Dyn3w verkkomateriaalin rinnalla
Lehtori Raija Leppälä matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitokselta on käyttänyt opetuksensa tukena Dyn3W -keskustelujärjestelmää vuoden 2004 marraskuusta lähtien. Sen käyttämiseen hänet sai ryhtymään halu kehittää opetusta ja into kokeilla uusia vaihtoehtoja. Leppälä on kehittänyt tilastotieteen perusopintojaksoihin liittyviä, kontaktiopetusta tukevia oppimisympäristöjä vuodesta 1997 lähtien.
Hyvät kokemukset keskustelujärjestelmästä kannustavat
Raija Leppälää jatkamaan käyttöä tulevaisuudessakin.
- Olen halunnut tukea opiskelua ja oppimista avoimessa verkossa jaettavan materiaalin avulla. Keskustelujen liittämistä ympäristöihin olin suunnitellut jo pitkään ja itse asiassa kokeilinkin jo muutamia vuosia sitten, mutta silloin ei vielä ollut tarjolla kovin sopivaa alustaa, Leppälä kertoo.
- Halusin nimenomaan keskustelujärjestelmän, joka tukisi kontaktiopetusta ja täydentäisi jo olemassa olevaa oppimisympäristöä; en siis sellaista raskasta alustaa, johon liitettäisiin koko kurssimateriaali. Dyn3W tarjosi tähän oivan mahdollisuuden.
Hänen mielestään Dyn3W:n kautta oli matala kynnys kokeilla keskustelun hyödyntämistä opetuksessa. Jo ennen Dyn3W-järjestelmän käyttöä Leppälä on tutustunut moniin erilaisiin tvt-välineisiin.
- Olen sen verran tähän verkko-opetukseen hurahtanut, että useampia oppimisalustoja tai välineitä on tullut käytettyä ja kokeiltua sekä opetuksessa että omien, opetukseen liittyvien tieto- ja viestintätaitojen kehittämisessä, Leppälä kertoo.
Hän on pitänyt yhden verkkokurssin WebCT-alustalla. Sen lisäksi hän on käyttänyt muitakin kurssialustoja: Sonera eXperience Learning-, Optima- ja Moodle-alustaa sekä kokeillut eBeam -systeemiä.
Keskustelua ja kommentointia opetuksen tukena
Leppälän jokaisella opintojaksolla on omat www-sivustot, joilla on jaksojen opiskelussa tarvittavaa materiaalia ja informaatiota. Sivuilla voi lukea ilmoitustaulua, ilmoittautua opintojaksoille ja siellä saa jaksoja varten opiskelun ohjausta.
- Sen lisäksi että sivustot tukevat kontaktiopetusta, ne on suunniteltu myös omatoimiseen opiskeluun. Materiaali ei siis koostu vain jaetusta luento- ja harjoitusmateriaalista vaan sivustojen rakentamisessa on pyritty käyttämään hyväksi tietoverkkojen ominaisuuksia.
Dyn3W-keskustelujärjestelmää Leppälä on käyttänyt eri tavoin kontaktiopetuksen tukena kolmella perusopintojaksolla, joiden opiskelijamäärät ovat suuria. Opintojaksoilla keskustelun seuraaminen ja siihen osallistuminen oli vapaaehtoista.
- Keskustelualueella opiskelijoiden oli mahdollista jatkaa luennoilla ja harjoituksissa esillä olleiden aiheiden syvempää käsittelyä, esittää kysymyksiä ja kommentteja, vastailla kysymyksiin ja antaa palautetta.
Keskustelujärjestelmän kautta Leppälä myös antoi ohjeita viikoittaisiin laskuharjoitustehtäviin.
Harjoitustyön sisältävällä opintojaksolla työn ohjaus toteutettiin osittain järjestelmän kautta. Lisäksi opiskelijat raportoivat harjoitustyöhönsä liittyviä analyysejä sekä kommentoivat toistensa raportteja. Näistä tekemistään väliraporteista he saivat palautteen ohjaajalta.
