Viestintätieteiden tiedekunnassa tenttiminen

Viestintätieteiden tiedekunnassa voi yleisinä tenttipäivinä suorittaa opetussuunnitelman mukaisia kirjatenttejä ja kypsyysnäytteitä. Myös sähköisessä tenttipalvelussa on tarjolla joitakin tiedekunnan tenttejä. Opettajat vastaavat kurssiensa kertauskuulusteluista.

Yleiset tenttipäivät löytyvät opetusohjelmasta.

Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

The independent study exams listed below are generally available as electronic exams. For more information about what electronic exams are and how they work, check the instructions for the university's electronic exam service.

Book exams, essays and other independent study alternatives in English BA studies

ENGP3 Translation and Academic Writing - Introduction to Translation, 2 ECTS

NB!: This exam is only offered for exchange students and degree programme students without sufficient Finnish language skills to complete the corresponding course. All other students need to take the course instead.

Examiner: Arja Nurmi
Availability: Electronic exam
Duration: 2 h
Language: English
Books/material:

  • Baker, Mona 2011. In Other Words: A Coursebook on Translation. Abingdon: Routledge.

ENGA2 Language Residency, 5 ECTS

ENGA21 Study Pass, 5 ECTS

Information about the study pass (shared Word document, in Finnish)

ENGA5 Linguistics II: Meaning and Discourse, 5 ECTS

Examiner: Juhani Norri
Availability: Electronic exam
Duration: 4 h
Language: English
Books/material:

  • Cruse, Alan. 2011. Meaning in Language (chapters 1-10 and 18-20).
  • Paltridge, Brian. 2012. Discourse Analysis.

ENGA6 Variety in Present-day English, 5 ECTS

Examiner: Arja Nurmi (autumn), Juhani Norri (Spring)
Availability: Electronic exam
Duration: 4 h
Language: English
Books/material:

  • Meyerhoff, Miriam. 2011. Introducing Sociolinguistics
  • Schneider, Edgar W. 2011. English Around the World

Book exams, essays and other independent study alternatives in English Language and Literature MA studies

ENGS1 Shakespeare: Past and Present, 5 ECTS

Essay, for more information contact University Lecturer Kevin McGinley.

ENGS2 History of English, 5 ECTS

Examiner: Juhani Norri
Availability: Electronic exam
Duration: 4 h
Language: English
Books/material:

  • Gelderen, van, Elly. 2014. A History of the English Language
  • Nevalainen, Terttu. 2006. An Introduction to Early Modern English

ENGS53 Internship, 5 ECTS

Info to be updated. Meanwhile check the curricula guide and contact Lecturer Maarit Piipponen.

ENGS17 Book Exam: Pragmatics, 5 ECTS

Examiner: Peter Slomanson
Availability: Electronic exam
Duration: 4 h
Language: English
Books/material:

  1. Birner, Betty J. 2013. Introduction to Pragmatics. Oxford: Wiley-Blackwell. (entire textbook, 313 pp.)
  2. Culpeper, Jonathan & Michael Haugh. 2014. Pragmatics and the English Language. New York: Palgrave Macmillan. (chapters 2-3, pp. 13-82)
  3. Winkler, Susanne. 2012. The information structure of English, in Manfred Krifka & Renate Musan (eds.), The Expression of Information Structure. Berlin: De Gruyter Mouton. (pp. 70-94)
  4. Los, Bettelou. 2012. The Loss of Verb-Second and the Switch from Bounded to Unbounded Systems, chapter two in Anneli Meurman-Solin, María José López-Couso, & Bettelou Los (eds.) Information Structure and Syntactic Change in the History of English. Oxford: Oxford University Press. (pp. 21-46)
  5. Bohnacker, Ute. 2010. The clause-initial position in L2 Swedish declaratives: Word order variation and discourse pragmatics, in Ute Bohnacker & Marit Westergaard (eds.), The Nordic Languages and Second Language Acquisition Theory, special issue of Nordic Journal of Linguistics 33(2). (pp. 105-143)
     

ENGS27 Book Exam: World Englishes, 5 ECTS

Examiner:
Availability: Not available in 2017-2018
Duration: 4 h
Language: English
Books/material:

  • Mesthrie, Rajend & Rakesh M. Bhatt. 2008. World Englishes: The Study of New Linguistic Varieties. Cambridge: Cambridge University Press.
  • Schneider, Edgar W. 2007. Postcolonial English: Varieties around the World. Cambridge: Cambridge University Press. (PAGES 1 - 250!)
     

ENGS30 Topics in Second Language Learning and Teaching, 5 ECTS

Essay, for more information contact Professor Minna Nevala.

ENGS33 Book Exam: Language Teaching/Second Language Acquisition, 5 ECTS

Examiner: Minna Nevala
Availability: Electronic exam
Duration: 4 h
Language: English
Books/material:

  • Cook, Vivian. 2008. Second Language Learning and Language Teaching. 4th edition. London: Hodder Education / Routledge.
  • Seidlhofer, Barbara. 2011. Understanding English as a Lingua Franca. Oxford: Oxford University Press.

ENGS45 Book Exam: Literature and Geography, 5 ECTS

 

Examiner: Johannes Riquet (autumn 2017), Markku Salmela (spring 2018)
Availability: Electronic exam
Duration: 4 h
Language: English
Books/material:

  • Bulson, Eric. Novels, Maps, Modernity: The Spatial Imagination, 1850–2000. New York and London: Routledge, 2006.
  • Westphal, Bertrand. Geocriticism: Real and Fictional Spaces. New York: Palgrave Macmillan, 2011.

ENGS39 Book Exam: Classics of Modern Literary Theory, 5 ECTS

Availability: Not available in 2017-2018

ENGS52 Essay: Popular Serial Narratives, 5 ECTS

 

How to proceed:

  1. Choose a popular genre series (crime, fantasy, science fiction, romance): literature, film, television (for example, the Hercule Poirot series, the Alien series, the Game of Thrones series, the Bridget Jones series et cetera)
  2. Identify a research problem (for example, imperial identity in the Sherlock Holmes series, the construction of ‘family’ in The Sopranos, female anxiety in Mad Men, the trauma subtext in the Maisie Dobbs series et cetera)
  3. Familiarize yourself with secondary material (literary theory and criticism, genre theory et cetera) and compile a tentative bibliography
  4. Contact the teacher (Maarit Piipponen): consultation and discussion

Length: approximately 5000 words
Number of sources: 10-15

Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma

Kirjatentit ja kypsyysnäytteet suoritetaan sähköisessä tenttipalvelussa. Tiedot tentittävästä kirjallisuudesta ja vastuuopettajista löydät kirjallisuusjaksojen kurssisivuilta (linkit opinto-oppaassa).

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma

Kirjallisuustentit ja kypsyysnäytteet suoritetaan sähköisessä tenttipalvelussa. Luentokurssien tentit suoritetaan luennon yhteydessä järjestettävällä tenttikerralla.

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma

Suuri osa opinnoista voidaan suorittaa tenttimällä. Joidenkin opintojaksojen kohdalla se on jopa ainoa suoritustapa. Omaa opiskelusuunnitelmaa laatiessa kannattaa varata tarpeeksi aikaa myös tentteihin valmistautumiseen. Ohjeita tentteihin lukemiseen ja tenttivastauksiin löydät Opiskelukäytännöt-sivulta.

Kirjallisuus tulee pääsääntöisesti tenttiä 5 op:n kokonaisuuksina. Mikäli jaksoon kuuluu osasuorituksia, ja opiskelija suorittaa toisen osan lähiopetuksena ja toisen kirjatenttinä, kannattaa kirjatentti tehdä saman lukukauden aikana kuin lähiopetuksella suoritettava osa.

Huomaa, että jos osallistut jakson opetukseen, luentojen yhteydessä tentittävä oheiskirjallisuus voi poiketa tällä sivulla olevista kirjalistoista. Nämä kirjalistat koskevat kirjatenttiä, jossa suoritetaan koko opintojakso.

Suosittelemme käyttämään kirjalistoja apuna muulloinkin kuin jaksoja itsenäisesti suoritettaessa. Ne soveltuvat hyvin mm. tutkielmien lähdekirjallisuuden etsimiseen.

Kirjalistoilla mainittu, tiettyyn opintojaksoon kuuluva kirjallisuus tentitään viestintätieteiden tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Tenttipäivät ovat opetusohjelmassa. Yleisenä tenttipäivänä pidettävään tenttiin ilmoittaudutaan NettiOpsussa (avoimen yliopiston opiskelijat NettiRekassa). Osa tenteistä on myös tarjolla sähköisinä tentteinä (merkitty tässä listassa erikseen). Sähköisen tentin kirjavalikoima voi olla suppeampi.

Opintojaksojen vastuuhenkilöt löytyvät opetusohjelmasta.

Tentittävä kirjallisuus (1.9.2018 alkaen)

Kirjallisuustieteen tentittävä kirjallisuus 31.8.2018 asti

Perusopinnot

KIRP1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 5 op

Sähköisenä tenttinä.

Aristoteles: Runousoppi (1997; Teokset IX, suom. Paavo Hohti, sivut 157–191, 234–257) TAI Heinonen et al. (toim.): Aristoteleen Runousoppi: Opas aloittelijoille ja edistyneille (2012; 176–235)

Alanko & Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (2001; 11–183)

Kantokorpi, Lyytikäinen & Viikari (toim.): Runousopin perusteet (1990; Viikarin osuus ”Lyriikan runousoppia”)

Mäkikalli & Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin (2013, osat III lyriikka ja IV draama)

Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991)

Lehtimäki, Markku. Fiktiivisen kertomuksen analyysi ja tulkinta: klassisen ja jälkiklassisen narratologian arviointia. Teoksessa Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli Hägg, Markku Lehtimäki & Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 28–49.

Mäkelä, Maria. Välttämättömyyden kehä ja muita kerrotun mielen oireita. Teoksessa Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli Hägg, Markku Lehtimäki & Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 111–139.

KIRP2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 5 op

Sähköisenä tenttinä.

