Matkakertomus:

Universiteit Maastricht, Maastricht, 04.04.2015 – 04.07.2015

Maa: Alankomaat
Kaupunki: Maastricht
Yliopisto: Universiteit Maastricht
Vaihtoaika: 04.04.2015 – 04.07.2015
Vaihto-ohjelma: Erasmus
Lähettävä yksikkö: Lääketieteen yksikkö

 

Hakuprosessi ja informaation saatavuus

Vaihtoon haun mahdollisuudesta saimme tiedon sähköpostilla. Myöhemmin Biolla järjestetyssä, kaikille avoimessa tiedotustilaisuudessa meille kerrottiin kaikki tarvittava tieto hakemiseen liittyen. Tiedotustilaisuudessa selvisi, mitä vaaditaan hakuun ja jos meidät valitaan, niin mitä pitää tehdä ennen vaihtoa, mitä paikan päällä Maastrichtissa opiskellaan, ja mitä meiltä odotetaan vaihdon päädyttyä. Nämä tiedot tulivat saataville myös sähköisenä koko kurssin Moodleen, päivämäärineen kaikkineen. Informointi oli siis järjestetty erinomaisesti, ja jos lisäkysymyksiä ilmaantui, Tarja oli niihin aina valmis vastaamaan. Kiitos siitä! Hakubyrokratia oli suhteellisen vaivatonta, tosin Maastrichtin sähköiset portaalit tuottivat jonkin verran pään vaivaa. Kaikki saivat lähetettyä tarvittavat asiakirjat kuitenkin hyvissä ajoin.

Asuntojärjestelyt

Asuimme kaikki kuusi Avantgarde-opiskelija-asuntolassa noin 10-15min pyörämatkan päässä yliopistolta. Meillä oli omat huoneet ja jaoimme keittiön n. 20 muun kerroksessa asuvan henkilön kanssa. Asuntolassa tapasimme paljon eri puolilta maailmaa olevia opiskelijoita ja vaikka eriävät siisteyskäsitykset harmittivat aika ajoin, olin iloinen, että olimme valinneet tämän paikan, sillä tunnelma oli rento. Hinta oli 350e/kk sisältäen veden, sähkön ja netin. Luksusta ei tarjolla ollut, mutta kolmen kuukauden asumiseen lyhyellä varoitusajalla paikka oli mielestäni sopiva. Opin joustavuutta.

Kohdeyliopistossa

Saavuttuamme Maastrichtiin, meille järjestettiin pikainen perehdytystilaisuus, jossa saimme opiskelijakortit sekä kirjasen yliopiston ja kaupungin käytännön asioista. Tällä kirjasella ei kuitenkaan kovin pitkälle pötkitty. Henkilökunnalle osoitettuihin kysymyksiin oli hankalaa saada vastausta koko vaihtomme ajan ja pian totesimme, että paras avun lähde käytännön asioissa ovat paikalliset opiskelijat, jotka erittäin ystävällisesti opastivat meitä kaikissa asioissa. Tutoropiskelijoita yliopistossa ei ollut, vaan paikalliset neuvoivat meitä hyvää hyvyyttään.

Kursseissa meillä oli tietyt ennalta määrätyt vaihtoehdot, jotka voitaisiin sitten sisällyttää Suomen opinto-ohjelmaan. Kaikki kävivät kurssin Thinking and Doing II ja lisäksi valinnaisena oli Infectious Diseases/Tumour Microenvironment and Personalised Medicine. Jälkimmäisistä valitsin Infectious Diseases-kurssin, jotta täydentäisin Hyökkäys ja puolustus -jaksolla opittuja tietoja.

Viikko-ohjelmaamme kuuluivat tutoristunnot (2kpl) ja luennot, sekä harjoitustöitä. Tutoristunnot olivat rakenteeltaan tiukemmin säädeltyjä kuin Suomessa, ja puheenjohtajan sekä sihteerin roolit räätälöityjä. Aluksi tämä tuntui hieman oudolta, mutta siihen tottui nopeasti. Tutorkäyttäytymiseen kiinnitettiin paljon enemmän huomiota kuin Suomessa. Aktiivisuutta seurattiin kirjaamalla ylös, puheenjohtajana ja sihteerinä olosta sai palautetta ja jokainen opiskelija arvioitiin erikseen jakson puolessa välissä ja lopussa. Meidän piti myös täyttää itsearviointi kaksi kertaa jakson aikana ja tutor kommentoi sitten näitä arviointeja. Nämä suullisten taitojen arvioinnit ovat Maastrichtissa osa ns. Professional behaviour -osiota opinnoissa, johon kuuluvat tutortapaamisten lisäksi mm. pidetyt esitelmät ja osa ryhmätehtävistä, sekä esimerkiksi ensimmäisessä jaksossa väittely tutorryhmissä. Opiskelijat antavat myös toisilleen palautetta. Tällainen arviointi tuntui tottumattomasta aluksi paineistavalta, mutta palautteista sai oikeasti konkreettisia vinkkejä hyvässä hengessä. Välillä sai yllättyä positiivisesti, kun jokin asia oli mennyt muiden mielestä paremmin kuin osasi itse odottaa. Ryhmä toimi kokonaisuutenakin paremmin, kun kaikki pyrkivät aktiivisesti osallistumaan ja ilmapiiri oli avoin. Englannin kieli ei ollut ongelma. Vaihdon aikana paljon lisää varmuutta tuli etenkin suulliseen esittämiseen ja ammattisanasto karttui tutoreissa. Keskustelu vieraalla kielellä on nyt rennompaa.