Käyttö onnistuu suurillakin kursseilla
Kurssien suuret opiskelijamäärät eivät olleet ongelma järjestelmän käytön kannalta. Leppälän vetämillä eri opintojaksoilla opiskelijoita oli 152, 88 ja 84. Heistä kaikki eivät kuitenkaan käyttäneet järjestelmää.
- Koska opiskelijat ilmoittautuivat opintojaksoilleni sähköisesti, sain otettua heidät hyvin helposti mukaan keskusteluun sähköpostikutsun kautta. Keskusteluryhmiin jakaminenkin onnistui melko vaivattomasti.
Järjestelmän käyttö ei tuottanut ongelmia opiskelijoillekaan, minkä vuoksi he eivät juuri tarvinneet ohjeita. Leppälän opiskelijoista ensimmäisen vuoden opiskelijoita oli 40 % - 70 % riippuen siitä, mistä kurssista oli kyse.
- Vaikka opiskelijat kävivät keskusteluissa, he eivät kovin aktiivisesti osallistuneet. Olisin toki toivonut opiskelijoiden osallistuvan enemmän, mutta toisaalta resurssini eivät olisi riittäneet kovin vilkkaan keskustelun vetämiseen, miettii Leppälä.
- Mielestäni järjestelmän käyttö kuitenkin lisäsi ohjausta ja näin toivon mukaan tuki ja edisti opiskelijan opiskelua ja oppimista.
Tarkoituksenmukaisuus tekee käytön helpoksi
Hyviä puolia Dyn3W:ssa Leppälän mukaan on ehdottomasti helppokäyttöisyys ja vaivaton keskustelun toteutus. Opettajan ei tarvitse käydä ennen verkkokeskustelun luomista kurssia, jolla opetetaan järjestelmän käyttö. Välineessä ei ole liikaa työkaluja vaan juuri järjestelmän tarkoituksia palvelevat.
- Minulla oli ennen keskustelujeni perustamista jonkinlainen käsitys Dyn3W:stä. Olin kuullut siihen liittyviä esityksiä ja lukenut sen ominaisuuksista ja mahdollisuuksista. Olinpa tainnut vähän kokeillakin. Jonkin aikaa kuitenkin kului, ennen kuin pääsin alkuun keskustelun teknisessä toteutuksessa.
Ohjeiden lukemisen, testikeskustelujen katselemisen sekä ylläpitäjille ja kehittäjille lähetettyjen kysymysten jälkeen välineen käyttö onnistui melko hyvin – kun unohtaa järjestelmän virheistä johtuvat pienet ongelmat. Jonkin verran työlästä Leppälän mukaan oli ohjeissa käytetyn terminologian omaksuminen. Apua sai ylläpitäjiltä ja ongelmat pyrittiin ratkaisemaan ripeästi.
- Koska opintojaksoillani tarvitaan tiettyjä erikoismerkkejä, vaati niiden korvaaminen tavallisella tekstillä opiskelijalta hieman mielikuvitusta, mutta onnistui kuitenkin melko hyvin. Itse saatoin halutessani kirjoittaa erikoismerkit html-koodeina, kiitos webmasterin ohjeiden.
Tällä hetkellä järjestelmä kaipaa Leppälän mielestä enää lähinnä vain hienosäätöä. Olisi esimerkiksi hyvä pystyä siirtämään opiskelijan väärään paikkaan kirjoittama kommentti oikean otsakkeen alle. Epämukavuutta käytössä aiheutti myös tapa, jolla opiskelijaluettelot oli aakkostettu.
- Saadun kokemuksen perusteella varmasti käytän järjestelmää jossain muodossa seuraavillakin kerroilla. Jo vetämilläni kursseilla en keskustelun toteutuksissa käyttänyt järjestelmän tarjoamia kaikkia ominaisuuksia hyväksi, vaikkakin taisin melkein kaikkia koekäyttää, Leppälä kertoo.
Teksti: Ulla Lintilä
Kuva: Sanna Säynäjäkangas
|
