Matkakertomus:

Universiteit Maastricht, Maastricht, 02.02.2017 – 09.06.2017

Maa: Alankomaat
Kaupunki: Maastricht
Yliopisto: Universiteit Maastricht
Vaihtoaika: 02.02.2017 – 09.06.2017
Vaihto-ohjelma: Erasmus
Lähettävä yksikkö: Johtamiskorkeakoulu

Vaihtoni Maastrichtissa

Vaihto-opinnot Universiteit Maastrichtissa 2.2.2017-9.6.2017.



Sain päähänpiston hakea vaihtoon, kun sähköpostiini kilahti ilmoitus täydennyshaun alkamisesta Erasmus-vaihtoihin. Kävin kurkkaamassa jäljellä olevia hakukohteita ja ilokseni huomasin Alankomaissa olevan paikkoja jäljellä, joten hain Maastrichtiin. Prosessi eteni todella nopeasti ja aika pian sain jo tietää hyväksymisestäni vaihtoon. Yliopiston sivut oli sinänsä epäselkeät, ettei minulla ollut mitään ideaa kurssivalinnoista. Maastrichtin vaihtokoordinaattori kuitenkin lähetti pian lomakkeen, josta valitsin kaksi kurssikokonaisuutta kevätlukukaudelle. Molemmat olivat 15 opintopisteen arvoisia teemakokonaisuuksia, johon kuului varsinainen pääkurssi ja kylkeen pieni metodikurssi. Kursseista ei sen kummempaa kuvausta saanut, joten aikalailla otsikon perusteella valitsin haluamani. Myöhemmin keväällä selvisi, että olin vahingossa valinnut kaikkein työläimmät ja paikallisten opiskelijoiden inhoamat kurssit. Vaihtoon lähtö itsessään oli helppoa ja paperihommat hoituivat todella mutkattomasti, en kokenut mitään ongelmia vakuutusten tai minkään muun kanssa. Maastrichtin koordinaattori vastasi hyvin nopeasti kaikkiin kysymyksiin, joten minkäänlaista pelkoa tuntemattomaan lähdöstä ei ollut. Lisäksi minuun otti yhteyttä reilusti ennen lähtöäni paikallinen tutorini, eli “buddy” joka vastaili mahdollisiin kysymyksiini etukäteen. En käynyt mitään kielikurssia ennen vaihtoa, sillä opiskelukieli oli englanti ja se on toinen äidinkieleni.


Yliopisto ei varsinaisesti auta hankkimaan asuntoa, mutta suosittelee luotettavia välitysfirmoja paikan päältä. Maastrichtissa on ymmärtämäni mukaan ongelmaa asuntohuijareista ja rahat vievistä, epäilyttävistä välitysfirmoista. Tässä siis kannattaa olla tarkkana. Yliopiston suosittelema Guesthouse on hyvin kallis verrattuna siihen minkälaisen huoneen rahalla saat, mutta sinänsä hyvä verkostoitumiseen kun suuri osa vaihtareista siellä tulee asumaan. Itse löysin sattuman kautta huoneen normaaleilta vuokramarkkinoilta tunnelmallisesta maalaistalosta pienestä belgialaisesta maalaiskylästä, joka on aivan Maastrichtin kyljessä. Lensin Düsseldorfiin, josta otin bussin Maastrichtiin noin viikkoa ennen opintojen alkua. Vuokranantajani lainasivat minulle ensimmäiseksi viikoksi pyörän, joka on aivan ehdoton Maastrichtissa liikkumiseen. Pyörätiet ovat selkeitä ja Suomessa olenkin kaivannut pyörällä liikkumisen helppoutta.


Tampereella opiskelin politiikan tutkimuksen linjalla, joka Maastrichtissa kääntyi European Studies-ohjelmaksi. Yliopistolla on käytössä PBL-metodi, eli Problem Based Learning, josta koko henkilökunta tuntui olevan aivan täpinöissään. PBL:stä kannattaa lukea etukäteen ennen Maastrichtiin lähtöä, sillä se ei välttämättä kaikille sovi ja monelle vaihtarille (mukaan lukien minulle) tulikin täytenä yllätyksenä. Opiskelu on hyvin koulumaista, poissaoloja ei saa olla ja kurssit ovat työläitä. Olisin halunnut vaihdossa ollessani koittaa kierrellä myös lähialueita, mutta se ei työmäärän vuoksi onnistunut ajattelemallani tavalla. Kurssit rakentuivat suunnilleen niin, että pääkurssista oli pari kertaa viikossa iso massaluento kaikille ja pari kertaa viikossa niin sanottu tutorial, eli pienryhmätunti. Lisäksi metodikurssista oli yksi massaluento ja yksi tutorial viikossa. Tutorialeihin annetaan joka tunnille luettavaa 50-100 sivua, joka käydään ryhmässä läpi tietyn PBL-rakenteen mukaan. Jos opettajan mielestä et ole osallistunut keskusteluun tutorialissa tarpeeksi, saat huomautuksen ja lisätehtäviä kotiin. PBL ei siis sovi sellaisille opiskelijoille, jotka ovat hyvin ujoja. Kurssien arvioiminen on myös erittäin tiukkaa Maastrichtissa ja meille vaihtereille ensimmäisenä päivänä painotettiinkin koordinaattorien toimesta, että tärkeintä on vain päästä läpi edes rimaa hipoen. Noin kolmasosa opiskelijoista reputtaa tentit. Hyvistä numeroista ei siis kannata haaveilla kotiin tuomisiksi.