Eagleton: Kirjallisuusteoria (2., uudistettu painos 1997)

Ruohonen, Sevänen & Turunen (toim.): Paluu maailmaan. Kirjallisten tekstien sosiologiaa (2011, sivut 1–362)

Lehtonen: Merkitysten maailma (1996)

Niemi: Kirjallisuus instituutiona (1991)

KIRP3 Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan 5 op

Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997, 4. painos)

JA

Romaani ja novelli, valitaan 6 seuraavista:

Fagerholm: Diva (1998; suom. Diiva)
Haanpää: Noitaympyrä (1956)
Hyry: Maantieltä hän lähti (1958)
Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä (1941)
Järnefelt: Maaemon lapsia (1905)
Kallas: Sudenmorsian (1928)
Kauranen: Sonja O. kävi täällä (1981)
Kihlman: Dyre prins (1975; Kallis prinssi)
Kivi: Seitsemän veljestä (1870)
Krohn: Tainaron (1985)
L. Onerva: Mirdja (1908)
Lander: Käsky (2003)
Lehtonen: Putkinotko (1919-20)
Liksom: Unohdettu vartti (1986)
Linna: Tuntematon sotilas (1954)
Mukka: Kyyhky ja unikko (1970)
Pulkkinen: Romaanihenkilön kuolema (1985)
Salama: Juhannustanssit (1964)        
Sillanpää: Ihmiset suviyössä (1934)
Vartio: Hänen olivat linnut (postuumina 1967)

JA

Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus, valitaan 6 seuraavista:

Canth: Työmiehen vaimo (1885)
Carpelan: År som löv (1989, Vuodet kuin lehdet)
Haavikko: Agricola ja kettu (1968)
Hellaakoski: Jääpeili (1928)
Jotuni: Kultainen vasikka (1918)
Kailas: Uni ja kuolema (1931)
Kivi: Kanervala (1866)
Leino: Helkavirsiä I (1903)
Lönnrot: Kalevala (1849)
Manner: Tämä matka (1956)
Nylén: Vihan ja katkeruuden esseet (2007)
Paasilinna: Yksinäisyys ja uhma (1984)
Paavolainen: Nykyaikaa etsimässä (1929)
Rekola: Vedessä palaa (1954)
Runeberg: Fänrik Ståls sägner (1860; Vänrikki Stoolin tarinat)
Saarikoski: Mitä tapahtuu todella? (1962)
Susiluoto: Siivekkäät ja hännäkkäät (2001)
Södergran: Dikter (1916)
Viita: Betonimylläri (1947)
Wuolijoki: Juurakon Hulda (1937)

KIRP4 Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan 5 op

(HUOM. Tämä lista pätee, jos suoritat koko jakson itsenäisesti. Mikäli olet luentokurssilla, saat oheiskirjallisuuslistan luennoilla. Luennon oheiskirjallisuus tehdään sähköisenä tenttinä, koko jakso tentitään yksikön yleisinä tenttipäivinä.)

Kirjatentin kirjallisuus:

Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009, sivut 197–856)

TAI

Vartiainen:

Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa (2010; Renessanssin osuus)
Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa (2010)
Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa (2010)
Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa (2010)

JA

Romaani ja novelli

Valitaan kuusi seuraavista, kaksi jokaisesta kohdasta:

1600–1700-luvut: Defoe: Robinson Crusoe (1719; suom. Lindholm); Diderot: Jaakko Fatalisti ja hänen isäntänsä (1773); Fielding: Tom Jones (1749 ); Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset (1774); Laclos: Vaarallisia suhteita (1782); La Fayette: Clèvesin ruhtinatar (1678); Swift: Gulliverin retket (1726); Voltaire: Candide (1759).

1800-luku: Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (1813); Balzac: Ukko Goriot (1935); Brontë: Kotiopettajattaren romaani (1847); Dickens: Kolea talo (1852–53); Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1866); Flaubert: Rouva Bovary (1857); Gogol: Pietarilaisnovelleja (1835–42); James: Ruuvikierre (1898); Maupassant: Valitut novellit (kokoelma); Poe: Kootut kertomukset (suom. 2006); Tšehov: Valitut novellit 1–2 (kokoelma); Tolstoi: Anna Karenina (1875–77).

1900-luku: Borges: Haarautuvien polkujen puutarha (1969); Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (1967); Calvino: Koko kosmokomiikka (1965/2008); Camus: Sivullinen (1942); Coetzee: Häpeäpaalu (1999); Conrad: Pimeyden sydän (1902); Faulkner: Ääni ja vimma (1929); García Marquez: Sadan vuoden yksinäisyys (1967); Hemingway: Ensimmäiset 49 kertomusta (1938); Joyce: Dublinilaisia (1914); Kafka: Nälkätaiteilija (kokoelma); Mann: Kuolema Venetsiassa (kokoelma); Morrison: Minun kansani, minun rakkaani (1987); Nabokov: Lolita (1955); Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 1: Swannin tie, Combray (1913–27); Roy: Joutavuuksien jumala (1997); Salinger: Sieppari ruispellossa (1951); Woolf: Mrs Dalloway (1925).

JA

Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus

Valitaan kuusi seuraavista, kaksi jokaisesta kohdasta:

1400–1700-luvut: Blake: Taivaan ja helvetin avioliitto (1790–93); Boswell: Tohtori Johnsonin elämä (1791); Bunyan: Kristityn vaellus, osa I (1678); Erasmus: Tyhmyyden ylistys (1509); Marlowe: Edward II (1592); Molière: Saituri (1668); More: Utopia (1516); Schiller: Rosvot (1781); Shakespeare: Sonetit (1593–1609; suom. Tynni) tai Nautintojen ajan aarre (suom. Simonsuuri); Shakespeare: Hamlet (1600–01); Swift: Irlantilaisia pamfletteja (kokoelma); Tasso: Vapautettu Jerusalem (1581); Villon: Testamentti (1456, 1461).

1800-luku: Baudelaire: Pahan kukat (1857; suom. Nylén); Byron: Don Juan (1819–24); Dickinson: Golgatan kuningatar (kokoelma); Goethe: Runotarten lemmikki (kokoelma); Goethe: Faust I (1808); Ibsen: Nukkekoti (1879); Rimbaud: Kausi helvetissä (1873); Strindberg: Neiti Julie (1888); Thoreau: Elämää metsässä (1854; suom. Immonen); Tšehov: Vanja-eno (1899); Whitman: Valitut runot (suom. 2007); Wordsworth: Runoja (kokoelma).

1900-luku: Ahmatova: Runoja (kokoelma); Beckett: Huomenna hän tulee (1952); Brecht: Setsuanin hyvä ihminen (1938–39); Celan: Niin kuin kivelle puhutaan (kokoelma); Duras: Tuska (1985); Eliot: Autio maa (kokoelma); Hughes: Syntymäpäiväkirjeitä (1998); Mailer: Yön armeijat (1968); Majakovski: Pilvi housuissa (kokoelma); Nabokov: Puhu, muisti (1966); Neruda: Andien mainingit (kokoelma); Pasternak: Sisareni, elämä (kokoelma); Pessoa: En minä aina ole sama (kokoelma); Plath: Ariel (1965); Rilke: Duinon elegiat (1923); Spiegelman: Maus I–II (1973–1991);  Stevens: Tämän ilmaston runot (kokoelma); Szymborska: Ihmisiä sillalla, runoja vuosilta 1957–1996 (kokoelma);  Tranströmer: Kootut runot 1934–2000 (2001); Woolf: Oma huone (1929); Yeats: Runoja (kokoelma).

KIRP5 Tekstianalyysi, harjoitukset 3 op korvaava kirjallisuus

Kirjallisuudella voi korvata osasuorituksen "Harjoitukset" 3 op. Luennot-osasuoritusta (2 op) ei voi korvata kirjallisuudella.

Valitaan 6 artikkelia seuraavista, 2 kustakin ryhmästä. Artikkelit, joihin ei ole suoraa linkkiä, löytyvät yliopiston kirjaston kautta. Artikkelit ovat myös saatavissa jakson vastuuhenkilöltä. Vastuuhenkilöt kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa.

Runoanalyysi

Byckling, Anna. Törkyä vai terävää ironiaa? Eminem räppää tulkinnan rajamailla. Teoksessa Ääniä äänien takaa. Tulkintoja rock-lyriikasta. Toim. Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki. Tampere: Tampere University Press 2006, 123–145.

Gottelier, Lena. Erityinen paikallisuus, yhteinen tulevaisuus. Etnofuturismi suomalaisessa nykyrunoudessa. Avain 2017:2, 25–44.

Kainulainen, Siru. Liikettä tahdissa. Nykyrunon vaikuttava rytmitoiminta. Avain 2013:1, 55–70. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain2013_1_sisalto.pdf)

Lummaa, Karoliina. Risto Rasan surulliset linnut. Ekokriittisen tulkinnan mahdollisuuksia. Teoksessa Äänekäs kevät. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus. Toim. Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki. Helsinki: SKS 2008, 50–73.

Nummi, Jyrki. Intiimi vai poliittinen isänmaa? J. L. Runebergin ”Maamme”, Aleksis Kiven ”Suomenmaa” ja tekstienväliset yhteydet. Avain 2007:1, 5–31. (http://pro.tsv.fi/skts/24638Avain107_sisalto.pdf)

Seutu, Katja. Puheenomaisen runon rakenteesta. Avain 2006:2, 21–36.

Turunen, Mikko. Semanttinen yhteisalue kielikuvien analyysin apuna. Avain 2011:1, 24–37.

Kertomuksen analyysi

Hatavara, Mari. ”Vanhan piian” kertomus ja kokemus: Kielen ja näkökulmien kirjallinen leikki Minna Canthin novellissa. Joutsen/ Svanen 2014. (http://blogs.helsinki.fi/kirjallisuuspankki/joutsen-svanen-2014/)

Kuutsa, Anna. ”Konstitpa on vaimollakin”. Dialogikerronta yhteiskunnallisen teeman esiintuojana Maria Jotunin novellissa ”Kansantapa”. Avain 2017:4, 20–35.

2 lyhyen artikkelin ryhmä (vastaavat yhdessä yhtä):
Lehtimäki, Markku. ”Sofistikoitunut kertomus ja lukemisen etiikka.” Avain 2010:2, 40–49. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain2_10sisalto.pdf)
Korhonen, Kuisma.  Mistä puhdistus kertoo? Teoksessa Kuisma Korhonen, Lukijoiden yhteisö. Ystävyydestä, kansanmurhista, itkevistä kivistä. Helsinki: Avain 2011, 35–50.

Lyytikäinen, Pirjo. Palimpsestit ja kynnystekstit. Tekstien välisiä suhteita Gérard Genetten mukaan ja Ahon Papin rouvan intertekstuaalisuus. Teoksessa Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari. Helsinki: SKS 1991, 145–179.

Miettinen, Rauno. Hullujen naisten kanssa ullakolla. Kertojan luotettavuus ja tulkinta Charlotte Perkins Gilmanin novellissa The Yellow Wallpaper. Teoksessa Kertomus ja mieli. Uusia (ja vanhoja) näkökulmia tajunnan esittämiseen kertomakirjallisuudessa. Toim. Maria Mäkelä ja Pekka Tammi. Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen julkaisuja 8. Tampere: Tampereen yliopisto 2005, 101–123.

Roine, Hanna-Riikka. Mahdollistavat maailmat. Näkökulmia China Miévillen Embassytown-romaanin outouteen. Avain 2012:4, 21–36. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain4_12_sisalto.pdf)

Tammi, Pekka. Kerronnallisista paradokseista ja itsensä tiedostavista fiktioista. Esimerkkinä Vladimir Nabokovin ”Merkkejä ja symboleja”. Teoksessa Taiteen monta tasoa. Tutkielmia estetiikan, kirjallisuus- ja teatteritieteen aloilta. Toim. Keijo Kettunen. Helsinki: SKS 1984, 121–137.

