Matkakertomus:

Radboud University Nijmegen, Nijmegen, 25.01.2016 – 14.06.2016

Maa: Alankomaat
Kaupunki: Nijmegen
Yliopisto: Radboud University Nijmegen
Vaihtoaika: 25.01.2016 – 14.06.2016
Vaihto-ohjelma: Erasmus
Lähettävä yksikkö: Yhteiskunta- ja kulttuuritiet.

Hakeminen Nijmegeniin oli varsin vaivaton prosessi. Tiedotus Radboudin suunnasta oli nopeaa ja selkeää ja sain syksyn aikana useita sähköposteja prosessin etenemisestä. Hakiessa piti toimittaa lukuisia dokumentteja, mutta koska ohjeistus toimi hyvin, en kokenut hakuvaihetta millään lailla rasittavaksi tai byrokraattiseksi. Kursseistakin löytyi hyvin tietoa etukäteen, joten asioiden suunnittelu ei aiheuttanut vaikeuksia. Nijmegeniin muuttaessa tuli rekisteröityä kaupungin asukkaaksi, mutta yliopisto teki tämänkin toimenpiteen hoitamisen hyvin helpoksi. Opiskelujen aloitus oli mutkatonta, sillä yliopisto oli hoitanut kurssi-ilmoittautumiset etukäteen ja muutenkin kaikki sujui niin hyvin etten päässyt kokemaan kunnon turhautumista missään vaiheessa.

Yliopistoon hakiessa voi samalla hakea myös asuntoa paikalliselta opiskelija-asuntosäätiöltä SSHN:lta. Päädyin hakemaan asuntoa tätä kautta, koska halusin saada asuntoasiat ajoissa selväksi ja asunto varmistuikin jo 2 kuukautta ennen opintojen alkua. Suuri osa vaihtareista hankki asuntonsa SSHN:lta, mutta toisaalta moni vaikutti löytäneen myös yksityisiltä vuokranantajilta hyviä asuntoja ilmeisen vaivattomasti. Vaihto-opiskelijat voivat hakea muutamaan eri SSHN:n kohteeseen, ja itse päädyin Talia-nimiseen taloon. Jouduin jakamaan keittiön ja wc-tilat kolmen muun asukkaan kanssa, mikä oli shokki monen vuoden yksiöasumisen jälkeen, mutta muuten Talia oli todella miellyttävä paikka asua. Uudehko talo sijaitsee keskellä kaupunkia rautatieaseman vieressä ja kaikki tarvittavat palvelut ovat lähellä. Vuokra oli korkea (435 eur/kk), mutta talo on erinomaisessa kunnossa ja kalustetun huoneeni varustelutaso oli hyvä. Lämmin ja moderni Talia on laadukkain vaihto-opiskelijoille tarkoitetuista taloista, mutta toisaalta muissakin SSHN:n kohteissa on omat hyvät puolensa. Hoogeveldt ja Vossenveld tarjoavat edullisempaa asumista, joskin hivenen karummissa olosuhteissa. Etenkin legendaarinen Hoogeveldt, jossa asuinkerroksen yhteiset tilat jaetaan 16 asukkaan kesken, on kaikkea muuta kuin siisti ja tyylikäs paikka, mutta toisaalta Hoogeveldtissa ja Vossenveldissä vaihtareiden keskinäinen yhteishenki vaikutti erinomaiselta, ja siellä asuneet muodostivat todella läheisiä kaverisuhteita kämppistensä kanssa. Taliassa asuminen ei taas saata olla yhtä antoisaa sosiaalisesti, sillä saman asunnon jakaa vain neljä ihmistä, eivätkä muiden asuntojen asukkaat tule välttämättä kovin tutuiksi.

Ennen opintojen alkua järjestetään orientaatioviikko, johon osallistuminen on vapaaehtoista. Osallistuin orientaatioon, ja muistelen yhä lämmöllä tuota viikkoa, sillä se oli kaikkine bileineen ja muine rientoineen oikein onnistunut sisääntulo yliopistoon. Orientaatiossa vaihtarit on jaettu n. 20 hengen ryhmiin ja toiminta tapahtuu pääsääntöisesti näissä ryhmissä. Ainakin oma orientaatioryhmäni jatkoi tapaamisia orientaatioviikon jälkeenkin, joten saman ryhmän jäsenistä oli helppo saada kavereita. Suosittelen orientaatioviikolle osallistumista kaikille juuri tämän sosiaalisen aspektin takia, sillä monet oman ryhmänikin jäsenet tulivat keskenään hyviksi ystäviksi. Ollakseni rehellinen löysin omat suosikki-ihmiseni lopulta lähinnä muualta kuin omasta ryhmästäni, mutta ryhmä tarjosi silti paljon hyviä sosiaalisia tilaisuuksia ja illanistujaisia läpi kevään.

