Matkakertomus:

, , 03.02.2014 – 25.07.2014

Maa: Alankomaat
:
:
Vaihtoaika: 03.02.2014 – 25.07.2014
Vaihto-ohjelma: Erasmus-harjoittelu
Lähettävä yksikkö: Kieli-, käännös- ja kirjall. y

Harjoittelu Hollannissa


3.2.-25.7.2014
Utrecht, Hollanti

Tein harjoitteluni Hollannissa, Utrechtissa keväällä ja kesällä 2014. Päätöksen lähteä harjoitteluun tein suhteellisen myöhään, vasta syksyllä 2013, johon nähden harjoitteluapurahan hakuaika oli mielestäni sopivan joustava ja ottaa huomioon niin jo harjoittelupaikan löytäneet kuin sitä vasta etsivät hakijat. Haettuani sain kattavan infopaketin Erasmus-harjoittelusta ja vaadittavista dokumenteista, yliopiston nettisivuilta löytyi myös hyvin tietoa. Mm. matkakertomuksien selaaminen oli hyödyllistä, vaikka niistä suurin osa vaihtoon liittyviä onkin.

Harjoittelupaikan haun aloitin syksyllä 2013 eri nettisivustojen kautta. Halusin löytää harjoittelupaikan Saksasta Kölnin seudulta ja omaan alaani käännöstieteeseen tai tekniseen viestintään liittyen, mutta haun edetessä jouduin karsimaan kriteereitäni erityisesti sijainnin suhteen, Saksasta kun ei ole niin helppo löytää omaan alaan liittyviä oikeita töitä ilman natiivin saksan kielitaitoa ja työkokemusta. Hyödynsin mm. seuraavia sivustoja: aarresaari.com, Saksan työvoimasivustoa arbeitsagentur.de, monster.fi jne. Haku on melko aikaavievää, sillä sivustoja tulee pitää silmällä melko tiuhaan, jotta on ensimmäisten joukossa ja ajoissa hakemassa. Lisäksi suurimman osan hakemuksista jouduin kirjoittamaan saksaksi ja jokaiseen ilmoitukseen erillisen hakemuksen, joka otti oman aikansa.

Tiedustelin hakukokemuksia ja kontakteja myös opiskelutovereiltani ja muutamalta opettajaltakin, mutta heiltä löytyi melko heikonlaisesti apua. Yliopiston rekrytointipalveluita en hyödyntänyt. Loin itselleni Europassi-ansioluettelon, joka osoittautui oikein hyödylliseksi ja monipuoliseksi cv:ksi ja sopi monen hakemuksen liitteeksi. Harjoittelupaikan etsiminen jäi tietysti vain omalle vastuulle ja tähän ei yliopistolta hakusivustojen lisäksi tullut juurikaan tukea, varmasti eri hakijoiden tarpeiden vaihtelevuudenkin vuoksi, mutta jonkinlainen tiedonvälitys jo harjoittelun tehneiden ja hakijoiden välillä olisi ollut oikein tervetullutta.

Harjoittelupaikkani HR-yhteyshenkilön kanssa olimme alkuun yhteydessä sähköpostin välityksellä, tämän jälkeen sovimme puhelinhaastattelun, jota seurasi monivaiheinen hakuprosessi. Sain ensin oikolukutestin suoritettavakseni, jonka jälkeen seurasi käännöstesti ja lopuksi puhelinhaastattelu toimistoni osastopäällikön kanssa. Käytännönjärjestelyt hoidin yhtiön HR-yhteyshenkilön kanssa, kuten sopimuksen allekirjoitus jne. Jälkeenpäin mietittynä olisin voinut yrittää neuvotella paremmat sopimusehdot itselleni, sillä yhtiön maksama palkka ei loppujen lopuksi tullut kattamaan edes vuokrakuluja. Vaihtoehtoisesti olisin voinut tehdä lyhemmän sopimuksen, sillä sen jatkaminen on aina mahdollista, mutta lyhentäminen ei niinkään. Näin olisin voinut tehdä harjoitteluni 3 kuukaudessa ja jatkaa normaalina työntekijänä normaalilla palkkauksella seuraavat 3 kuukautta.