Intermediaalinen ja kulttuurintutkimuksellinen analyysi

Herkman, Juha. Artikulaatio ja sarjakuva. Teoksessa Juha Herkman, Sarjakuvan kieli ja mieli. Tampere: Vastapaino 1997, 201–242, 248–250.

Hägg, Samuli. Narratologisten käsitteiden soveltaminen kulttuurintutkimuksessa. Teoksessa Vaeltavat metodit. Toim. Jyrki Pöysä, Helmi Järviluoma & Sinikka Vakimo. Joensuu: Suomen kansantietouden tutkijain seura 2010, 117–137.

Kurikka, Kaisa. Elokuvat romaanien välissä: Mitä tapahtuu Baby Janelle? Lähikuva 2011:3, 26–40.

Lehtonen, Mikko. Me muissa. Babar unenamme. Teoksessa Me ja muut. Kulttuuri, identiteetti, toiseus. Toim. Marjo Kylmänen. Tampere: Vastapaino 1994, 95–112.

Mäkelä, Maria. Medialukija romaanin opissa. Tapaus Clinton–Lewinsky ja kirjallisesti välittynyt kokemuksellisuus. Teoksessa Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset. Jälkiklassisen narratologian suuntia. Toim. Mari Hatavara, Markku Lehtimäki & Pekka Tammi. Helsinki: Gaudeamus 2010, 187–219.

Laakso, Maria. Huumorin ja ironian paikantuminen kuvan ja sanan välisiin jännitteisiin suhteisiin Kari Hotakaisen ja Priit Pärnin lastenkirjoissa. Teoksessa Word and Image: Theoretical and Methodological Approaches. Toim. Höglund Mikko et al. Tampere: University of Tampere 2014, 87–106. (https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473)

Romu Leena. Tämännäköisiä naisia ja ironisia ääniä – kerronnan jännitteet Kati Kovácsin sarjakuvissa Karu selli ja Kuka pelkää Nenian Ahnavia? Teoksessa Word and Image: Theoretical and Methodological Approaches. Toim. Höglund Mikko et al. Tampere: University of Tampere 2014, 127–147. (https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473)

Aineopinnot

KIRA1 Kirjallisuuden teoria 5 op

Kirjallisuuden teorian suuntia 2 op

Yleisenä tenttipäivänä tai sähköisenä tenttinä.

Harland: Literary Theory from Plato to Barthes (1999)

JA

Why Study Literature? toim. Iversen, Nielsen & Alber, osat I ja II (2011; s. 1–173)

Kirjallisuustieteen klassikoita 3 op

Valitaan yksi seuraavista:

Bahtin: Dostojevskin poetiikan ongelmia (1963/1991)
Barthes: S/Z (1970/1974)
Booth: The Rhetoric of Fiction (1961)
De Man: Blindness and Insight (1971)
Frye: The Anatomy of Criticism (1957)
Jakobson: Language in Literature (1987; luvut 1–9, 11 ja 16–19)
Pesonen & Suni (toim.): Venäläinen formalismi (2001)
Uspenski: Poetics of Composition (1970)
Wellek & Warren: Kirjallisuus ja sen teoria (1949/1969)

JA

yksi seuraavista:

Fetterley: The Resisting Reader (1978)
Fish: Is There a Text in This Class? (1980)
Gilbert & Gubar: The Madwoman in the Attic (1979)
Hirsch: Validity in Interpretation (1967)
Iser: The Implied Reader (1972/1974)
Lukács: The Historical Novel (1936–37/1962)
Ricoeur: Tulkinnan teoria (1976/2000)
Said: Orientalismi (1978/2011)
Watt: The Rise of the Novel (1957)

Jakson voi suorittaa myös sähköisenä tenttinä. Tällöin tentittävät teokset ovat

Bahtin: Dostojevskin poetiikan ongelmia
Said: Orientalismi

KIRA2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät 5 op

Menetelmät ja käsitteet 3 op

Sähköisenä tenttinä. Huom. tutkinto-ohjelman omat opiskelijat eivät voi suorittaa tätä osasuoritusta kirjantentillä.

Koskela & Rojola: Lukijan ABC-kirja (1997)

JA

Bennett & Royle: An Introduction to Literature, Criticism and Theory (2004)

Menetelmät ja sovellukset 2 op

Valitse kolme suuntautumisvaihtoehtoa ja lue kaksi artikkelia kustakin. Artikkelit, joihin ei ole suoraa linkkiä, löytyvät yliopiston kirjaston kautta. Artikkelit ovat myös saatavissa jakson vastuuhenkilöltä. Vastuuhenkilöt kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa.

Kulttuurinen ja yhteiskunnallinen tekstintutkimus

Helle, Anna. Työ, talous ja tunteet Kari Hotakaisen Ihmisen osassa. Kulttuurintutkimus 30:3 (2013), 3–14.

Ojajärvi, Jussi. Benson & Hedges -sytyttimellä. Kulutustavaroiden ja tavaramerkkikerronnan ulottuvuuksia vuosituhannen vaihteen suomalaisessa romaanissa. Avain 2012:2, 52–75.

Sassi, Ville. Tematiikkaa ajan tarpeisiin. Kirjallisuuskeskustelu loi 1980-luvun pahan tematiikan reaktioksi arvomurrokseen. Avain 2012:1, 19–33.

Sassi, Ville. Tematiikkaa ajan tarpeisiin. Kirjallisuuskeskustelu loi 1980-luvun pahan tematiikan reaktioksi arvomurrokseen. Avain 2012:1, 19–33.

Tuukkanen, Anna. Pukinjalalla koreasti. Yhteiskunta-asemien tuottaminen Hilja Valtosen romaanissa Nuoren opettajattaren varaventtiili. Avain 2009:3–4, 60–73. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain3_4_09sisalto_PDF_lopullinen.pdf)

Kirjallisuussosiologia

Hypén, Tarja-Liisa. Julkkiskirjailijan ja bestselleristin brändi: Jari Tervon tapaus. Avain 2012: 2, 5–18.

Peltonen, Milla. Hävytön rahvas vs. loukattu sivistyneistö? Luokkaselkkaus Hannu Salaman Juhannustansseissa ja sen nostattamassa kohussa. Kulttuurintutkimus 27:3 (2010),  15–28.

Sevänen, Erkki. Sosiologinen taiteentutkimus. Teoksessa Suomalainen estetiikka 1900-luvulla. Toim. Oiva Kuisma. Helsinki: SKS 2002, 359–415.

Turunen, Risto. Kirjatuotanto ja kulttuurinen murros. Teoksessa Kulttuurituotanto. Kehykset, käytäntö ja prosessit. Toim. Maarit Grahn & Maunu Häyrynen. Helsinki: SKS 2009, 82–104.

Kirjallisuus ja sukupuoli

Grönstrand, Heidi. Murgrönan – kärsimyksen kuvaus vai selviytymistarina? Teoksessa Lähikuvassa nainen. Toim. Päivi Lappalainen, Heidi Grönstrand ja Kati Launis. Helsinki: SKS 2001, 23–42.

Kekki, Lasse. ”Joutavat triumfit, naamiaiset, irstaat näytökset.” Sodomian performatiivinen rakentuminen Christopher Marlowen tragediassa Edward II. Teoksessa Pervot pidot. Homo-, lesbo- ja queer-näkökulmia kirjallisuudentutkimukseen. Toim. Lasse Kekki & Kaisa Ilmonen. Helsinki: Like 2004, 68–92.

Lappalainen, Päivi. Häpeä, ruumis ja väkivalta Sofi Oksasen Puhdistuksessa. Teoksessa Häpeä vähän. Kriittisiä tutkimuksia häpeästä. Toim. Viola Parente-Čapková ja Siru Kainulainen. Turku: Utukirjat 2011, 259–281.

Rojola, Lea. Sukupuolieron lukeminen. Feministinen kirjallisuudentutkimus. Teoksessa Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta. Toim. Marianne Liljeström. Tampere: Vastapaino 2004, 25–43.

Narratologia

Hatavara Mari. Kertova ja kerrottu nainen Fredrika Runebergin Teckningar och drömmar -kokoelmassa. Teoksessa Kirjallisuuden naiset: naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle. Toim. Rossi Riikka, Isomaa Saija. Helsinki: SKS 2013, 27–54. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1391).

Hägg, Samuli. Kerronta ja historia: venäläisestä formalismista diakroniseen narratologiaan. Teoksessa Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli Hägg, Markku Lehtimäki & Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 50–77.

Karttunen, Laura & Maria Mäkelä. Oi ihana, ohikiitävä rakkaus: Äänet, intuitio ja mielikuvitus fiktiivisen kertomuksen analyysissä. Teoksessa Mielikuvituksen maailmat. Tieteidenvälisiä tutkimuksia kirjallisuudesta. Toim. Merja Polvinen, Maria Salenius & Howard Sklar. Turku: Eetos 2017, 158–181.

Mäkelä, Maria. Kognitiivinen realismi, kömpelö ruumis ja kielen todellisuus Mikko Rimmisen Pölkyssä. Avain 2015:1, 29–49.

Tammi, Pekka. Kertomusta vastaan (”Ikävä tarina”). Teoksessa Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli Hägg, Markku Lehtimäki & Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 140–166.

Intertekstuaalisuus ja hermeneutiikka

Meretoja, Hanna. Nussbaum, hermeneutiikka ja kirjallisuuden eettinen potentiaali. Ajatus 70, 2014.

Mikkonen, Kai. Tulkinnan kierteessä. Huomioita tekstiin viittaamisen ja tulkintayhteisön käsitteistä. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 51. 1998, 9–29.

Rossi, Riikka. Vaaralla ja Elsa naturalistisina romaaneina. Laji arkkitekstuaalisena mallina. Teoksessa Lajit yli rajojen. Suomalaisen kirjallisuuden lajeja. Toim. Pirjo Lyytikäinen, Jyrki Nummi & Päivi Koivisto. Helsinki: SKS 2005, 104–127.

Saariluoma, Liisa. Hermeneutiikka, teoria ja ’toisen’ kohtaamisen ongelma. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 53. 2000, 11–26.

Tammi, Pekka. Tekstistä, subtekstistä ja intertekstuaalisista kytkennöistä. Johdatusta Kiril Taranovskijn analyysimetodiin. Teoksessa Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari. Helsinki: SKS 1991, 59–103.

Tyyli ja kuvakielisyys

Haapala, Vesa. Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta. Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisiä ratkaisuja. Teoksessa Kuvien kehässä. Tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta. Toim. Vesa Haapala. Helsinki: SKS, 144–182.

