Matkakertomus:

Universiteit Maastricht, Maastricht, 07.04.2014 – 05.07.2014

Maa: Alankomaat
Kaupunki: Maastricht
Yliopisto: Universiteit Maastricht
Vaihtoaika: 07.04.2014 – 05.07.2014
Vaihto-ohjelma: Erasmus
Lähettävä yksikkö: Lääketieteen yksikkö

 

Kyseessä oli siis kolmen kuukauden Erasmus-vaihto Alankomaiden Maastrichtissa lääketieteen yksikössä. Kyseistä vaihtoa tarjotaan Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä aina toisen vuosikurssin opiskelijoille ja vaihdon perusolemus on ollut tietääkseni sama jo melko monta vuotta. Vaihdosta pidettiin lyhyt esitys kaikille kurssin opiskelijoille joskus syksyllä ja jokainen halukas sai hakea paikkaa kuuden onnekkaan lähtijän joukossa. Tänä vuonna halukkaita oli vain tuo kuusi, mutta yleensä lähtijät joudutaan arpomaan useamman halukkaan joukosta. Suomen päässä huolehdittiin lähes kädestä pitäen, mitä kaikkia lippuja ja lappuja piti toimittaa, joten jos epäonnistui oikeiden dokumenttien toimituksessa, sai syyttää vain itseään. Vaihtokohteen kurssivalikoimasta informoitiin etukäteen selkeästi. Kuten Tampereellakin, myös Maastrichtissa lääkis on hyvin koulumaista ja opisekelun sisältöön sai vaikuttaa vain toisen jakson osalta. Tämä neljän viikon jakso oli valinnainen jakso, jossa me suomalaiset saimme valita kahden eri vaihtoehdon väliltä paikallisten valitessa noin 15:n vaihtoehdon joukosta.

Maastrichtin yliopistolla ensimmäisenä päivänä tapasimme yksikön vaihtarivastaavan, joka kertoi lyhyesti tärkeimmistä asioista ja lykkäsi nipun infomateriaalia mukaan. Tämän jälkeen tuntuikin, että olimme melko omillamme. Mitään tutor-toimintaa ei koulussa harrastettu ja asioiden selvittely saattoi olla todella työlästä.  Onneksi meitä suomalaisia oli kuuden hengen ryhmä, joten joku oli aina hajulla siitä, mitä oli tapahtumassa tai missä piti milloinkin olla. Esimerkkinä voisin kertoa eräästä farmakologian työstä, jota väänsimme porukalla takapuoli puuduksissa lähes kymmenen tuntia päästen noin puoliväliin. Päivitellessäni infernaalista rupeamaa eräälle viime vuonna vaihdossa olleelle, ihmetteli tämä mistä oikein oli kysymys. Kun lähetimme sähköpostia työstä vastaavalle henkilölle, totesi hän että meidän ei kuulunut koko työtä edes tehdä. Kukaan ei ollut vaan viitsinyt kertoa siitä meille eikä muillekaan vaihtareille. 

Itse opetus oli koulussa mielestäni ihan laadukasta. Koulussa oli erikseen hollanninkielinen linja ja kansainvälinen = englanninkielinen linja, ja arvatenkin opiskelimme englanniksi. Suurin osa opetushenkilökunnasta puhui sujuvaa englantia, joten se ei merkittävästi laskenut opetuksen tasoa. Opetussysteemi muistutti todella paljon Tampereelta tuttua problem based learningia. Tutoristuntoja oli kahdesti viikossa ja luentoja 2-3 päivänä viikossa. Ryhmätyöt jaoteltiin suurin piirtein samoin kuin Tampereella eli kliinisiin taitoihin ja anatomian/fysiologian töihin. Pakollisia näistä kaikista olivat ainoastaan tutorit, joten halutessaan kouluun ei todellakaan tarvinnut raahautua joka päivä (paitsi toisella jaksolla kaikki oli pakollista).  Osallistuin kuitenkin useimpiin ryhmätöihin ja luennoille, sillä varsinkin ryhmätyöt olivat pääosin laadukkaita. Isona poikkeuksena Tampereen opetukseen oli simuloidut potilaat, eli vastaanottotilanteet joissa potilaat olivat tiettyjä oireita valittavia ja esittäviä palkattuja (tai vapaaehtoisia?) näyttelijöitä. Näitä taisi olla kaksi ja vastaanotot hoidettiin pareittain tai yksin, jos pari jätti ilmestymättä paikalle. Tilanteet olivat todella opettavaisia, matalan kynnyksen kosketuksia vastaanottotilanteeseen. Itse ainakin pidin.