Aloin etsimään asuntoa heti harjoittelupaikan varmistuttua, joka ei Hollannissa niin helppoa ulkomaalaiselle ole. Tähän nähden löysin asunnon suhteellisen vaivatta, mutta kannattaa kirjautua asunnonhaku-sivustolle ja maksaa pieni maksu tästä hyvästä, sillä muuten hakeminen vuokranvälitysfirmojen tms. kautta tulee kuitenkin kalliimmaksi, ja löydät näin suhteellisen helposti monia hyviä vaihtoehtoja. Sain jopa yhden huijausilmoituksen, joten etenkin kun ei pysty paikanpäällä hakemaan asuntoa, kannattaa olla varovainen kenen kanssa sopimuksen solmii. Sain sovittua löytämäni asunnon vuokraemännän kanssa myös kompromissin vuokravakuuden maksuun niin, että maksoin vain murto-osan etukäteen ja vasta saavuttuani ja asunnon nähtyäni loput. Asuntoni oli kyllä kuvien mukainen ja siisti, mutta jos olisin ehtinyt etsiä asuntoa paikan päällä enne harjoittelun alkamista, olisin löytänyt todennäköisesti huomattavasti halvemman ja isomman asunnon paremmalla sijainnilla. Vaikka vuokrat Hollannissa korkeita ovatkin, 500€ yhdestä huoneesta, asunnosta ilman olohuonetta ja vain pienellä keittiöllä oli loppujen lopuksi melko ylihinnoiteltu, mikä selittyy todennäköisesti sillä, että he vuokrasivat huoneita vain ulkomaalaisille.

Otin 6 kk kattavan matkavakuutuksen, jota en onneksi matkan aikana joutunut hyödyntämään. Harjoittelupaikkani ei myöntynyt allekirjoittamaan vastuuvapautusasiakirjaa, jolloin vastuu harjoittelun aikana tekemistäni virheistä jää omalle vastuulleni, mikä ei kuitenkaan koitunut ongelmaksi harjoittelun aikana. Sain Suomen asuntoni alivuokrattua harjoittelun ajaksi ja muutin kaikki laskuni sähköisiksi. En kuitenkaan tehnyt osoitteenmuutosta, joka olisi todennäköisesti ollut kätevämpi vaihtoehto. Yritys olisi auttanut asunnon järjestämisessä jos en olisi onnistunut siinä itse, mutta en joutunut hyödyntämään tätä apua.

Hollannissa byrokratia osoittautui melko mitättömäksi, etenkin Saksaan verrattuna. Kävin rekisteröitymässä kaupungin asukkaaksi passi ja työsopimus mukana, jonka lisäksi en joutunut tekemään minkäänlaisia muodollisuuksia maahan muutettuani. Saavuin Utrechtiin harjoittelun alkamista edeltävänä viikonloppuna, joten maanantaina sitten suoraan töihin. Osastopäällikkö esitteli työympäristön ja työkaverit melko pikaisesti, sitten pääsin suoraan tietokoneen eteen luomaan tunnukset palvelimelle ja kaikkiin tarvittaviin ohjelmiin sekä suorittamaan työtehtäviin valmentavia verkkokursseja, joiden parissa kuluikin ensimmäiset kaksi viikkoa. Kurssien suorittaminen alkoi jossain vaiheessa tuntua melko puuduttavalta, vaikka tieto hyödyllistä olikin, mutta pelkkään tietokoneen ääressä istumiseen tottuminen otti aikansa.