Karttunen, Laura. Minuus humoristisena taideteoksena. David Sedarisin ”Nuit of the Living Dead”. Teoksessa Huumorin aiheita ja vaiheita kaunokirjallisuudessa. Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen julkaisuja 10. Tampere: Tampereen yliopisto, 89–104.

Katajamäki, Sakari. Runouden kieltoilmaukset ja kuvallisuuden paradoksi. Teoksessa Kieli, kirjallisuus ja kognitio. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Jyväskylä: Yliopistopaino 2000, 133–158.

Päivärinta, Anne. Kognitiivinen metafora runoanalyysi selkärankana? Dylan Thomasin ’After the Funeral’ -runon ruumiilliset kielikuvat ja koherenttiuden haaste. Avain 2010:4, 5–23. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain4_10sisalto.pdf)

Jälkikoloniaalinen ja ekokriittinen tutkimus

Lahtinen, Toni. Sylissä höyryää elävä maa. Maa naisena Timo K. Mukan teoksessa Maa on syntinen laulu. Teoksessa Äänekäs kevät. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus. Toim. Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki. Helsinki: SKS 2008, 156–182.

Mattila, Hanna. Ekologisten ja kolonisaatiokriittisten äänten kohtaamisia. Näkökulmia luontosuhteen kuvaukseen Nils-Aslak Valkeapään runoudessa. Avain 2015:3, 68–85.

Savolainen, Matti. Thomas Sutpen ja sokeriruokoviljelmiä Länsi-Intiassa. William Faulknerin Yoknapatawpha ja kolonialismi. Avain 2007:3, 6–25. (http://pro.tsv.fi/skts/24638Avain_sis_3_2007.pdf)

Sihvonen, Jukka. Ihmiskuvia, eläimiä ja antropologisia koneita. Teoksessa Posthumanismi. Toim. Lea Rojola ja Karoliina Lummaa. Turku: Eetos 2014, 81–108

Toivanen, Anna-Leena. ”Hänen henkensä elää.” Dambudzo Marecheran nerous. Kulttuurintutkimus 26:2–3. 2009, 31–46.

Intermediaalisuus

Keskinen, Mikko. Ääniteknologiat ja kirjallisuus. Avain 2008:1, 62–76. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain0108.pdf)

Kokko, Mirja. Isän ikävä. Minäkerronnan ulottuvuuksia kuvakirjassa Tyttö ja naakkapuu ja elokuvassa Näkymätön Elina. Avain 2010:2, 4–24. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain2_10sisalto.pdf)

Kilpiö, Juha-Pekka. Kolmas merkitys toiseen. Kinefrasis suomalaisessa nykyrunoudessa. Avain 2016:4, 6–22.

Mikkonen, Kai. Kuvat ilman sanoja, sarja ilman kuvia. Sarjakuvakertomuksen ainutlaatuinen ja ”luonnollinen” fokalisaatio. Teoksessa Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset. Jälkiklassisen narratologian suuntia. Toim. Mari Hatavara, Markku Lehtimäki & Pekka Tammi. Helsinki: Gaudeamus 2010, 303–330.

KIRA3 Kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus 15 op

KIRA3A Antiikin ja keskiajan kirjallisuus 5 op

Kivistö, Riikonen, Salmenkivi & Sarasti-Vilenius: Kirjallisuus antiikin maailmassa (2007; sivut 1–162 sekä luvusta IV osiot 1–10, 17)

JA

Mehtonen: Poetria nova (2003)

Lisäksi kuusi kaunokirjallista teosta antiikin ja keskiajan kirjallisuudesta. Valitaan teokset vähintään neljästä eri ryhmästä:

  • Gilgamesh (Hämeen-Anttilan suomennos 2000), Raamattu (osin), Tuhat ja yksi yötä (Hämeen-Anttilan suomennos 2001)
  • Homeros: Ilias TAI Odysseia (n. 700 eKr.), Vergilius: Aeneis (n. 20 eKr.)
  • Sofokles: Kuningas Oidipus (n. 428 eKr.), Euripides: Medeia (n. 400 eKr.)
  • Sapfo: Iltatähti, häälaulu (n. 600 eKr.), Catullus: Kaikki runous (87–57 eKr.)
  • Augustinus: Tunnustukset (n. 398), Boëthius: Filosofian lohdutus (n. 524)
  • Beowulf (n. 725), von Eschenbach: Parsifal (1212)
  • Boccaccio: Decamerone (1348–1350), Chaucer: Canterburyn tarinoita (n. 1378–1400), Dante: Jumalainen näytelmä (n. 1320), Petrarca: Sonetteja Lauralle (1327–74

KIRA3B Klassinen länsimainen kertomakirjallisuus 5 op

Auerbach: Mimesis (1946/1992)

Kuusi teosta seuraavista:

Vanha Testamentti (Mooseksen ja Samuelin kirjat) TAI Uusi Testamentti (evankeliumit Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen mukaan)
Rabelais: Pantagruel (1532)
Montaigne: Esseitä I–II (1580–88; suom. Salminen, tentaattorin kanssa sovittavin osin)
Cervantes: Don Quijote I –II (1605–15; tentaattorin kanssa sovittavin osin)
Sterne: Tristram Shandy (1759–67)
Rousseau: Tunnustuksia (1782–88)
Austen: Emma (1815)
Stendhal: Punainen ja musta (1830)
Tolstoi: Sota ja rauha (1865–69)
Dostojevski: Karamazovin veljekset (1880)
Zola: Nana (1880)
Kafka: Oikeusjuttu (1925)
Woolf: Majakka (1927)
Faulkner: Absalom, Absalom (1936)
Mann: Tohtori Faustus (1947)

KIRA3C1 Yleisen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta: kielialueet 5 op

Valitun kielialueen historia sekä vähintään kuusi aiheeseen liittyvää kaunokirjallista teosta. Teosten valinnasta neuvotellaan tentaattorien kanssa.

Kielialueet: Brittiläinen ja kansainyhteisön kirjallisuus | Pohjoisamerikkalainen kirjallisuus | Saksankielinen kirjallisuus | Ranskalainen kirjallisuus | Venäläinen kirjallisuus |

Brittiläinen ja kansainyhteisön kirjallisuus

Poplawski (toim.): English Literature in Context (2008)

 JA

Kosonen et al. (toim.): Imperiumin perilliset (2009)

Kuusi tai useampi teosta seuraavista:

Austen: Mansfield Park (1814; Kasvattitytön tarina)
Brontë: Wuthering Heights (1847; Humiseva harju)
Byatt: Possession (1990; Riivaus)
Dickens: Great Expectations (1861; Suuria odotuksia / Loistava tulevaisuus)
Donne: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Eliot: Middlemarch (1871–1872)
Fielding: Joseph Andrews (1742)
Golding: Lord of the Flies (1954; Kärpästen herra)
Ishiguro: The Remains of the Day (1989; Pitkän päivän ilta)
Joyce: A Portrait of the Artist as a Young Man (1916; Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta)
Keats: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Larkin: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Mansfield: Bliss, and Other Stories (1920) TAI The Garden Party, and Other Stories (1922)
Marlowe: Doctor Faustus (1588)
McEwan: Atonement (2001; Sovitus)
Milton: Paradise Lost (1667; Kadotettu paratiisi)
Richardson: Pamela (1740)
Rushdie: The Satanic Verses (1988; Saatanalliset säkeet)
Shakespeare: King Lear (1605; Kuningas Lear)
Shelley: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Thomas: Collected Poems (1934–1952)
Woolf: The Waves (1931; Aallot)
Wordsworth: lyrikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Yeats: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä

Pohjoisamerikkalainen kirjallisuus

Lawrence Buell: The Dream of the Great American Novel (2014). The Belknap press of Harvard UP.

TAI

Ruland & Bradbury: From Puritanism to Postmodernism (1992)

Kuusi tai useampi teosta seuraavista:

Atwood: Surfacing (1972; Yli veden)
Bukowski: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Carver: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta (1981)
Crane: The Red Badge of Courage (1895; Punainen kunniamerkki)
Cummings: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Cunningham: The Hours (1999; Tunnit)
Davis: The collected stories of Lydia Davis (2009)
Dickinson: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Ellison: Invisible Man (1952; Näkymätön mies)
Faulkner: Go Down Moses (1952) TAI Karhu ja muita novelleja (kokoelma)
Fitzgerald: The Great Gatsby (1925; Kultahattu)
Frost: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Hawthorne: The Scarlet Letter (1850; Tulipunainen kirjain)
Heller: Catch-22 (1961; Me sotasankarit)
Hemingway: A Farewell to Arms (1929; Jäähyväiset aseille)
James: The Portrait of a Lady (1881; Naisen muotokuva)
McCarthy: Blood Meridian (1985; Veren ääriin)
Melville: Moby-Dick (1851; Moby Dick)
Morrison: The Bluest Eye (1970; Sinisimmät silmät)
Munro: valikoima novelleja sopimuksen mukaan
Ondaatje: The English Patient (1992; Englantilainen potilas)
Salinger: Nine Stories (1953; Yhdeksän kertomusta)
Shields: valikoima novelleja sopimuksen mukaan
Steinbeck: The Grapes of Wrath (1939; Vihan hedelmät)
Stevens: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Twain: The Adventures of Huckleberry Finn (1884; Huckleberry Twinnin seikkailut)
Wallace: Brief Interviews with Hideous Men (1999; Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja)
Wharton: The House of Mirth (1905)
Whitman: Leaves of Grass (1855–1891)
Williams: Stoner (1965)
Williams: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä

Saksankielinen kirjallisuus

Martini: Deutsche Literaturgeschichte. Von den Anfängen bis zur Gegenwart (1991)
TAI
Rötzer: Geschichte der deutschen Literatur: Epochen, Autoren, Werke (2000)

JA

Kähkönen & Meretoja (toim.): Muistijälkiä (2010)
 

Kuusi tai useampi teosta seuraavista:

Bernhard: Holzfällen: Eine Erregung (1984; Hakkuu: Muuan mielenkuohu)
Celan: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Döblin: Berlin Alexanderplatz (1929; Berlin Alexanderplatz)
Erpenbeck: Heimsuchung (2008; Kodin ikävä)
Frisch: Homo faber (1957)
Goethe: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Grass: Die Blechtrommel (1959; Peltirumpu)
Grimmelshausen: Der Abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1676; Seikkailukas Simplicissimus)
Heine: valikoima lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Hesse: Der Steppenwolf (1927; Arosusi)
Hoffmann: Lebensansichten des Katers Murr (1820; Kissa Murr ja hänen elämänviisautensa)
Hölderlin: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Jelinek: Klavierspielerin (1983; Pianonsoittaja)
Kafka: Das Schloß (1926; Linna)
Keller: Der Grüne Heinrich (1854-1855; Viheriä Heikki)
Mann: Der Zauberberg (1924; Taikavuori)
Musil: Der Mann ohne Eigenschaften (1930–1933; Mies vailla ominaisuuksia)
Müller: Mensch ist ein grosser Fasan auf der Welt (1986; Ihminen on iso fasaani)
Nietzsche: Also sprach Zarahustra (1883–1885; Näin puhui Zarahustra)
Novalis: lyriikkaa ja proosaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Rilke: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Schiller: Don Karlos, Infant von Spanien (1788)
Sebald: Austerlitz (2001)
Wolf: Kassandra (1983)

