Matkakertomus:

Universiteit Maastricht, Maastricht, 01.04.2016 – 30.06.2016

Maa: Alankomaat
Kaupunki: Maastricht
Yliopisto: Universiteit Maastricht
Vaihtoaika: 01.04.2016 – 30.06.2016
Vaihto-ohjelma: Erasmus
Lähettävä yksikkö: Terveystieteiden yksikkö

Olin jo lukiosta asti haaveillut lähteväni jossakin vaiheessa opiskeluja vaihtoon, ja kun kuulin tästä Maastricht-vaihdosta, olin heti kiinnostunut. Kynnys lähteä oli pieni, koska tämä vaihto ei aiheuttanut opinnoista jälkeen jäämistä. Lisäksi heti tiesi, että ei joutuisi lähteä yksin. Paikkoja oli kuusi kappaletta ja lopulta meitä lähti vain neljä. Aluksi hakuprosessi tuntui vähän monimutkaiselta, mutta Tarja Lehdon pitämä vaihtoinfo selkeytti asioita. Myös edellisenä vuotena olleiden opiskelijoiden tapaaminen auttoi prosessia. Kohdeyliopiston sivuilla täytyi ladata muun muassa passin ja vakuutuksen kuva. Tämä portaali oli jotenkin vanhanaikainen ja vaikea käyttää, mutta siitäkin selvittiin. Tiesimme jo Suomessa, että meidän täytyy ensimmäistä jaksoa varten ilmoittautua erikseen ryhmätöihin ja lopulta tässäkin onnistuttiin, mutta oikean linkin löytäminen monien sivustojen seasta oli vaikeaa. Minulla oli ennestään matkavakuutus, joka oli kerralla voimassa 90 päivää. Vaihtomme kesti hieman yli 90 päivää, joten heinäkuussa otin yhteyttä vakuutusyhtiööni ja jatkoin vakuutusta. Tämä ei ollut ongelma. Ennen lähtöä hain myös apurahaa Erasmukselta sekä korotettua opintotukea Kelalta.

Kaikkein vaikein asia oli asunnon löytäminen. Ajattelimme, että olisi kiva asua yhdessä sekä seuran että rahan vuoksi. Tuohon aikaan Maastrichtissa oli tosi huono asuntotilanne, joten asunnon löytäminen oli vaikeaa. Kaiken lisäksi asunnot olivat yllättävän kalliita. Harvoin löysi hyvällä paikalla olevaa asuntoa, joka oli alle 500 euroa per naama. Opiskelijoille tarkoitettu asuntola oli täynnä ja monet yksityiset asunnonomistajat eivät ottaneet opiskelijoita. Lopulta löysimme täydellisen asunnon (400e/kk/hlö), mutta ongelmana oli, että sen pystyi vuokraamaan vasta kolme viikkoa sen jälkeen, kun olimme saapuneet Maastrichtiin. Ratkaisimme tämän vuokraamalla airBnB:n kautta pienen kaksion kolmeksi viikoksi aivan Maastrichtin keskustasta. Tämäkin sujui yllättävän hyvin, mutta toki oli todella kiva muuttaa isompaan asuntoon Sint Pietersbergin kaupunginosaan. Sint Pietersberg oli todella kaunista ja turvallisen oloista seutua eikä matka (2,5 km) kouluunkaan ollut paha pyörällä. Itse asunto oli juuri rempattu ja muutenkin tosi siistissä kunnossa. Olisimme ehkä säästyneet tältä asuntosäädöltä, jos olisimme aloittaneet asunnon etsimisen aikaisemmin. Eli kannattaa aloittaa heti tammikuussa haravoimaan vaihtoehtoja!

Matkasimme pääsiäislomalla Maastrichtiin Düsseldorfin kautta. Selvittelyn jälkeen olimme tulleet siihen tulokseen, että on halvempi matkata Düsseldorfin kautta kuin lentää suoraan Maastrichtiin tai Amsterdamiin.  Lomailimme Saksan puolella pari päivää ennen kuin siirrymme bussilla Hollannin puolelle Roermondiin ja sieltä junalla Maastrichtiin. Matka sujui ongelmitta, sillä juna-liikenne toimii todella hyvin Hollannissa.

Ensimmäisenä päivänä tapasimme ensimmäisen tutorin jälkeen paikallisen vaihtokoordinaattorin ja kaikki muut vaihto-oppilaat. Muut vaihto-oppilaat olivat Italiasta, Saudi-Arabiasta ja Itävallasta. Lisäksi jaksolla oli mukana paikallisia lääketieteen opiskelijoita, jotka olivat todella auttavaisia, jos heiltä kysyi apua käytännön asioihin. Vaikka tapasimme vaihtokoordinaattorin vasta sen jälkeen, kun olimme olleet jo yhdessä tutoristunnossa, ensimmäinen päivä sujui suhteellisen hyvin. Olimme edellisen päivänä käyneet jo katsomassa, missä tämä rakennus sijaitsee, jossa pitäisi seuraavana aamuna olla.