Tajusin melko pian harjoittelun alettua, ettei odotukseni harjoitteluun liittyen olleet kovinkaan realistiset, johtuen pitkälti työn luonteesta. Työaika oli joustava, mutta olin odottanut Suomessa tyypillistä 8-16 työaikaa, joka puolestaan osoittautui pikemminkin 9.30-18 painotteiseksi, ja ylityötuntien määrä yllätti myös melkoisesti. Työ oli myös pitkälti tietokoneella istumista ja sisälsi hyvin niukasti minkäänlaista sosiaalista kontaktia työkavereiden välillä, sillä jokainen työskenteli pitkälti itsenäisesti omien projektiensa parissa ja kaikki olivat tavallisesti niin kiireisiä, että harjoittelijan opettamiseen ja opastamiseen ei tuntunut löytyvän aikaa. Firmassa oli kyllä toinenkin suomalainen, joka opasti mielellään kun meni kysymään, mutta hänkin oli valitettavasti toisessa toimistossa hieman kauempana.

Paljon kyselemällä ja innokkaasti auttamalla sai kuitenkin tehtäviä ja oppi parhaiten, kyllä työkavereiltakin välillä löytyi hetki neuvomaan ja kaikki olivat kyllä kiireiltäänkin todella auttavaisia. Avoimella ja itsenäisellä asenteella työympäristöön sopeutui kyllä ongelmitta ja kansainvälisessä työympäristössä ihmiset ovat tavallisesti myös sosiaalisia ja innokkaita tutustumaan uusiin ihmisiin ja kansallisuuksiin. Kansainvälinen työympäristö tekikin työstä huomattavasti mielenkiintoisemman, kun ihan vain kommunikoimalla oppi paljon eri
kulttuurien tavoista, asenteista ja stereotypioistakin. Mm. tanskalaisen kanssa oli luonnollisesti paljon yhteistä, oli mielenkiintoista huomata kuinka paljon ajatusmaailmat kävivät yhteen ihan kommunikaatiotavoista ja asenteista lähtien. Kulttuurieroista ei aiheutunut kuitenkaan minkäänlaisia ongelmia, lähinnä mielenkiintoisia ahaa-elämyksiä.

Kielitaidon kanssa ei ollut mitään ongelmaa, englantia reilut 3 vuotta jo opiskeltua ja vaihdossa käytyä kielenkäyttö on melko sujuvaa ja Hollannissa lähes jokainen osaa englantia, mikä helpottaa huomattavasti kanssakäymistä. Lisäksi oma saksan kielentaito jossain määrin helpotti hollanninkin ymmärtämistä vaikken sitä opiskellutkaan. Hollannin hintataso yllätti hieman varsinkin Saksaan verrattuna, maksoin 16m2 huoneesta 500e eli saman verran kuin Suomessa yksiöstä, mutta huoneeni oli hieman paikallista vuokratasoa kalliimpi etenkin sijainnin huomioon ottaen. Ruokakin oli hieman kalliimpaa kuin odotin, saksan hintoihin pääsi kuitenkin kun hyödynsi saksalaisia halpaketjuja. Työajat ja runsaat ylityötunnit vaikeuttivat huomattavasti harrastusmahdollisuuksia, kävin muutaman kerran lentopalloharjoituksissa, mikä lopulta osoittautui töiden lisäksi liian uuvuttavalta eikä aikataulu sopinut töiden kanssa yhteen. Seuraavaksi yritin kuntosalilla käymistä, mutta siihenkin tarvittiin hollantilainen pankkitili, joten jätin välistä tämänkin vaihtoehdon. Kävin lenkillä läheisessä puistossa. Aika nopsaan tuli kuitenkin ikävä Suomalaisia metsiä ja pinnanmuotoja, kun Hollannissa maaston tasaisuus ja koskemattoman luonnon puute alkoi aika nopsaan nyppimään.