Ranskalainen kirjallisuus

Vertainen: Ranskan kirjallisuuden historia (1998)

JA

Kosonen et al. (toim.): Tarinoiden paluu (2008)

Kuusi tai useampi teosta seuraavista:

Baudelaire: Lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Beaumarchais: Le Barbier de Séville (1773) JA La Folle journée ou le Mariage de Figaro (1778)
Beckett: Fin de partie (1957; Leikin loppu)
Butor: La Modification (1957; Tänä yönä nukut levottomasti)
Camus: La Peste (1947; Rutto)
Céline: Voyage au bout de la nuit (1932; Niin kauas kuin yötä riittää)
Chateaubriand: Atala (1801) JA René (1802)
Colette: Chéri (1920)
Corneille: Le Cid (1636)
Duras: Le Ravissement de Lol V. Stein (1964; Lol V. Steinin elämä)
Flaubert: L'éducation sentimentale (1869; Sydämen oppivuodet)
Gide: Le journal des faux-monnayeurs (1925; Vääränrahantekijät)
Houellebecq: Plateforme (2001; Oikeus nautintoon)
Hugo: Les Misérables (1862; Kurjat)
Huysmans: À rebours (1884; Vastahankaan)
La Fontaine: Faabeleita (1668–1694)
Le Clézio: Désert (1980; Autiomaa)
Littell: Les Bienveillantes (2006; Hyväntahtoiset)
Mallarmé: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Molière: Tartuffe (1664)
Pascal: Pensées (1662/1897; Mietteitä)
Perec: W ou le souvenir d'enfance (1975; W eli lapsuudenmuisto)
Prévost: Manon Lescaut (1731)
Proust: À la recherche du temps perdu (1913–27; Kadonnutta aikaa etsimässä; sovituin osin)
Racine: Phèdre (1677; Faidra: viisinäytöksinen murhenäytelmä)
Rimbaud: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Robbe-Grillet: La Jalousie (1957)
Rousseau: Julie ou la nouvelle Héloïse (1761)
Sarraute: Les Fruits d'or (1963; Kultaiset hedelmät)
Sartre: La Nausée (1938; Inho)
Simon: La Route des Flandres (1960; Flanderin tie)
Stendhal: La Chartreuse de Parme (1839; Parman kartusiaaniluostari)
Verlaine: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Wittig: Les Guérillères  (1969)

Venäläinen kirjallisuus

Ekonen & Turoma (toim.): Venäläisen kirjallisuuden historia (2011)

Kuusi tai useampi teosta seuraavista:

Ahmatova: lyriikkaa sopimuksen mukaan
Belyi: Peterburg (1913–14, 1922; Peterburg)
Brodski: lyriikkaa sopimuksen mukaan
Dostojevski: Idiot (1869; Idiootti)
Gogol: Mortvyje duši (1842; Kuolleet sielut)
Gorki: Mat' (1907; Äiti)
Harms: Sattumia (kokoelma)
Mandel’štam: lyriikkaa sopimuksen mukaan
Nabokov: Dar (1937–8, 1952; Lahja)
Pasternak: lyriikkaa sopimuksen mukaan
Puškin: Jevgeni Onegin (1923–37)
Šalamov: proosaa sopimuksen mukaan TAI Solženitsyn: Arkhipelag GULAG (1973; Gulag. Vankileirien saaristo)
Sokolov: Škola dlja durakov (1977)
Tolstoi: Voskresenie (1899; Ylösnousemus)
Tšehov: novelleja sopimuksen mukaan
Tšernyševski: Tšto delat’? (1863; Mitä on tehtävä?)
Tsvetajeva: lyriikkaa sopimuksen mukaan
Turgenev: Ottsy i deti (1862; Isät ja pojat)

KIRA3C2 Yleisen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta: lajit ja tyylisuunnat 5 op

Valitun lajin tai tyylisuunnan historia sekä vähintään kuusi aiheeseen liittyvää kaunokirjallista teosta. Teosten valinnasta neuvotellaan tentaattorien kanssa.

Lajit: Modernismista postmodernismiin | Tieteiskirjallisuus ja fantasia | Dekkari, kauhu, romanssi | Lasten ja nuorten kirjallisuus | Sarjakuva ja graafinen romaani

Modernismista postmodernismiin

Childs: Modernism (2000)

JA

McHale: Postmodernist Fiction (1987)
TAI
McHale: The Obligation toward the Difficult Whole (2004)

Kuusi tai useampi teosta seuraavista:

Ashbery: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Auden: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Barnes: Nightwood (1936; Yömetsä)
Barth: Lost in the Funhouse (1968)
Beckett: Watt (1953)
Bernstein: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Calvino: Se una notte d'inverno un viaggiatore (1979; Jos talviyönä matkamies)
Coetzee: Elizabeth Costello (2003)
Cortázar: Rayuela (1963; Ruutuhyppelyä)
Danielewski: The House of Leaves (2000)
DeLillo: White Noise (1985; Valkoinen kohina)
Eco: Il nome della rosa (1980; Ruusun nimi)
Eliot: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Faulkner: As I Lay Dying (1930; Kun tein kuolemaa)
Fowles: The French Lieutenant's Woman (1969; Ranskalaisen luutnantin nainen)
Joyce: Ulysses (1922; Ulysses / Odysseus)
Merrill: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Nabokov: Pale Fire (1962; Kalvas hehku)
Pelevin: Zizn' nasekomykh (1993; Hyönteiselämää)
Perec: La vie mode d'emploi (1978; Elämä Käyttöohje)
Pound: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Pynchon: Gravity's Rainbow (1973; Painovoiman sateenkaari)
Queneau: Exercices de style (1947; Tyyliharjoituksia)
Svevo: La conscienza di Zeno (1923; Zenon tunnustuksia)
Tournier: Vendredi ou les Limbes du Pacifique (1967; Perjantai)
Woolf: Orlando (1928; Orlando)

Tieteiskirjallisuus ja fantasia

Luckhurst: Science Fiction (2005)
TAI
James & Mendlesohn (toim.): The Cambridge Companion to Science Fiction (2003)

JA

James & Mendlesohn (toim.): The Cambridge Companion to Fantasy Literature (2012)
TAI
Farah Mendlesohn: Rhetorics of Fantasy (2008)


Kuusi tai useampi teosta seuraavista:

Atwood: Oryx and Crake (2003, Oryx ja Crake)
Atwood: The Handmaid's Tale (1985; Orjattaresi)
Adams: The Hitchhiker's Guide to the Galaxy (1979; Linnunradan käsikirja liftareille)
Asimov: Foundation JA Foundation and Empire JA Second Foundation (1951-53; Säätiö-trilogia)
Bradley: The Mists of Avalon (1982; Avalonin usvat)
Clarke: Childhood's End (1953; Lapsuuden loppu)
Dick: The Man in the High Castle (1962; Oraakkelin kirja)
Dunsany: The King of Elfland's Daughter (1924; Haltiamaan kuninkaantytär)
Gibson: Neuromancer (1984; Neurovelho)
Hobb: Assassin's Apprentice (1995; Salamurhaajan oppipoika)
Holdstock: Mythago Wood (1984; Alkumetsä)          
Huxley: Brave New World (1932; Uljas uusi maailma)
LeGuin: The Earthsea Cycle 1-3 (1968–72; Maameren tarinat 1-3)
LeGuin: The Left Hand of Darkness (1969; Pimeyden vasen käsi)
Lem: Solaris (1961)
Lewis: The Lion, the Witch and the Wardrobe (1950; Velho ja leijona)
Martin: A Song of Ice and Fire (5 osaa ajalla 1996–2011, Tulen ja jään laulu)
Martinson: Aniara, en revy om människan i tid och rum (1956; Aniara: Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa)
Miéville: The City & the City (2010, Toiset)
O’Brien: The Third Policeman (1967; Kolmas konstaapeli)
Orwell: Nineteen Eighty-Four (1949; Vuonna 1984)
Pratchett: Night Watch (2001, Yövartiosto)
Pullman: His Dark Materials (1995–2000; Universumien tomu -trilogia)
Russ: The Female Man (1975; Naisten planeetta)
Simmons: Hyperion (1989, Hyperion)
Strugatski: Piknik na obotšine (1972; Stalker: Huviretki tienpientarelle)
Tolkien: Lord of the Rings (1954–55; Taru Sormusten herrasta)
Verne: Vingt mille lieues sous les mers (1870; Sukelluslaivalla maapallon ympäri / Kapteeni Nemo ja Nautilus)
Wells: The Time Machine (1895; Aikakone)
Zamjatin: Мы (1920, Me)

Dekkari, kauhu, romanssi

Cawelti: Adventure, Mystery, and Romance (1977)
TAI
Pearce: Romance Writing (2007)
TAI
Regis: A Natural History of Romance Novel (2003)

JA

Pyrhönen: Mayhem and Murder (1999)
TAI
Toikkanen: The Intermedial Experience of Horror: Suspended Failures (2013)


Kuusi tai useampi teosta seuraavista:

Chandler: The Long Goodbye (1953; Pitkät jäähyväiset)
Christie: And Then There Were None (1939; Eikä yksikään pelastunut)
Collins: The Moonstone (1868; Kuun kivi)
Conan Doyle: The Hound of the Baskervilles (1901–02; Baskervillen koira)
Deveraux: A Knight in Shining Armor (1989, Pelastava ritari)
du Maurier: Rebecca (1938; Rebekka)
Dumas: Le Comte de Monte-Cristo (1844; Monte Criston kreivi)
Ellroy: American Tabloid (1995; Amerikan tabloidi)
Fielding: Bridget Jones's Diary (1996; Bridget Jones - elämäni sinkkuna)
Fleming: Thunderball (1961; Pallosalama)
Gabaldon: Outlander (1991; Muukalainen)
Greene: A Gun For Sale (1936, Takaa-ajettu)
Hammett: The Maltese Falcon (1930, Maltan haukka)
King: The Shining (1977; Hohto)
Larsson: Millennium-trilogia (2006–07)
Le Carré: The Spy Who Came in from the Cold (1963; Mies kylmästä)
Levin: Rosemary's Baby (1967; Rosemaryn painajainen)
Lovecraft: Kootut teokset (1919–37; sovituin osin)
McCullough: The Thorn Birds (1977; Okalinnut)
Mitchell: Gone with the Wind (1936; Tuulen viemää)
Poe: Morgue-kadun murhat (1841)
Réage: Histoire d'O (1954; O:n  tarina)
Shelley: Frankenstein; or, the Modern Prometheus (1818; Frankenstein - uusi Prometheus)
Simenon: Mon ami Maigret (1949; Ystäväni Maigret)
Smith: Gorky Park (1981; Gorkin puisto)
Stoker: Dracula (1868; Dracula)
Tartt: The Secret History (1992; Jumalat juhlivat öisin)