Meillä oli Maastrichtin yliopistossa kaksi englanninkielistä jaksoa: Thinking and doing II ja Infectious diseases. Ensimmäinen korvasi Vanheneminen –jakson ja jälkimmäinen meni valinnaisiin opintoihin. Opiskelu oli aika samantapaista kuin meillä Tampereella; tutoristuntoja kaksi kertaa viikossa, luentoja 2-4 päivänä viikossa sekä lisäksi vielä ryhmätöitä. Tutoristunnot olivat rakenteeltaan tarkempia kuin Tampereella, esimerkiksi jokaisessa tutorissa sihteeri kirjoitti ylös lähes kaiken, mitä tapauksen purussa sanottiin. Luennot olivat todella hyvälaatuisia ja luennoitsijoiden englanti oli suurimmaksi osaksi oikealla tasolla. Ryhmätöihin tosiaan piti ilmoittautua erikseen, jos halusi osallistua niihin. Ryhmätyöt eivät siis olleen pakollisia, mutta suositeltavia, koska ne kuuluivat tenttialueeseen. Opetuksen suhteen minulla ei ollut paljon odotuksia, mutta osa luennoista yllätti todella positiivisesti. Näiden opetusmenetelmien lisäksi meillä oli ryhmätöitä ja suullisia esitelmiä. Heillä ”professional behaviour” oli tärkeässä roolissa ja muista opiskelijoista huomasi, että he olivat tottuneet enemmän pitämään esitelmiä. Koin esitelmien pidon jännittävänä, mutta kuitenkin hyödyllisenä. Muutenkin englannin kielen käyttö helpottui vaihdon edetessä.

Maastricht on hyvin lähellä monia paikkoja (varsinkin, jos vertaa Suomeen), joten matkasimme parin ensimmäisenä kuukauden aikana paljon. Kävimme muun muassa Pariisissa (6 tunnin bussimatka halvalla), Brysselissä ja Luxemburgissa. Juniin sai ryhmälippuja, jos matkustajia oli vähintään neljä henkeä ja matkustaminen tuli sitä halvemmaksi, mitä enemmän oli lähtijöitä. Hyödynsimme tätä etua moneen otteeseen. Kun emme matkustelleet, kävin itse UM Sportilla salilla ja lenkillä lähiseudulla. UM Sportin sali oli todella hieno paikka uusine laitteineen eikä siellä ollut ikinä ruuhkaa. Kolme kuukautta maksoi yhteensä 60 euroa, joten ei tarvinnut edes maksaa itseään kipeäksi.

Polkupyörä on lähestulkoon elinehto Maastrichtissa. Hommasimme pyörät ensimmäisellä viikolla Facebook-ryhmän kautta. Pyörällä kulku oli helppoa, koska pyörätiet oli suunniteltu todella hyvin. Muista tiellä kulkijoista huomasi, että ihmiset olivat tottuneet pyöräilijöihin ihan erilailla kuin täällä Suomessa. Kävimme pyörillä myös päiväretkellä Drielandenpuntissa, jonne oli 30 km per suunta. Suosittelen tätä, koska tuossa paikassa kohtaa Saksan, Belgian ja Alankomaiden rajat. Samalla se on myös Hollannin korkein kohta; menomatka oli yhtä nousua, mutta paluumatkan sai viilettää alamäessä!

Maastrichtin sää hieman yllätti. Olin kuvitellut, että noin ”etelässä” sää olisi kesäisempi aikaisemmin, mutta toisin kävi. Suomessa oli mahtava kevät ja alkukesä, kun taas Hollannissa satoi melkein joka päivä ja silloin, kun oli hellepäivä, oli myös ukkonen. Kannattaa siis ottaa vedenkestäviä vaatteita mukaan, että ei kastu pyöräillessä kouluun!

Teimme ruokaostokset ja ruoan iltaisin yhdessä. Tämä toimi meillä hyvin, vaikka erikoisruokavalioitakin löytyi. Ruoan hintataso oli jonkin verran alempi kuin Suomessa. Isoin miinus ruoassa oli kouluruoka; lämmin lounas maksoi 4,10e eikä siihen kuulunut leipää, maitoa tai tuoresalaattia. Viimeisenä kuuna kävimme koulussa lounastamassa sairaalan puolella, koska siellä oli monipuolisempi valikoima sekä ihana rahka/jogurttibaari.

Henkilökohtaisesti en kadu ollenkaan, että lähdin Maastrichtiin. Täysin ongelmitta vaihto ei sujunut, mutta kaikesta selvittiin kunnialla. Tulevaisuuden kannalta uskon, että tämä kokemus tekee mahdollisen ulkomaille töihin lähdön helpommaksi. Suosittelen!