Kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte on kandidaatin ja pro gradu -tutkielman yhteydessä suoritettava kirjoituskoe, jonka tehtävänä on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taito. Kypsyysnäyte on tilanteesta riippuen joko essee tai opinnäytteen tiivistelmä. Kun kypsyysnäyte tehdään esseenä, se suoritetaan tutkinto-ohjelmasta riippuen sähköisenä tenttinä, tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä tai muuna mahdollisesti erikseen sovittuna ajankohtana. Yleiset tenttipäivät löytyvät opetusohjelmasta.

Tällä sivulla ohjeistetaan seuraavista kypsyysnäytteeseen liittyvistä asioista:

Kannattaa huomioida, että kypsyysnäytteen suorittamiseen liittyvät ohjeet ja käytännöt vaihtelevat tiedekunnittain. Tarkempia ohjeita saa opinto-oppaista.

Kypsyysnäytteen tarkoitus

Opiskelija osoittaa kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttään opinnäytteen alaan. Lisäksi opiskelijan tulee kerran osoittaa suomen, ruotsin tai muun kielen taito kypsyysnäytteellä. Kypsyysnäyte on osa opinnäytteen kirjoittamisprosessia, mutta se on opinnäytteestä erillinen, itsenäinen teksti. Kypsyysnäytteellä osoitetaan myös opinnäytteen alan kielitaidon tasoa.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 10 § 2 mom:n ja 16 § 2 mom:n mukaisesti alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa:

Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kun suomen tai ruotsin kielen taito on osoitettu alempaa korkeakoulututkintoa varten annetussa kypsyysnäytteessä, sitä ei tarvitse osoittaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä (16 § 3 mom).

Ammattikorkeakoulututkintoa varten annetussa kypsyysnäytteessä osoitettu suomen tai ruotsin kielen taito rinnastetaan alempaa korkeakoulututkintoa varten osoitettuun kielitaitoon.

Kypsyysnäytteen kieli

Kypsyysnäytteen kielen määrää koulusivistyskieli. Yleensä kypsyysnäyte kirjoitetaan Tampereen yliopistossa suomen kielellä, paitsi kun opiskelijan koulusivistyskieli on jokin muu kieli. Kypsyysnäytteen kielen määräytymisestä on määrätty Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön 9 §:ssä.

Koulusivistyskieli voi olla joko a) suomi, b) ruotsi tai c) muu kuin suomi tai ruotsi. Koulusivistyskieli määrittelee kypsyysnäytteen kielen, äidinkielellä ei ole merkitystä.

Esimerkkejä kypsyysnäytteen kielen määräytymisestä:

  • Suomenkielinen ylioppilastutkinto + yo-koe suomi äidinkielenä: koulusivistyskieli suomi, kypsyysnäyte suomeksi
  • Suomenkielinen ylioppilastutkinto + yo-koe suomi toisena kielenä, arvosana väh. magna cum laude: koulusivistyskieli suomi, kypsyysnäyte suomeksi
  • Suomenkielinen ylioppilastutkinto + yo-koe suomi toisena kielenä, arvosana alempi kuin magna cum laude: koulusivistyskieli muu kuin suomi tai ruotsi, kypsyysnäytteen kielestä määrätään erikseen
  • Suomessa suoritettu ruotsinkielinen ylioppilastutkinto + yo-koe ruotsi äidinkielenä: koulusivistyskieli ruotsi, kypsyysnäyte ruotsiksi
  • Suomessa suoritettu IB-tutkinto: koulusivistyskieli muu kuin suomi tai ruotsi, kypsyysnäytteen kielestä määrätään erikseen (huom. useimmilla suomi)
  • Suomessa suoritettu IB-tutkinto + suomenkielisen peruskoulun päättötodistus, jossa merkintä äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä: koulusivistyskieli suomi, kypsyysnäyte suomeksi
  • Ulkomailla suoritettu lukiota vastaava koulutus: koulusivistyskieli muu kuin suomi tai ruotsi, kypsyysnäytteen kielestä määrätään erikseen
  • Ulkomailla suoritettu lukiota vastaava koulutus + suomenkielisen peruskoulun päättötodistus, jossa merkintä äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä: koulusivistyskieli suomi, kypsyysnäyte suomeksi

Kypsyysnäytekäytännöt ja tekstilaji

Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön 29 §:n mukaisesti kypsyysnäyte on joko essee tai opinnäytteen tiivistelmä. Kypsyysnäytteen tekstilajinmukaisuus vaikuttaa sen arviointiin. Kun kypsyysnäytteen sisältö ja kieliasu arvioidaan, kypsyysnäytteen tekstilaji on asiatyylinen essee, joka pohjautuu opiskelijan opinnäytteeseen. Kun kypsyysnäytteellä osoitetaan vain perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan, eli siitä tarkastetaan vain sisältö, pääsääntöisesti opinnäytteen tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä. Tiivistelmä kirjoitetaan tällöin koulusivistyskielellä ja opinnäytteen ollessa muun kielinen opinnäytteen kielellä.

Tampereen yliopistossa kypsyysnäytteen kieliasu arvioidaan asetuksen mukaisten tapausten lisäksi silloin, kun opiskelija ei ole aiemmin osoittanut kielitaitoa kypsyysnäytteellä. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa esseenä myös, kun sillä osoitetaan vain perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Kun kypsyysnäyte kirjoitetaan esseenä, kypsyysnäyte tehdään vasta, kun opinnäyte on jätetty arvioitavaksi.

