itse saisin mahdollisimman helposti jo aiemmin tuottamani materiaalin käyttökelpoiseksi. 3. Hankkeen eteneminen ja nykytilaOpiskelijat ovat käyttäneet hyvin ahkerasti sähköpostia jo monen vuoden ajan. Vuonna 1997 otin käyttöön opintojaksokohtaiset postituslistat. Aluksi kokeilin listoja, joissa posti kulki molempiin suuntiin. Vuoden kokeilun jälkeen päädyin kuitenkin siihen, että käytän vain itselläni olevaa postituslistaa. Tämä tapa osoittautui paljon joustavammaksi ja kaikin puolin riittäväksi eikä sähköpostiosoitteiden kirjoittamiseenkaan kulu kohtuuttomasti aikaa. Postituslistat tarjosivat erinomaisen tavan välittää tietoja ja tehdä kyselyjä kurssilaisille. Käytän sähköpostia paitsi tiedottamisessa niin myös jonkin verran palautteen ja ohjeiden antamisessa. Sähköpostin käyttö tilastotieteen opetukseen liittyvissä asioissa on kuitenkin erikoismerkeistä johtuen huomattavan hankalaa. Vaikka suurin osa opiskelijoista on käyttänyt koko ajan sähköpostia, niin vasta kuluvana lukuvuonna jokainen opiskelija antoi osoitteensa. Näin saatoin luopua päällekkäisestä tiedottamisesta, jota siihen asti jouduin tekemään. Usean vuoden ajan olen tehnyt ennen opetuksen alkua opintojaksoille opintojaksokohtaisia www -sivut, jotka ovat sisältäneet tarvittavan etukäteisinformaation. Sivujen tekeminen (itseopiskellen ja kokeillen) oli aluksi melko työlästä ja tavalliselta, osittain tietotekniikan kehityksen kyydistäkin pudonneelta riviopettajalta kului aikaa yrityksiin ja erehdyksiin. Vuosien varrella taidot ovat onneksi jonkin verran kehittyneet. Toisaalta enää ei myöskään tarvitse lähteä liikkeelle tyhjästä, vaan edellisen vuoden sivut voivat olla pohjana. Tällä hetkellä käyttökelpoiseksi tekniikaksi on muotoutunut käyttämäni selaimen (Netscape Communicator) editori, jolla teen omalla koneellani www -sivut, jonka jälkeen siirrän (ftp -siirtona) ne kotihakemistooni. Lähtökohtana oppimateriaalin verkkoon viemiseen oli valmis materiaali, joka oli tuotettu Macintoshin Microsoft Word -ohjelmalla. Käyttämäni laitteistoympäristö toi joitain lisähaasteita materiaalin jakoon! Tässä oppimateriaalissa on kyse suoran tekstin lisäksi erilaisista erikoismerkeistä, kaavoista, ohjelmistojen antamista tuloksista ja kuvista. Lisäksi osa valmiista materiaalista oli kirjoitettu hyvin isolla kirjasinkoolla, joka osoittautuikin ennalta arvaamattomaksi haitaksi. Ensimmäisellä kerralla kokeilin materiaalin siirtämistä laitoksen palvelimelle sellaisenaan word -tiedostona. Tällä tavalla siirretyn tiedoston lukeminen palvelimelta onnistui osittain, mutta erikoismerkkien luettavuus riippui liiaksi käyttöympäristöstä. Sivujen muotoilu ei myöskään pysynyt kunnossa, joten teksti saattoi olla olennaisesti väärässä kohdassa ja tämän seurauksena asia mahdoton ymmärtää. Lukuisin kokeilujen (ja mikroluokassa juoksemisien) jälkeen viime syksynä päädyin siihen, että jaoin kirjoittamani oppimateriaalin pdf -muodossa, jolloin lähes kaikki erikoismerkit siirtyivät oikein. Ongelmaksi, joka kuitenkin useimmiten ratkesi, osoittautui tulostaminen siten, että arkille tulostettiin 4 sivua. Word -tiedoston muuttaminen pdf -muotoon (Adobe Acrobat Exchange -ohjelmalla) ei tuottanut hankaluuksia. Näidenkin tiedostojen siirto laitoksen palvelimelle kävi helposti laitoksemme ATK -tuen tekemien aputoimintojen avulla. Vaikka ilmeisesti lähes kaikki opiskelijat onnistuivat saamaan materiaalin kohtuukuntoisena verkosta, tarjosin lisäksi perinteisen monistusmahdollisuuden. Kustannuksiltaan molemmat materiaalin hankintatavat olivat opiskelijalle omakustannushintaisia. Seuraavaksi paransin opintojaksojen kotisivuja siten, että ne muodostivat jollain tasolla myös itseopiskeluympäristön. Tein opintojaksokohtaiset kotisivut joihin on linkit mm. omalta kotisivultani <http://www.uta.fi/~strale/> ja oppiaineen opetusohjelmasta <http://www.uta.fi/laitokset/mattiet/tilasto/opoh01k.html.