Yliopiston harjoittelutuki

Tiedekunnan ja tutkinto-ohjelman käytäntöjen mukaisesti harjoitteluun voi olla mahdollista hakea yliopiston harjoittelutukea.

Harjoittelutuen yleisiä linjauksia

  • Harjoittelutukea ei makseta suoraan opiskelijalle, vaan työnantaja laskuttaa sen yliopistolta harjoittelujakson päätyttyä. Työnantaja maksaa opiskelijalle palkan koko harjoitteluajalta.
  • Harjoittelutuen tarkoitus on kattaa nimensä mukaisesti vain osa harjoittelun kustannuksista. Sen suuruus ei siis ole suhteessa maksettuun palkkaan.
  • Opiskelija on harjoittelujaksonsa ajan määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa harjoittelu­paikkaansa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että työnantaja ja työntekijä (tässä tapauksessa opiskelija) tekevät keskenään työ- tai virkasopimuksen.
  • Yliopiston tiedekunta ja työnantaja tekevät erikseen vielä opiskelijan harjoittelusta harjoittelusopimuksen harjoitteluajalle. Siinä sovitaan mm. harjoittelun ohjaajasta ja rahoituksesta yliopistolta työnantajalle, mikäli työnantajaa voidaan tukea rahallisesti.
  • Harjoittelun aikana opiskelijalla on samat velvollisuudet ja oikeudet kuin muillakin työntekijöillä. Harjoittelun aikana esimerkiksi kertyy vuosilomaa.
  • Harjoittelutukea saavan opiskelijan on oltava läsnä olevana opiskelijana koko harjoittelun ajan.
  • Harjoittelutukea ei voi hakea takautuvasti.
  • Vuonna 2017 harjoittelutukea myönnetään enintään 1800 euroa/harjoittelu. Poikkeuksena psykologian pitkä harjoittelu.
  • Harjoittelutuen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos harjoittelupaikan alalla ei ole työehtosopimusta, tulisi palkan olla vähintään KELA:n määrittämä työssäoloehdon täyttävä vähimmäispalkka (1 187 e/kk v. 2017).
  • Harjoittelutukea saa vain suomalaisen työnantajan alaisuudessa tapahtuvaan harjoitteluun. Harjoittelutuella voi kuitenkin harjoitella myös ulkomailla, jos työnantaja on suomalainen (esimerkiksi ulkoministeriön lähetystö).