Lasten ja nuorten kirjallisuus

Nikolajeva (toim.): Aspects and Issues in the History of Children’s Literature (1995)

JA

Hunt: An Introduction to Children's Literature (1994)
TAI
Lerer: Children’s Literature (2008)


Kuusi tai useampi teosta seuraavista:

Alcott: Little Women (1868; Pikku Naisia)
Andersen: Satuja (1835 lähtien / kokoelma 2005)
Burnett: The Secret Garden (1911; Salainen puutarha)
Carroll: Alice's Adventures in Wonderland (1865; Liisa ihmemaassa) JA Through the Looking- Glass (1871; Liisan seikkailut peilimaailmassa)
Dahl: The BFG (1982; Iso kiltti jätti)
Ende: Die unendliche Geschichte (1979; Tarina vailla loppua)
Goscinny & Sempé: Le petit Nicolas (1960; Pikku Nikke) JA Les recrés du petit Nicolas (1961; Nikke ja nenä)
Grahame: The Wind in the Willows (1908; Kaislikossa suhisee)
Grimm: Grimmin sadut I-III (1812, 1814 / 1999)
Hughes: The Iron Man (1968; Rautamies)
Lindgren: Pippi Långstrump (1945; Peppi Pitkätossu)
Meyer: Twilight (2005; Houkutus)
Milne: Winnie-the-Pooh (1926; Nalle Puh)
Montgomery: Emily of New Moon (1923; Pieni runotyttö)
Rowling: Harry Potter and the Philosopher's Stone (1997; Harry Potter ja viisasten kivi)
Sachar: Holes (1998; Paahde)
Sendak: Where the Wild Things Are (1963; Hassut hurjat hirviöt)
Stevenson: Treasure Island (1883; Aarresaari)
Townsend: The Secret Diary of Adrian Mole, Aged 13¾ (1982; Adrian Molen salainen päiväkirja)
Twain: The Adventures of Tom Sawyer (1876; Tom Sawyerin seikkailut)
Uspenski: Djadja Fjodor, pjos i kot (1974; Fedja-setä, kissa ja koira)
Valente: The Girl Who Circumnavigated Fairyland in a Ship of Her Own Making (2011; Tyttö, joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla)
White: Charlotte's Web (1952; Lotta ystäväni)

Sarjakuva

Bramlett, Cook & Meskin (toim.): The Routledge Companion to Comics (2016; luetaan "Introduction" ja "1: History and Traditions", 1–115)

JA

Gardner: Projections (2012)
TAI
Beaty: Unpopular Culture. Transforming the European Comic Book in the 1990s (2007)


Kuusi tai useampi teosta seuraavista:

Barks: sopimuksen mukaan esim. kokoelmasta Carl Barksin parhaat (2006–2009)
Beauchard (David B.): L’Ascension du haut mal (1996-2003; Epileptikko)
Bechdel: Fun Home (2006)
Bilal: Nikopol-trilogia (Jumalaton näytelmä, 1980; Unien vankila, 1986; Kylmä päiväntasaaja, 1992)
Clowes: Ghost World (1997)
Comès: Lumikko (1981–82)
Delisle: Pjongjang (2009)
Eisner: A Contract with God and Other Tenement Stories (1978; Talo Bronxissa)
Gaiman: The Sandman (1989–96)
Hergé: Les Bijoux de la Castafiore (1963; Castafioren korut) JA Goscinny: Astérix et Cléopâtre (1965; Asterix ja Kleopatra)
Herriman: Krazy Kat (1913–44; sopimuksen mukaan)
McCay: Little Nemo in Slumberland (1905-1907 ja 1907-1908;Pikku Nemo höyhensaarilla osat I ja II)
Miller: The Dark Knight Returns (1986; Yön ritarin paluu)
Miyazaki: Tuulen laakson Nausicaä 1–7 (1982–94)
Moebius: Jerry Corneliuksen ilmatiivis autotalli 1 ja 2 (1990, 1992)
Moore: Vartijat (1986–87)
Nakazawa: Hadashi no ken (1973; Hiroshiman poika)
Sacco: Palestiina (2001)
Satrapi: Persepolis: (2000-03)
Tan: The Arrival (2006)
Tardi: 13. kerros (1984)
Thompson: Habibi (2011)

KIRA3D Suomen kirjallisuus 1880-luvun alkuun

Varpio & Huhtala (toim.): Suomen kirjallisuushistoria 1 (1999)


JA kahdeksan seuraavista. Valitaan kummastakin listasta.

Proosa

Carstens: Murgrönan (1840; Muratti)
Ingelius: Det gråa slottet (1851; Harmaa linna)
Päivärinta: Elämän havainnoita 1–2 (1880)
Randelin: Den fallna (1848; Elisabet)
Runeberg: Fru Catharina Boije och hennes döttrar (1858;  Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä)
Runeberg: Teckningar och drömmar (1861; Kuvauksia ja unelmia)
Topelius: Boken om vårt land (1875; Maamme kirja)
Topelius: Fältskärns berättelser I (1853; Välskärin kertomuksia I)
Topelius: Läsning för barn 2 (1866; Lukemisia lapsille 2)
Wacklin: Hundrade minnen från Österbotten (1844–1845; Satanen muistelmia Pohjanmaalta)

Lyriikka ja draama

Agricola: ”Alcupuhe Psaltarin päle” JA Forsius: ”Slutsång ur physica” JA Maskulainen: valikoima runoja JA Tuderus: valikoima runoja (Suomen kirjallisuuden antologia I sivut 242–288 osin)
Choraeus: valikoima runoja JA Franzén: valikoima runoja (Suomen kirjallisuuden antologia I sivut 481–503)
Kivi: Kullervo (1864) TAI Kihlaus (1866) JA Lea (1869) TAI Olviretki Scleusingenissa (1916)
Kramsu: Runoelmia I (1859)
Lundahl: Tammerkoskelle ja muita runoja (2011; toim. Mari Hatavara, Harry Lönnroth ja Katja Matikainen)
Lönnrot: Kanteletar (1840)
Runeberg: Elgskyttarne (1832; Hirvenhiihtäjät) TAI Hanna (1836)
Runeberg: Kung Fjalar (1844; Kuningas Fjalar) TAI Nadeschda (1841)
Topelius: Regina von Emmeritz (1852) TAI Kung Karls jakt (1852; Kaarle-kuninkaan metsästys)
Wecksell: Daniel Hjort (1863)

KIRA3E Suomen kirjallisuus 1880-luvulta 1930-luvun loppuun

Rojola (toim.): Suomen kirjallisuushistoria 2 (1999)

JA kahdeksan seuraavista. Valitaan vähintään kahdesta listasta.

Proosa

Aho: Papin rouva (1893)
Canth: Hanna (1886)
Diktonius: Janne Kubik (1932; Janne Kuutio)
Kianto: Punainen viiva (1911)
Kilpi: Alastalon salissa (1933)
Lange: "Sämre folk" (1885; "Huonompaa väkeä") tai Berättelser från Finland (1890; Kertomuksia Suomesta)
Lassila: Kuolleista herännyt (1916)
Pakkala: Lapsia (1895)
Parland: Sönder (1932; Rikki)
Schildt: Häxskogen (1920; Noitametsä)
Sinervo: Runo Sörnäisistä (1937)

Lyriikka ja draama

Canth: Anna Liisa (1895)
Jotuni: Tohvelisankarin rouva (1924)
Leino: Tuonelan joutsen (1898) JA Sota valosta (1900)
Manninen: Säkeitä I (1905)
Mustapää: Laulu ihanista silmistä (1925)
Olsson: S.O.S. (1929)
Pennanen: Rivit (1937)
Sarkia: Unen kaivo (1936)
Tavaststjerna: Dikter (1896; Runoja)
Vala: Kaukainen puutarha (1924)

Populaari-, genre- ja lastenkirjallisuus

Finne: Kiljusen herrasväki (1914)
Hellén: Lasten riemut. Luonnonkirjaa lukemassa. (2008; toim. Anna-Liisa Alanko)
Ivalo: Juho Vesainen (1894)
Kallas: Marokon lumoissa. Pieniä kirjeitä Marokosta (1931)
Olli: Hyviä tuloksia vähällä vaivalla (1989, sivut 1–115)
Penttilä: Herra ja ylhäisyys (1936)
Swan: Iris rukka (1916)
Waltari: Kiinalainen kissa ja muita satuja (1932)
Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939)
Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926)

KIRA3F Suomen kirjallisuus 1940-luvulta 1990-luvulle

Lassila (toim.): Suomen kirjallisuushistoria 3 (1999)

JA kahdeksan seuraavista. Valitaan vähintään kahdesta listasta.

Proosa

Fagerholm: Diva (1998, Diiva)
Idström: Isäni rakkaani (1981)
Korpela: Tohtori Finckelman (1952)
Linna: Täällä Pohjantähden alla I–III (1959–1962)
Meri: Manillaköysi (1957)
Mukka: Maa on syntinen laulu (1964)
Saisio: Elämänmeno (1975)
Snellman: Pelon maantiede (1995)
Tuuri: Pohjanmaa (1982)
Uurto: Ruumiin viisaus (1942)
Vartio: Maan ja veden välillä (1955)

Lyriikka ja draama

Aronpuro: Aperitiff – avoin kaupunki (1967)
Carpelan: Gården (1969; Piha)
Haavikko: Talvipalatsi (1959)
Kirstinä: Luonnollinen tanssi (1965)
Manner: Poltettu oranssi (1968)
Meriluoto: Lasimaalaus (1946)
Salo: Lapualaisooppera (1968)
Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba (1986)
Valkeapää: Aurinko, isäni (1988; suom. versio)
Viita: Kukunor (1949)

Populaari- ja genre- ja lastenkirjallisuus

Hotakainen: Lastenkirja (1990)
Jansson: Farlig midsommar (1954; Vaarallinen juhannus)
Joensuu: Harjunpää ja rakkauden nälkä (1993)
Kokko: Pessi ja Illusia (1944)
Kunnas: Tiitiäisen satupuu (1956)
Lehväslaiho: Panssarisotaa 1941–1944 (1958)
Nordgren: Det har aldrig hänt (1977; Sellaista ei tapahtunut)
Paasilinna: Ulvova mylläri (1981)
Pohjolan-Pirhonen: Suomen herttua Juhana (1964)
Seppälä: Super Market (1991)
Tenhunen: Kuolema savolaiseen tapaan (1976)