> Päivitin www -sivuja opetuksen edetessä siten, että ne sisälsivät tarvittavan ajan tasalla olevan informaation, aikataulun, linkit materiaaliin ja muuhun tarpeelliseen. Ilmeisesti sain tuotettua paketin, jota kaikki opiskelijat käyttivät sekä itseopiskeluun että muun opetuksen ohella tietojensa kartuttamiseen. Sivut sisältävät periaatteessa kaiken tarvittavan siten, että opiskelu voi tapahtua vaikkapa kotona oman koneen äärellä. Perusopintotasoinen aineistojen tilastollinen analysointikin, joka liittyy aina jokaiseen tilastotieteen opintojaksoon, on osittain mahdollista tehdä verkossa toimivan sovellusohjelman WebStat <http://www.stat.sc.edu/webstat/> avulla. Opiskelun voi jaksottaa helposti viikkoharjoitustehtävien myötä. Sivuja onkin käytetty (yllättävänkin paljon) senkin jälkeen, kun opintojaksoihin liittyvä opetus oli päättynyt. Yksi käyttäjäjoukko lienee kesätentteihin osallistujat, joille verkkomateriaali on varmastikin hyödyllinen. Näiden www -sivujen ylläpito muodostui muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen päivittäiseksi rutiiniksi eikä näin ollen opintojakson loppupuolella vienyt kovin paljon aikaa. Jatkuva materiaalin kehittäminen ja uuden tuottaminen sen sijaan työllisti melko tavalla. Teknisiä ongelmia syntyi lähinnä enää siinä, kun siirsin PC -ympäristössä toimivan tilasto-ohjelmiston antamia analysointituloksia. Tähän mennessä olen pystynyt hyödyntämään tietoverkkoa opetuksessani siten, että opiskelijoiden ei ole tarvinnut opetella uutta sovellusohjelman käyttöä. Toisaalta, kiitos myös ystävällisen ATK -tukemme, en itsekään ole joutunut suunnattomiin vaikeuksiin tekniikan kanssa. Muutamia erityskohtia lukuunottamatta pystyin neuvot saatuani tekemään kaiken itse. 4. Kommentteja tehdystäEdellä käytiin jo läpi verkko-opetuksen toteuttamiseen liittyviä, opettajan kannalta katsottuna lähinnä teknisiä ongelmia, jotka voivat helposti lannistaa sitkeänkin opettajan. Edellä esitelty tuotos on tehty koko ajan normaalina opetuksen valmisteluun liittyvänä työnä eikä se ole vähentänyt opetustuntimääriäni. Ajan löytäminen tämän "lisätyön" tekemiseen on ollut yksi keskeinen ongelma. Aluksi aikaa vei vielä se, että jouduin usein tekemään saman asian kahteen kertaan: kaikki eivät käyttäneet sähköpostia, joten tiedottaminen oli tehtävä myös muilla tavoilla; kaikki eivät käyttäneet tietoverkkoja, joten materiaalin jakoa ei voinut kokonaan tehdä sähköisesti. Toki vieläkin on sellaista jaettavaa tekstiä, joka on kopioita. Lisäksi olen tarjonnut opiskelijoille viikottaiset laskuharjoitustehtävät myös paperilla. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että laitoksilla työsuunnitelmissa voitaisiin huomioida työ, joka liittyy verkko-opetuksen kehittämiseen. Riviopettajan näkökulmasta katsottuna opetuksen kehittäminen tietoverkkoa hyödyntäväksi on siis suuritöistä ja aikaa vievää, joten on hyvä edetä pienin askelin. On myös hyödyllistä miettiä tarkkaan, onko tietoverkon käyttö todella lisäarvoa ja hyötyä antavaa ja onko tehdylle tuotteelle käyttöä useamminkin kuin kerran. Sopiva tietoverkon hyödyntäminen muotoutunee ajan myötä. Vaikka tietoverkkojen hyödyntämiseni on ollut melko alkeellistakin, niin olen kokenut työn mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi. Eritoten opiskelijoiden antama positiivinen palaute on lämmittänyt mieltä. Luulisin, että vähitellen saan myös itse hyödyn tehdystä työstä. Opiskelija useimmiten osaa etsiä ja löytää tarvitsemansa tiedon opettajan tai opintojakson www -sivulta ja joutuu harvemmin kysymään. 5. Mitä huomenna?Vaikka tähän asti tietoverkon hyväksikäyttöni on liittynyt lähinnä vain informaation ja materiaalin jakamiseen ja vastaanottamiseen, niin opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Kurssipalautteiden perusteella opiskelijat olisivat käyttäneet hyväkseen interaktiivista oppimisympäristöä, jos sellainen olisi ollut. Tämän ympäristön toteuttamiseen ei vielä ole ollut käytännössä mahdollisuuksia, mutta oppiaineen juuri saaman Opetuksen laatu -projektin kehittämisrahan turvin tähän toteutustyöhön päästään käsiksi ensi syksynä!
|
|
 |
 |
|
|
etusivu: virtuaaliyliopisto: tiedotus: virtuaaliyliopistojutut ja -tiedotteet: virtuaaliyliopistoseminaari 30.5.2001: kokemuksia opetuksessa |
sami.hautakangas@uta.fi |