Yllätyksekseni huomasin nauttivani Radboudissa opiskelusta. Suoritin lähinnä sukupuolentutkimuksen alaan kuuluvia kursseja, ja ainakin omat kurssini olivat toteutukseltaan korkealaatuisia. Kurssit olivat työläitä ja opiskelu vei ajoittain paljon aikaa, mutta pidin siitä että kursseilla tehtiin paljon erilaisia pieniä, ajattelua vaativia tehtäviä suurten kirjatenttien sijaan. Kursseilla tuli palauttaa kirjallisia tehtäviä yleensä viikoittain sen sijaan että lopussa olisi vain tentitty jokin massiivinen kirjapaketti. Opetus oli yleisesti ottaen varmaankin parasta mitä olen omalla yliopisto-urallani saanut ja koen saaneeni kursseista paljon irti. Ajoittain kurssien vaativuus turhautti, mutta jälkikäteen olen tyytyväinen että myös varsinainen opiskelu oli kehittävää, ja opinnot saivat minut jopa kiinnostumaan aivan eri tavalla alaan liittyvistä asioista.

Toki vaihdossa on kyse paljon muustakin kuin opiskelusta, ja Nijmegenin sijainti tarjosi hyvät lähtökohdat matkailulle. Junia muualle Hollantiin ja naapurimaihin lähtee jatkuvasti eivätkä välimatkat ole pitkiä. Junalla matkustaminen ei ollut sinänsä sen halvempaa kuin Suomessakaan, mutta erilaisia tarjouksia hyödyntämällä ja ryhmälippuja ostamalla voi tarvittaessa matkustaa edullisestikin. Lyhyemmät matkat tavataan Hollannissa kulkea pyöräillen, mikä oli sinänsä ihan hauskaa, vaikka joskus aiheutinkin vaarallisia tilanteita niin itselleni kuin muille. Päädyin tosin mukavuudenhaluisena ja sadetta kammoksuvana ihmisenä matkustamaan yliopistolle usein myös bussilla, sillä paikallinen joukkoliikennekin toimii oikein hyvin.

Kaupunkina Nijmegen oli ihan kiva Jyväskylän kokoinen opiskelijakaupunki, mutta totta puhuen kaupunki ei tehnyt itseeni mitään suurempaa vaikutusta. Kaupunki itsessään on melko pieni, enkä kokenut sitä kovinkaan kiehtovaksi asuinpaikaksi suurempiin hollantilaiskaupunkeihin verrattuna. Sinänsä Nijmegenistä löytyy kuitenkin kaikki tarvittava, ja keskustassa on lukuisia viihtyisiä kahviloita ja baareja joissa viettää aikaa. Viihtymisen kannalta olennaisempaa oli se, että vaihto-opiskelijoilla oli keskenään paljon sosiaalista elämää, joten tekemistä kyllä oli helppo löytää.

Maana Hollanti on oikein miellyttävä paikka asua, sillä käytännössä kaikki puhuvat hyvää englantia, ja asiat toimivat hyvin kaikkialla. Hollanti muistuttaa monessa mielessä paljon Pohjoismaita, mikä on omasta mielestäni sekä sen vahvuus että heikkous Erasmus-kohteena. Maassa eläminen on helppoa ja miellyttävää, mutta mikäli haluaa kokea vaihtokohteessaan eksotiikkaa ja tuntea todella olevansa vieraan kulttuurin keskellä, ei kannata lähteä vaihtoon ainakaan Hollantiin. Hintataso ei ole aivan yhtä kallis kuin Suomessa, mutta keskimäärin asiat ovat kuitenkin sen verran kalliita, että rahaa on helppoa saada kulumaan. Yksi maan parhaista puolista ainakin omasta mielestäni on se, että ihmisinä hollantilaiset ovat todella mukavia ja hyväntuulisia.

Koin Nijmegenissä paljon hauskoja hetkiä, ja voisin helposti kuvitella muuttavani takaisin Hollantiin, mikäli mahdollisuus tulisi eteen. Pidän hollantilaisten rennosta elämäntyylistä ja olen onnellinen saatuani tutustua tuohon hienoon maahan hiukan pintaa syvemmältä. Vaihtoon lähteminen oli ehdottomasti hyvä päätös, ja opiskeluaikani olisi ollut paljon köyhempi kokemus, mikäli olisin viettänyt sen pelkästään Tampereella.