Kun kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen, ruotsin tai muun kielen taitoa, kypsyysnäyte kirjoitetaan esseemuotoisena. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sähköisesti tai muulla luotettavalla tavalla tiedekunnan ohjeiden mukaan, ja se kirjoitetaan valvotusti, mahdollisuuksien mukaan sähköisessä tentissä. Tiedekunnat ohjeistavat esseemuotoisen kypsyysnäytteen tehtävänannosta, tätä ohjetta yksityiskohtaisemmista käytännöistä ja sisällön arviointiperusteista.

Esseemuotoisen kypsyysnäytteen tehtävänanto

Tehtävänannon tavoitteena on saada opiskelija kirjoittamaan pohtiva asiatyylinen essee opinnäytteensä pohjalta, joten tehtävänannon ei pidä olla tyyppiä ”vastaa yhteen kysymykseen”. Sen sijaan kirjoittajaa voidaan ohjata tavoittelemaan sopivaa tekstilajia esimerkiksi verbivalinnoilla: pohtia, verrata, arvioida, päätellä, määritellä, analysoida, eritellä. Tehtävän laatija voi myös taustoittaa asiaa. Opiskelijalle kannattaa laatia numeroidut tehtävänannot (2–3 kpl). Tehtävänantoon on hyvä kirjata myös ohjeet otsikoinnista.

Kypsyysnäytteen tarkastaminen

Kypsyysnäytteen sisällön- ja kielentarkastuksessa noudatetaan opintojen arviointisäännön 29 §:n mukaista aikataulua. Kypsyysnäytteen vastaanottava opettaja tarkastaa sen sisällön. Sen jälkeen kieliasu tarkastetaan tarvittaessa kielikeskuksessa. Kielentarkastaja voi ottaa mahdollisen vaikean tai keskivaikean lukivaikeuden huomioon, kunhan siitä toimitetaan lausunto suoraan kielentarkastajalle. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksytty/hylätty-asteikolla. Hylätyn kypsyysnäytteen kirjoittaja saa ohjausta ja palautetta ennen uusintaa kypsyysnäytteen hylänneeltä. Kypsyysnäytteen kirjoittajalle varataan mahdollisuus saada palautetta kypsyysnäytteestä.

Sisällöntarkastajan tehtävät

Kypsyysnäytteen sisällön tarkastava opettaja tekee päätöksen sisällön hyväksymisestä tai hylkäämisestä tiedekunnan määrittelemien arviointiperusteiden pohjalta.

Sisällöntarkastaja huolehtii siitä, että kypsyysnäytteen sisältö on riittävä. Kun kypsyysnäytteestä tarkastetaan myös kieliasu, sisällöntarkastaja lähettää sisällöltään hyväksytyn kypsyysnäytteen kielikeskuksen toimistoon. Kypsyysnäytteen mukana lähetetään sen tehtävänanto, johon kuuluvat kypsyysnäytteen aihe sekä kypsyysnäytteen otsikko tai pyyntö otsikoida itse.

Kielentarkastajan tehtävät

Kielentarkastaja arvioi kypsyysnäytteen kieliasun. Myös sisältö ja rakenne nivoutuvat kieliasuun, joten esimerkiksi puuttuva johdanto tai lopetus saattaa johtaa kypsyysnäytteen kieliasun hylkäämiseen. Jos kypsyysnäytteen kieliasu hylätään, opiskelija kirjoittaa uuden kypsyysnäytteen samasta aiheesta kuin hylätynkin. Uusittu kypsyysnäyte toimitetaan suoraan kielentarkastajalle. Kieliasun arviointiperusteista on tietoa Suomen yliopistojen kielikeskusten verkoston Finelcin julkaisussa Ohjeita ja suosituksia kypsyysnäytteiden kielentarkastukseen.

Tampereen yliopiston ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittajalle

Hyväksytty opetusneuvoston kokouksessa 11.6.2012

Kypsyysnäyte on noin yhden konseptiarkin (450–600 sanaa) mittainen asiatyylinen, esseetyyppinen teksti. Se kirjoitetaan opinnäytteen pohjalta, mutta se on itsenäinen teksti.

Valitse annetuista aiheista yksi. Noudata tarkasti tehtävänantoa.

Mikäli et tee kypsyysnäytettä sähköisesti, kirjoita teksti selvällä käsialalla (älä kuitenkaan tikkukirjaimilla). Jätä sivuille marginaalit.

Otsikoi teksti ja tarkista, että sisältö ja otsikko vastaavat toisiaan. Merkitse myös tehtävänannon tai otsikon numero.

Varmista, että teksti on yhtenäinen kokonaisuus. Jäsentele teksti ja osoita kappalejako selvästi. Älä käytä väliotsikoita, kuvioita äläkä taulukoita.

Käsittele aihettasi pohdiskelevasti sen sijaan, että vain luettelisit muistamasi asiat. Kiinnitä erityistä huomiota tekstin luettavuuteen ja havainnollisuuteen.

Oikolue tekstisi.

Kypsyysnäytteen hyväksyminen edellyttää sekä sisällön että kieliasun hyväksymistä.