Kevään ensimmäisessä kokonaisuudessani, The European State, johtava professori oli aivan älyttömän hyvä ja ystävällinen. Hän oli sattumalta myös pienryhmäni valvoja, joka oli onnenpotku. Työmäärästä huolimatta opettaja oli motivoiva ja opetus erinomaista, joten viihdyin näillä tunneilla ja koen ymmärrykseni laajentuneen käsiteltävistä aiheista todella paljon. Kyseinen professori valittiinkin loppukeväästä European Studiesin opiskelijoiden toimesta ansioituneimmaksi opettajaksi. Metodikurssini oli ahdistava jokaisen muunkin opiskelijan mielestä, kenen kanssa aiheesta puhuin. Kävimme kirjaa läpi niin, että jokaisen piti valmistautua jokaiselle tunnille pitämään aiheesta esitelmä. Tunnin alussa arvottiin, kuka sen tällä kertaa joutui pitämään. Tämä opetustyyli oli inhottava ja aiheutti lähinnä ahdistusta monessa opiskelijassa. Kevään toinen kokonaisuus oli Power and Democracy, joka oli työläin kurssi, jota olen ikinä käynyt missään. Palautettavia tehtäviä oli jatkuvasti, luettavaa kohtuuttomat määrät, valmisteltavaa jokaiselle tutorialille paljon ja lopuksi kirjoitettiin kaksi 10 sivun ja yksi 20 sivun essee. Onnekseni pääkurssini tutorialini ohjaava opettaja oli hauska ja tukeva, sillä muuten en varmasti olisi päässyt läpi. Kurssin johtava professori oli erittäin tiukka ja metodikurssini opettaja vielä tiukempi, ajoittain ilkeäksikin heittäytyvä henkilö. Hänestä annoimme koko metoditutorialimme voimin palautetta takaisin päin. Minä lukemattoman muun tavoin en päässyt läpi metodikurssista. Lisäksi älyttömän iso osa vaihtareista kylmän viileästi lopetti osan kursseista kesken. Paikalliset ystäväni tässä vaiheessa kertoivatkin minun vahingossa valinneen päätoimisten opiskelijoiden pahiten kammoamat kurssit. Jos olisin tiennyt valita muuta, olisi minulla ollut enemmän vapaa-aikaa (ja hermoja) jäljellä vaihdon aikana.


Minun henkilökohtainen kokemukseni yliopistosta siellä on valitettavan kurja, mutta varmasti toisilla kurssivalinnoilla tunne olisi toinen. Palattuani kotiin vaihdosta moni onkin kysellyt kokemuksiani ja on ollut ristiriitaista selittää, että kaikki muu oli aivan huippua paitsi itse koulu. En ole koko elämäni aikana stressannut ja ahdistunut niin pahasti koulusta, kuin Maastrichtissa. Ja tämänhän piti olla hauska ja rennohko vaihto! Onneksi sain paljon ystäviä, buddyni oli aivan mahtava, aktiivinen ja avulias ja meille syntyi läheinen ystäväpiiri buddyni ansiosta. Kävin paikallisen kuoron koelauluissa ja pääsin sisään valmistelemaan kevään isoa konserttia. Valitettavasti en ehtinyt käymään harjoituksissa koulutöiden niin paljon kuin olisin halunnut, mutta sain sieltäkin paljon ystäviä. Kuoro toi hetken hengähdystauon stressin keskelle. Tekemistä ja nähtävää Maastrichtissa riitti muutenkin, kaiken maailman tapahtumia ja kerhoja oli vaikka kuinka paljon ja kaupunki sijaitsee hyvin keskeisellä paikalla Saksan ja Belgian rajalla. Jos aikaa siis riittää, matkustaminen on helppoa ja mielenkiintoisia matkakohteita lähellä vaikka kuinka paljon. Kävinkin pyörähtämässä Gentissä, Aachenissa, Kölnissä, Brysselissä, Amsterdamissa ja karnevaalilomalla ehdin matkaamaan Berliiniin asti. Itse Maastricht ja sen ympäristö on todella kaunista, joten kannattaa suunnata pyörälläkin lähiympäristöön.


Kokemukseni oli kasvattava ja lisäsi itseluottamusta. Tiedän pärjääväni, vaikka ennen lähtöä jännitin suunnilleen kaikkea maan ja taivaan väliltä. Sain mahtavia ystäviä, joiden kanssa pidän yhteyttä viikottain ja opin aivan älyttömät määrät uusista kulttuureista, kun läheisimpiin ystäviini siellä kuului eteläkorealainen, turkkilainen, togolaisnorjalainen, amerikkalainen ja saksalainen. Vaihto lisäsi innostustani ulkomaille suuntautumiseen niin, että pohdin jo vakavasti maisteriopintojen suorittamista ulkomailla, sillä pelkoa siitä etten uskaltaisi tai pärjäisi ei enää ole. Eurooppa ja eurooppalaisuus on saanut aivan uuden merkityksen, joka varmasti tukee myös opintojani jatkossa. Mieleenpainuva kevät kokonaisuudessaan!