Matkakertomus:

Universiteit Maastricht, Maastricht, 10.04.2017 – 07.07.2017

Maa: Alankomaat
Kaupunki: Maastricht
Yliopisto: Universiteit Maastricht
Vaihtoaika: 10.04.2017 – 07.07.2017
Vaihto-ohjelma: Erasmus
Lähettävä yksikkö: Lääketieteen yksikkö

Vaihto Maastrichtiin

Tampereen lääkiksessä käydään kohti tutkintoa yhtä matkaa. Lukujärjestykset on tehty valmiiksi: kaikille samat kurssit ja tietyn verran noppia vuodessa. Tämän vuoksi vaihtoon lähteminen on meille kinkkistä. Kuukauden mittaisten kesävaihtojen lisäksi ainoa vaihtoehto vaihdolle olikin tämä ERASMUS-vaihto Maastrichtiin kakkosvuoden lopuksi. Koska meillä kursseista ei anneta arvosanoja, ainoa tapa valita reissuun pääsijät on arvonta. Ennätysmäärä (17 opiskelijaa) haki vaihtoon, ja hatusta nostettiin kuusi nimeä: Miksu, AK, Fausto, Antti, Aleksi ja minä.

Tampereen yliopiston puolelta kaikki sujui mallikkaasti. Opetuskoordinaattori Tarja Lehto huolehti meistä vaihtoon lähtijöistä ja muistutti hoitamaan paperihommat ajallaan. Olimme yhteydessä myös aikaisempien vuosien vaihto-opiskelijoihin ja heiltä kuulimme opiskelusta ja elämisestä Maastrichtissa. Aikaisempien vuosien opiskelijat olivat käyneet samat kurssit perillä ja niiden sisältö kävi pikku hiljaa selville. Matkavakuutusta pidensin niin, että se kattoi koko kolmen kuukauden vaihdon. Maastrichtin päässä hommia ei minun mielestäni hoidettu kovin hyvin – paperihommien hoitaminen oli aika epäselvää ja en saanut joitain tärkeitä sähköposteja..

Asumisjärjestelyt Maastrichtissa olivat vähän kinkkiset. Olimme kuulleet, että yliopiston Guesthouse vaihto-oppilaille oli vähän epäilyttävä, mutta kellään ollut oikein hinkua vuokrata kalustettua asuntoa kuudelle opiskelijalle kolmeksi kuukaudeksi. Lähdimme Airbnb:n kautta hakemaan kalustettua kämppää ja lopulta löytyi kuuden sängyn asunto, josta maksoimme kuukaudessa 2300 euroa vuokraa (375 e/nenä). Vuokraemäntä oli mukava ja avulias ja asuntokin oli ihan hieno – joskin auttamatta liian pieni kuudelle. Meille tehtiin selväksi, että talon asukkaista kaikki eivät pitäneet opiskelijoista eikä Airbnb-vuokraamista katsottu kovin hyvällä, joten oli hyvä pitää matalaa profiilia.

Maastrichtissa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, ja englantia kuulikin päivittäin kaduilla. Alankomaissa puhutaan hyvin englantia, eikä hollanti-suomi-sanakirjaa tullut käytettyä lainkaan. Lääketiedettä Maastrichtissa voi opiskella ilmeisesti kolmella linjalla: hollanninkielisellä, saksankielisellä ja kansainvälisellä. Kansainvälisellä linjalla (ITM – international track in medicine) opetus tapahtui englanniksi. Englannin kieli on minulla onneksi hyvin hallussa, sillä olen nuorempana asunut ja käynyt koulua Skotlannissa. ITM-porukka oli todella kansainvälinen - intialaisia, arabeja ja eurooppalaisia. Alankomaiden kulttuurin lisäksi tutustuimme joukkoon erilaisia kulttuureja. Samaan aikaan vaihtoon kurssille saapui joukko italialaisia, joiden kanssa ystävystyimme nopeasti.

Yllätyin aluksi opintojen haastavuudesta ja siitä, miten paljon paikalliset panostivat opiskeluun. Tutor-istunnoissa oli paljon selkeämpi kaava kuin meillä Tampereella ja itsenäistä opiskelua vielä enemmän. Oli harmi, että lääketieteen kampus oli erillään muista – tutustuminen muihin, kuin ITM-linjan opiskelijoihin oli hankalaa. Me saavuimme huhtikuun alussa, joten mitään orientaatiota tai avajaisluentoa ei meille tarjottu. Onneksi minulla oli viisi kurssikaveria mukanani, muuten olisin ollut aivan hukassa. Lisäksi ITM-porukalta sai kysyttyä neuvoja esim. tietoteknisten palveluiden käytössä. Opinnossa käytin lähinnä tietokonetta, E-kirjoja ja nettiä. Molemmat kurssit (Thinking and Doing II ja Infectious Diseases) pääsin läpi ja vielä kaiketi ihan hyvin arvosanoin.

Maastricht kaupunkina oli aivan loistava. Paljon kivoja ravintoloita ja kahviloita, hyvät kirjastot opiskelua varten ja ympäröivä luontokin oli kaunista. Kävin lähes päivittäin lenkillä läheisellä Sint Pietersburgin "vuorella" lenkkeilemässä. Oli absurdia ylittää Alankomaiden ja Belgian raja (jonne matkaa oli huimat 2km kotoa) päivittäin. Matkustelimme paljon Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa. Lisäksi tein reissun Japaniin poikaystävän luo – poissaolot eivät juuri haitanneet, kunhan otti muut kiinni itsenäisesti. Hintataso alankomaissa on hieman alhaisempi, kuin Suomessa. Terveydenhuolto toimi kummallisesti. Erityisesti siitä olisi mielestäni pitänyt selittää meille vaihto-opiskelijoille paremmin. Oli aika toivoton olo, kun sairaana piti yrittää saada apua.

Yksi todella ikävä juttu Alankomaissa kyllä on: pankkikorttini (Visa Electron) ei käynyt melkein missään. Joissain paikoissa ei edes Mastercard kelvannut. Esimerkiksi koulussa en pystynyt ruokailemaan, sillä korttini ei kelvannut ja käteistä rahaa ei otettu vastaan. Siispä minulla oli melkein aina eväät mukana koulussa. Maastrichtiin lähtijöille suosittelen Alankomaisen pankkitilin luomista ja Maestro-kortin hommaamista.

Kaiken kaikkiaan vaihdosta jäi oikein positiivinen kuva. Koin, että opinnoista oli hyötyä tulevaa varten ja oli mukavaa saada uusia ystäviä. Kurssikavereiden kanssa asuminen oli antoisaa – meistä tuli ihan eri tavalla läheisiä. Oli kiva päästä käyttämään englanninkieltä taas aktiivisesti ja lääketieteellinen sanasto on nyt paljon paremmin hallussa, kuin ennen. Lisäksi pidin esitelmän englanniksi kurssilla Infectious Diseases ja siitä olin kyllä ylpeä.