KIRA3G Suomen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta 5 op

Luettavista teoksista sovitaan erikseen tentaattorin kanssa sähköpostitse tai vastaanotolla. Ehdota omaa kirjalistaa esimerkiksi seuraavilta alueilta:

Periodeja, suuntauksia, ryhmittymiä

1900-luvun alun työväenkirjallisuus
30-luvun kirjallisuus
60- ja 70-lukujen osallistuva kirjallisuus
80-luvun punk-henkinen kirjallisuus
90-luvun kirjallisuus
Dagdrivare-sukupolvi
Nykykirjallisuus
Pahan koulukunta
Pienoishuumorin vuosikymmen (1870-luku)
Postmodernistinen kirjallisuus
Realismi ja naturalismi
Romantiikan kauden kirjallisuus
Sotienaikainen kirjallisuus
Sotienjälkeinen modernismi
Suomenruotsalainen modernismi
Symbolismi ja dekadenssi / uusromantiikka
Tulenkantajien sukupolvi
Uusrealismi ja -naturalismi

Lajeja

Autofiktio
Aviorikosromaani
Dystopia
Elämäkertaromaani
Episodiromaani tai novellisikermä
Groteski proosa
Heksametrieepos
Helsinki-romaani
Historiallinen romaani
Kehitysromaani / desilluusioromaani
Komedia
Kääntymysromaani
Lastenlyriikka
Novelli ja muu lyhytproosa
Nuortenromaani
Poikakirja
Postapokalyptinen romaani
Sarjakuva
Satiiri
Sentimentalistinen romaani
Sotaromaani
Tendenssiromaani ja -näytelmä
Tragedia
Tyttökirja
Tytärromaani
Työväenkirjallisuus
Vapaamittainen runo
Vapaarytminen runo
Veijariromaani
Viihdekirjallisuus
Yhdenpäivänromaani
Yhteiskunnallinen romaani

KIRA4 Vaihtoehtoinen suuntautuminen 10 op

KIRA4A Kirjallisuusinstituutio, kulttuuri ja yhteiskunta 5 op

3 seuraavista:

Barker: Cultural Studies. Theory and Practice (2000)
Bourdieu: The Rules of Art (1992)
Clark: Ecocriticism on the Edge (2015)
Felski: Uses of Literature
Fishelov: Dialogues with / and Great Books (2010)
Furuland & Svedjedal (toim.): Litteratursociologi. Texter om litteratur och samhälle (1997)
Garrard: Ecocriticism (2004)
Garrard (toim.): The Oxford Handbook of Ecocriticism (2014, osin; sovitaan tentaattorin kanssa)
Glower & Kaplan: Genders (2000)
Hall: Identiteetti (1999)
Hawkes: Ideology (1996)
Hirsch: Generation of Postmemory (2008)
Hirvonen: Saamenmaan ääniä: saamelaisen naisen tie kirjailijaksi (1999)
Häggman: Paras tawara maailmassa. Suomalainen kustannustoiminta 1800–luvulta 2000-luvulle (2008)
Jameson: Postmodernism, or, The Cultural Logic of Late Capitalism (1991)
Kallionsivu: Saiturin kuolema (2013)
Karkama: Kulttuuri ja demokratia. Kirjoituksia kulttuurin nykytilasta (1998)
Kellner: Mediakulttuuri (1998)
Koivunen & Lehtonen (toim.): Kuinka meitä kutsutaan? Kulttuuriset merkityskamppailut nyky-Suomessa (2012)
Lunn: Marxism and Modernism. An Historical Study of Lukács, Brecht, Benjamin, and Adorno (1984)
Mäkinen: ”Nödvändighet af LainaKirjasto.” Modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot (1997)
Ojajärvi & Steinby (toim.): Minä ja markkinavoimat. Yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin aikakaudella (2008)
Rantonen (toim.): Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa(2010)
Rothberg: Traumatic Realism. The Demands of Holocaust Representation (2000)
Sevänen: Taide instituutiona ja järjestelmänä. Modernin taide-elämän historiallis-sosiologiset mallit (1998)
Sevänen: Vapauden rajat. Kirjallisuuden tuotannon ja välityksen yhteiskunnallinen säätely Suomessa vuosina 1918–1939 (1994)
Sinfield & Dollimore: Political Shakespeare: New Essays in Cultural Materialism (1986)
Svedjedal: The Literary Web. Literature and Publishing in the Age of Digital Production. A Study in the Sosiology of Literature (2000)
Williams: Marxismi, kulttuuri ja kirjallisuus (1977/1988)

KIRA4B Tekstiteoria ja kertomuksen analyysi 5 op

Kolme seuraavista:

Abbott: The Cambridge Introduction to Narrative (2008)
Allen: Intertextuality (2000)
Bahtin: Discourse in the Novel (teoksesta: The Dialogic Imagination 1981, s. 259–422)
Booth: The Company We Keep (1988)
Bradford: Stylistics (1997)
Brooks: Reading for the Plot (1984)
Chatman: Story and Discourse (1978) TAI Coming to Terms (1990)
Cohn: Transparent Minds (1978)
Dentith: Parody (2000)
Eco: The Limits of Interpretation (1990; luvut 1–7 ja 13–15)
Genette: Narrative Discourse (1972/1980)
Genette: Paratexts (1987/1992)
Hatavara, Lehtimäki & Tammi (toim.): Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset. Jälkiklassisen narratologian suuntia (2010)
Herman: Basic Elements of Narrative (2009)
Herman (toim.): The Cambridge Copmpanion to Narrative (2007)
Herman et al.: Narrative Theory. Core Concepts and Critical Debates (2012)
Leech & Short: Style in Fiction (1981/2007; uudistettu painos)
Living Handbook of Narratology: valikoima artikkeleja (sovitaan tentaattorin kanssa)
Orr: Intertextuality: Debates and Contexts (2008)
Palmer: Fictional Minds (2004)
Phelan: Reading People, Reading Plots (1989) TAI Narrative as Rhetoric (1996)
Puckett: Narrative Theory. A Critical Introduction (2016)
Rabinowitz: Before Reading (1987)
Schiff et al. (toim.): Life and Narratives: The Risks and Responsibilities of Storying Experience (2017)
Stockwell: Cognitive Poetics (2002)
Tammi: Kertova teksti (1992)
Toolan: Narrative (1988; uudistettu painos 2001)
Zunshine: Why We Read Fiction (2006)

KIRA4C Kirjallisuuden ja taiteen filosofia 5 op

3 seuraavista:

Adorno: Esteettinen teoria (1970)
Barthes: Rakastuneen kielellä (1977)
Bowie: From Romanticism to Critical Theory. The Philosophy of German Literary Theory (1997)
Carroll: On Criticism (2009)
Davis: After Poststructuralism: Reading, Stories and Theory (2002)
Derrida: Acts of Literature (1991)
Dewey: Taide kokemuksena (1934)
Eldrigge (toim.): Beyond Representation. Philosophy and Poetic Imagination (1996)
Gadamer: Hermeneutiikka (suom. 2004)
Kant: Kritik der Urteilskraft (1790; on suom.)
Kinnunen: Estetiikka (2000)
Korsmeyer: Gender and Aesthetics (2004)
Kristeva: Musta aurinko. Masennus ja melankolia (1987)
Meillassoux: Après la finitude (2006; on suom.)
Meretoja et al. (toim.): Values of Literature (2015)
Nussbaum: Love’s knowledge: essays on philosophy and literature (1990)
Pavel: Fictional Worlds (1986)
Reiners, Seppä & Vuorinen (toim.): Estetiikan klassikot: Platonista Tolstoihin
Reiners, Seppä & Vuorinen (toim.): Estetiikan klassikot 2: Modernista postmoderniin
Salminen et al. (toim.): Kirjallisuus ja filosofia (2012)

KIRA4D Kirjallisuus ja muu media 5 op

3 seuraavista:

Aarseth: Cybertext (1997)
Bacon: Audiovisuaalisen kerronnan teoria (2. uudistettu painos 2004)
Eilittä (toim.): Intermedial Arts (2012)
Genette: Seuils (1982; engl. Palimpsests, 1997)
Grishakova & Ryan (toim.): Intermediality and Storytelling (2010)
Groensteen: Système de la bande dessinée (1999; engl. The System of Comics, 2007)
Hatavara: Historia kuvina, jälkinä ja esityksinä Leena Landerin Käskyssä (2010)
Hutcheon: A Theory of Adaptation (2006)
Keskinen: Audio Book (2008)
Lahtinen & Lehtimäki (toim.): Ääniä äänien takaa (2006)
Lehtonen: Post scriptum (2001)
Lothe: Narrative in Fiction and Film (2000)
Mikkonen: Kuva ja sana (2005)
Mitchell: Picture Theory (1994)
Ryan (toim.): Narrative across Media (2004)
Sanders: Adaptation and Appropriation. The New Critical Idiom. (2006)
Stein & Thon (toim.): From Comic Strips to Graphic Novels. Contributions to the Theory and History of Graphic Narrative (2013; luetaan Introduction ja osat I ja II)
Wagner (toim.): Icons – Texts – Iconotexts (1996)
Wolf & Bernhart (toim.): Description in Literature and Other Media (2007)

KIRA4E Omavalintaiset työelämätaidot 5 op

Itsenäisestä suorituksesta sovitaan jakson vastuuhenkilön kanssa.