Thinking and Doing II sisälsi sekalaisen yhdistelmän silmätauteja, tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa sekä psykiatrian perusteita. Jaksoa oli höystetty vielä epidemiologian tehtävillä sekä työterveyslainsäädännön esitelmillä. Kurssi oli organisoitu heikosti ja ilmassa oli kaiken suhteen epätietoisuutta niin paikallisten opiskelijoiden kuin vaihtareiden keskuudessa. Kuulemma tilanne on ollut vastaava myös muina vuosina. Jaksossa on kuitenkin erittäin paljon tärkeää asiaa, vaikka toteutus olikin hajanainen. Perusopiskelun ohessa oli jonkin verran palautettavia kirjallisia töitä/esitelmiä, jotka tekivät jaksosta hetkellisesti työlään. Alussa kannattaa selvittää, mitkä tehtävät kuuluvat paikallisten opiskelijoiden koko vuoden portfolio-tyyppiseen opiskeluun (kuten Farmakologia-tehtävä) ja mitkä varsinaisesti kyseiseen jaksoon kaikille pakollisina. Tämä ei ollut meidän kohdallamme selvää ja jouduimme kysymään useamman kerran.

Parasta jaksossa olivat ryhmätyöt ja vastaanoton harjoittelu simulaatiopotilailla. Näistä ryhmätöistä (Skills lab) kuulimme vasta paikan päällä, ja niihin pitää ilmoittautua itse netin kautta. Ryhmätyöt olivat erittäin hyödyllisiä, opimme lisää uutta ja lisäksi saimme kerrata joitakin Suomen opinnoissa jo vastaan tulleita käytännön taitoja. Skills labeihin kannattaa ehdottomasti mennä.

Infectious Diseases oli tiukka neljän viikon paketti, joka oli erittäin selkeä ja hyvin järjestetty opintokokonaisuus. Kurssissa käsiteltiin bakteerien, virusten, sienten ja parasiittien aiheuttamia infektiotauteja ja niiden lääkehoitoa ja diagnostiikkaa. Ryhmätöitä oli vain pari ja tässä jaksossa ne kuuluivat kaikkien lukujärjestykseen. Tapasimme myös potilaan. Jakson lopussa meillä oli esitelmäpäivä. Kaikkein hyödyllisintä tässä jaksossa oli minusta antibioottien opiskelu. Luennot olivat erittäin tasokkaita.

Käytännön asioita

Pyörien hankkiminen kannattaa olla käytännön asioiden listalla ensimmäisten joukossa. Pyörä on järkevin ja kätevin liikkumismuoto Alankomaissa ja kaikki pyöräilevät. Pyörätieverkosto on hyvin hoidettu ja kattava. Hankimme pyörät käytettyinä Internetin kautta ensimmäisen viikon aikana ja tämän jälkeen liikkuminen helpottui huimasti. Teimme myös pyöräretkiä ympäristössä, niin lyhyitä, kuin hieman pidempiäkin (Saksaan ja Belgiaan). Välimatkat Maastrichtista viereisiin maihin ovat suhteellisen lyhyet ja junat kulkevat hyvin. Teimme paljon pikkureissuja ympäristöön niin Alankomaihin, kuin muuallekin. Thinking and Doing II -jakson keskellä oli meillä useamman päivän tauko, sillä paikallisilla opiskelijoilla oli silloin käytännön taitojen isot arviointikokeet. Tänä aikana matkustimme porukalla Puolaan.

Maastricht on lämminhenkinen pikkukaupunki, jossa opiskelijayhteisö on hyvin aktiivinen. Kannattaakin ottaa selvää pikkutapahtumista, joita kaupungissa järjestetään tuon tuosta talkoovoimin. Maastricht on myös erittäin kansainvälinen kaupunki ja välillä tuntui, että englantia kuulee kadulla jopa enemmän kuin Hollantia. Optimaalinen paikka harjoitteluun, siis.

Kansainvälinen opintolinja on opiskelijamäärältään hieman pienempi kuin muut linjat, ja kurssihenki oli tiivis. Meidät otettiin mukaan tähän joukkoon heti alusta alkaen ja tutustuimme moneen erilaiseen ihmiseen. Samaan aikaan meidän kanssamme Maastrichtiin saapui myös noin kymmenen hengen italialaispoppoo, joten tylsää ei tullut. Teimme paljon kaikenlaista vapaa-ajalla kouluporukan kanssa. Parhaita asioita vaihdossa olivat tapaamamme ihmiset.

Suosittelen lämpimästi Maastrichtiin lähtöä! Kolme kuukautta sujuivat mainiosti ja paljon tuli opittua.