Jaksot, joille osallistuimme olivat Thinking and Doing II sekä Infectious Diseases/Tumor Microenvironment Principles and Personalized Medicine. Ensimmäinen jakso piti sisällään hieman erikoisen yhdistelmän selän ja olkapään anatomiaa ja patofysiologiaa sekä keskushermoston anatomiaa ja yleisimpiä psykiatrisia sairauksia, kuten dementia ja masennus. Tämä jakso oli yhdeksän viikkoa ja työtaakaltaan leppoinen. Toinen jakso (minulla Infectious Diseases) olikin työläämpi, joskin lyhyt, vain neljä viikkoa. Jakson aikana opeteltiin syvällisesti kourallinen yleisimpiä infektiotauteja etiologineen+hoitoineen sekä pinnallisesti iso läjä muita hieman harvinaisempia tauteja. Lisäksi tentissä piti hallita antibiootit sekä sieni- ja viruslääkkeet. Jakson aikana kaikki opetus oli pakollista ja hommia sai todellakin tehdä varsinkin, jos ei ollut aiempaa tietämystä antibiooteista. Lisäksi jaksolla pidettiin pareittain 15 minuutin esitys jostakin taudista/taudinaiheuttajasta noin 40 hengelle. Molempien jaksojen tentti oli monivalintatentti, jossa läpipääsyyn riitti 60 % maksimipistemäärästä. Opiskelimme koko reissun ajan vain sähköisistä lähteistä, mikä riitti vallan hyvin kun latasi muutaman perusopuksen läppärille.

Asuimme kaupungin laidalla vaihtaritalossa nimeltä Avant Garde, jossa asui pari sataa vaihtaria ympäri maailmaa. Rakennus itsessään odotteli purkutuomiota, vaikka lähes viikottain rakennuksessa maalailtiin seiniä tai ovia tai jotain muuta. Tämä tuntui toisaalta olevan vain paikan pahimpien puolten piilottelua. Huoneet olivat kuitenkin siedettävät omine vessoineen ja suihkuineen ja lisäksi paikan muihin vaihtareihin oli helppo tutustua ja kavereita sai nopeasti. Vuokra oli 350 euroa, joka ei ole erityisen halpa ainakaan paikallisten mukaan. Keskustan läheltäkin voisi saada samaan hintaan huoneen, mutta ongelma meidän kohdallamme oli vain kolmen kuukauden vaihtoaika.

Yliopistolla oli oma urheilukeskus, jossa oli mielestäni laadukas kuntosali, ryhmäliikuntatunteja ja palloilutunteja. Kuntosalikortti lukukaudeksi maksoi noin 90 euroa ja ryhmätunnit joitain kymppejä tietääkseni. Lenkkeily ja pyöräily on myös mukavaa Hollannin tasaisilla teillä. Ja tosiaan, Maastrichtissa polkupyörä on suorastaan pakollinen, sillä julkinen liikenne on kallista ja muutenkin hölmöä, sillä kaupungin laidalta keskustaan pyöräilee max kymmenen minuuttia.

Erikoista kaikkialla Hollannissa on, että kaikki ihmiset tuntuivat puhuvan täysin sujuvaa englantia. Tämä tietenkin helpotti elämää monissa tilanteissa ja usein unohtui, että maassa on omakin kieli. Hollannin kieltä on mahdoton ymmärtää, joten sikälikin hyvä että englantia puhutaan yleisesti. Ei kai muuta. Mukava kaupunki.