Kuljin pyörällä joka paikkaan, kuten maassa on tapana ja paikallinen pyöräverkosto on kyllä aivan omaa luokkaansa. Viikonloppuisin matkustin Saksaan poikaystäväni luo, mitä varten ostin Deutsche Bahnin Bahncard 25:n, jolla sai 25% alennusta junalipuista. Halvin tapa oli kuitenkin kimppakyydit, jos sellaisen sattui löytämään matkustuspäivälle blablacar.comin sivuilta. Itselläni jäi vain hyviä kokemuksia kimppakyydeistä, autolla matkustaessa sai hieman erilaisen näkymän Hollannista ja Saksasta ja kyytiläiset ovat usein todella sosiaalisia ja ystävällisiä ihmisiä.

Hollannin sää on toki hyvin vaihtelevaa, jota en ollut täysin ymmärtänyt ennen harjoittelua, sillä vaikka kevät tuli todella aikaisin jo huhtikuun alussa ja kasvit alkoivat vihertää, ei lämpimiä kelejä kestänyt kuitenkaan viikkoa pidempään ja sateita riitti. Ennen harjoitteluun lähtöä olin saanut säästöön noin pari tuhatta euroa, lisäksi sain tietysti Erasmus-apurahan, palkan (300e) ja opintotuen. Siltikin rahan menoa sai seurata melko tarkkaan, opintotuki meni kokonaisuudessaan vuokranmaksuun ja apuraha hupeni melko hyvää vauhtia erityisesti matkakuluihin. En mielestäni elänyt mitenkään pröystäillen, mutta harjoittelun loppupuolella sai melko niukkaan elää, että sai rahat riittämään. Harjoittelupaikan maksama palkka oli myöskin melko mitätön työmäärään, työn raskauteen ja Hollannin hintatasoon verrattuna.

Saan harjoittelullani suoritettua pakollisen teknisen viestinnän erikoistumisopintoihin kuuluvan harjoittelujakson, josta 3 kk ajalta saan 4 op. Lisäksi saan loputkin ylijäävät 3 kk hyväksiluettua (5 op). 6 kk vaihdosta tämä tuntuu kuitenkin melko vähäiseltä opintopistemäärältä. Koin harjoittelun äärimmäisen hyödyllisenä kokemuksena, sillä se selkeytti huomattavasti tulevaisuuden työllistymistä ja ammatinvalintaa. Mielestäni vasta kyseisiä töitä tehtyä voi oikeasti tietää sopiiko ammatti itselle. Omalla kohdallani tulevaisuuden työllisyyssuunnitelmat muuttuivat täysin ja tiedän nyt huomattavasti paremmin minkälaisia töitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Lisäksi sain harjoittelupaikan kautta myös todella hyödyllisiä kontakteja, sekä osa-aikaisen työtehtävän opintojen ohelle. Harjoittelu myös lieventää epävarmuutta valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä, kun yksi työvaihtoehto on jo valmiina kiikarissa. Harjoitteluaika pakotti myös itsenäistymään, selviytymään haastavista ja stressaavista tilanteista ilman tuttua ympäristöä ja tukiverkkoa ja vahvisti näin itseluottamusta omasta jaksamisesta, sopeutumisesta ja kyvyistä. Se toi myös paljon luottamusta omaan ammatilliseen osaamiseen, jonka voi mielestäni löytää vasta työkokemuksen kautta. Harjoittelun haastavin puoli oli työrytmiin tottuminen ja työn
sitovuus, se kun poikkeaa opiskelutyylisestä joustavuudesta melkoisesti. Lisäksi vaikeaa oli verkostoitua ja tutustua uusiin ihmisiin uudella paikkakunnalla, kun ESN:n tapahtumat oli pääosin kohdistettu vaihto-opiskelijoille, eikä töiltä niin joustavasti päässyt osallistumaan useimpiin järjestettyihin tapahtumiin.

TransPerfect ottaa mielellään vastaan harjotteilijoita tulevaisuudessakin.