Mahdollista oheiskirjallisuutta:

Kirjallisuudenopetus

Ahvenjärvi, Kaisa & Leena Kirstinä: Kirjallisuuden opetuksen käsikirja (2013)

Kouki, Elina: "Käsitteitä tarpeen mukaan": Kirjallisuustieteelliset käsitteet lukion kirjallisuudenopetuksessa (2009)

Kustannustoimittaminen

Makkonen, Teijo (toim.): Kustannustoimittajan käsikirja (2004)

Toimittajuus

Hellman, Heikki & Maarit Jaakkola: Kulttuuritoimitus uutisopissa. Kulttuurijournalismin muutos Helsingin Sanomissa 1978–2008 (2009)

Lintula, Anni & Meri Valkama: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas (2009)

Rentola, Marketta: Vaikuta mediassa (2010)

Kulttuurituotanto

Grahn, Maarit & Maunu Häyrynen (toim.): Kulttuurituotanto: kehykset, käytäntö ja prosessit (2009)

Kritiikki

Heikkilä, Martta (toim.): Taidekritiikin perusteet (2012)

Kirjallisuusterapia

Ihanus, Juhani (toim.): Sanat että hoitaisimme: Terapeuttinen kirjoittaminen (2009)

Mäki, Silja et al. (toim.): Satu kantaa lasta (2009)

Lukupiiri

Matero, Johanna et al. (toim.): Lukupiirikirja (2010)

Syventävät opinnot

 

KIRS1 Kirjallisuuden teoriat 10 op

Adaptaatio, intertekstuaalisuus ja -mediaalisuus 5 op

Bacchilega: Fairy Tales Transformed? Twenty-First Century Adaptations and the Politics of Wonder (2013)

Bal: Reading “Rembrandt” (1991)

Bal: The Mottled Screen. Reading Proust Visually (1997)

Barthes: Image – Music – Text (1977)

Bordwell: Poetics of Cinema (2008)

Carroll (toim.): Adaptation in Contemporary Culture. Textual Infidelities (2009)

Dällenbach: The Mirror in the Text (1989/1977)

Eilittä (toim): Intermedial Arts. Disrupting, Remembering and Transforming Media (2012)

Elleström (toim.): Media Borders, Multimodality and Intermediality (2010)

Eskelinen: Cybertext Poetics (2012)

Gaggi: From Text to Hypertext (1997)

Hatavara et al. (toim.): Narrative Theory, Literature, and New Media: Narrative Minds and Virtual Worlds (2015)

Heffernan: Museum of Words. The Poetics of Ekphrasis from Homer to Ashbery (1993)

Heusser et al. (toim.): On Verbal/Visual Representation: Word and Image Interactions (2005)

Hughes & Noble (toim.): Phototextualities (2003)

Hutcheon: Irony’s Edge. The Theory and Politics of Irony (1994/1995)

Jacobs: The Mind’s Eye (2001)

Kokko: Sureva mieli sanoin ja kuvin. Läheisensä menettäneen lapsen kokemus Riitta Jalosen ja Kristiina Louhen kuvakirjoissa (2012)

Lagerroth et al. (toim.): Interart Poetics. Essays on the Interrelations of the Arts and Media (1997)

Louvel: Poetics of the Iconotext (2011, toim. Jacobs)

Lyytikäinen, Nummi & Koivisto (toim.): Lajit yli rajojen. Suomalaisen kirjallisuuden lajeja (2005)

McFarlane: Novel to Film (1996)

Meister (toim.): Narratology beyond Literary Criticism (2005)

Mikkonen: Narratology of Comic Art (2017)

Moraru: Rewriting. Postmodern Narrative and Cultural Critique in the Age of Cloning (2001)

Noland: Poetry at Stake (1999)

Page & Thomas (toim.): New Narratives (2011)

Pethó: Cinema and Intermediality (2011)

Roston: Modernist Patterns in Literature and Visual Arts (2000)

Ryan & Thon (toim.): Storyworlds Across Media (2014)

Ryan (toim.): Cyberspace Textuality (1999)

Ryan: Avatars of Story (2006)

Ryan: Narrative as Virtual Reality. Immersion and Interactivity in Literature and Electronic Media (2001)

Sanders: Adaptation and Appropriation (2006)

Tammi: Russian Subtexts in Nabokov’s Fiction (1999)

Toikkanen: The Intermedial Experience of Horror (2013)

Veivo: Portti ja polku. Tutkimus kirjallisuuden semiotiikasta (2011)

Versaci: This Book Contains Graphic Language (2007)

Verstraten: Film Narratology (2009)

Kertomus 5 op

Alber & Fludernik (toim.): Postclassical Narratology. Approaches and Analyses (2010)

Alber, Nielsen & Richardson (toim.): A Poetics of Unnatural Narrative (2013)

Andrews: Narrative Imagination and Everyday Life (2014)

Berlatsky: The Real, the True, and the Told (2011)

Bernaerts et al. (toim.): Stories and Minds. Cognitive Approaches to Literary Narrative (2013)

Boyd: On the Origin of Stories (2009)

Brooks: Troubling Confessions (2000)

Bruner: Making Stories (2002)

Cavarero: Relating Narratives: Storytelling and Selfhood (2000)

Charon: Narrative Medicine (2006)

Dawson: The Return of the Omniscient Narrator (2014)

Doležel: Heterocosmica (1998)

Eakin: Touching the World (1992)

Fludernik: Towards a ‘Natural’ Narratology (1996)

Fludernik & Alber (toim.): Postclassical Narratology (2010)

Freeman: Rewriting the Self (1993)

Hatavara et al. (toim.): Narrative Theory, Literature, and New Media. Narrative Minds and Virtual Worlds (2015)

Herman: Story Logic (2002)

Herman: Basic Elements of Narrative (2009)

Herman, McHale & Phelan (toim.): Teaching Narrative Theory (2010)

Herman (toim.): The Emergence of Mind (2011)

Herman et al: Narrative Theory. Core Concepts and Critical Debates (2012)

Hogan: Affective Narratology (2011)

Hydén & Brockmeier (toim.): Health, Illness and Culture (2008)

Hyvärinen et al. (toim.): Beyond Narrative Coherence (2010)

Hyvärinen, Hatavara & Hydén (toim.): The Travelling Concepts of Narrative (2013)

Hyvärinen, Oinonen & Saari (toim.): Hajoava perhe (2015)

Hägg, Lehtimäki & Steinby (toim.): Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen (2009)

Kafalenos: Narrative Causalities (2006)

Korthals Altes: Ethos and Narrative Interpretation. The Negotiation of Values in Fiction (2014)

Kosonen: Elämät sanoissa (2000)

Lanser: Fictions of Authority (1992)

Lehman: Matters of Fact (1997)

Lejeune: On Autobiography (1975/1989)

Lothe & Hawthorn (toim.): Narrative Ethics (2013)

Meretoja: The Narrative Turn in Fiction and Theory (2014)

Mäkelä: Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset (2011)

Ochs & Capps: Living Narratives (2001)

Olney: Memory & Narrative (1998)

Olson (toim.): Current Trends in Narratology (2011)

Palmer: Social Minds in the Novel (2010)

Patron: La mort du narrateur et autres essais (2015; on engl.)

Phelan: Experiencing Fiction (2007) TAI Living to Tell about It (2005)

Phelan & Rabinowitz (toim.): A Companion to Narrative Theory (2005)

Posner: Law and Literature (2009)

Richardson: Unnatural Voices (2006)

Ricoeur: Oneself as Another (1990)

Rossholm & Johansson (toim.): Disputable Core Concepts of Narrative Theory (2012)

Ryan: Possible Worlds, Artificial Intelligence, and Narrative Theory (1991)

Scholes, Phelan & Kellogg: The Nature of Narrative (2006)

Shuman: Other People's Stories (2005)

Skalin (toim.): Narrativity, Fictionality, and Literariness. The Narrative Turn and the Study of Literary Fiction (2008)

Sternberg: Expositional Modes and Temporal Ordering in Fiction (1978)

Taylor: Sources of the Self (1989)

Thon: Transmedial Narratology and Contemporary Media Culture (2016)

Toker: Return from the Archipelago (2000)

Turner: The Literary Mind (1996)

Walsh: The Rhetoric of Fictionality (2007)

Zunshine (toim.): The Oxford Handbook of Cognitive Literary Studies (2015)

Kirjallisuudenfilosofia 5 op

Agamben: Language and Death (1991)

Badiou: Le siècle (2005; engl. The Century)

Blanchot: Kirjallinen avaruus (1955)

Bourne-Taylor & Mildenberg: Phenomenology, Modernism and Beyond (2010)

Critchley: The Ethics of Deconstruction (1992)

Currie: Narrators and Narrative (2010)

Davis: Critical Excess: Overreading in Derrida, Deleuze, Levinas, Žižek and Cavell (2010)

De Man: Allegories of Reading (1979)

Derrida: Acts of Literature (1991)

Eagleton: The Event of Literature (2012)

Edmundson: Literature against Philosophy (1995)

Frank: What is Neostructuralism? (1984/1989)

Gasché: The Tain of the Mirror (1986)

Genette: The Work of Art (1994/1997)

Heidegger: Poetry, Language, Thought (1971)

Kivistö & Pihlström: Kantian Antitheodicy: Philosophical and Literary Varieties (2016)

Korhonen: Textual Friendship (2006)

Korhonen & Räsänen (toim.): The Event of Encounter in Art and Philosophy (2010)

Lamarque: Opacity of Narrative (2014)

Mehtonen (toim.): Illuminating Darkness (2007)

Mulhall: The Wounded Animal (2009)

Nussbaum: Poetic Justice (1995)

Rancière: La parole muette (1998; on engl.) TAI Aisthesis (2011; on engl.)

Ricoeur: Time and Narrative 1 (1983/1984)

Salminen: From Abyss into Nothingness: Five Essays on Paul Celan’s Poetics (2010)

Vološinov: Kielen dialogisuus (1929/1990)

Kulttuuri, luonto, yhteiskunta 5 op

Adorno, Horkheimer & Marcuse: Järjen kritiikki (1991; suom. ja toim. Kotkavirta)

Alber: Narrating the Prison. Role and Representation in Charles Dickens’ Novels, Twentieth-Century Fiction, and Film (2007)

Anderson: Imagined Communities (2006/1991)

Armstrong: Desire and Domestic Fiction (1987)

Ashcroft, Griffiths & Tiffin (toim.): The Empire Writes back. Theory and Practice in Post-colonial Literatures (1989)

Barthes: Mytologioita (1957)

Bennett: Outside Literature (1990)

Belsey: Critical Practice (1980)

Bhabha: The Location of Culture (1994)

Boehmer: Colonial and Postcolonial Literature (1995/2005)

Buell: The Environmental Imagination. Thoreau, Nature Writing, and the Formation of American Culture (1995)

Buell: Writing for an Endangered World: Literature, Culture, and Environment in the United States and Beyond (2001)

Bourdieu: The Field of Cultural Production (1993)

Eagleton: Ideology. An Introduction (1991)

Eagleton: After Theory (2003)

Gallagher & Greenblatt: Practicing New Historicism (2001)

Gilcrest: Greening the Lyre. Environmental Poetics and Ethics (2002)

Glotfelty & Fromm (toim.): The Ecocriticism Reader. Landmarks in Literary Ecology (1996)

Greenblatt: Renaissance Self-Fashioning (1980)

Guillory: Cultural Capital. The Problem of Literary Canon Formation (1993)

Hale: Social Formalism (1998)

Hall: Representation. Cultural Representations and Signifying Practice (1997)

Heikkilä-Halttunen: Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi.  Lasten- ja nuortenkirjallisuuden institutionalisoituminen ja kanonisoituminen 1940–1950-luvulla (2000)

Hunt: Children’s Literature. The Development of Criticism (1990)

Hyttinen & Kivilaakso (toim.): Lukemattomat sivut. Kirjallisuuden arkistot käytössä (2010)

Karkama & Koivisto (toim.): Ajan paineessa. Kirjoituksia 1930-luvun suomalaisesta aatemaailmasta (1999)

Kivistö & Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuus ja talous antiikista nykyaikaan (2011)

Kotkavirta & Sironen: Moderni/Postmoderni. Lähtökohtia keskusteluun (1989)

Kurikka & Pynttäri (toim.): Tekijyyden tekstit (2006)

Laakso, Lahtinen & Heikkilä-Halttunen (toim.): Tapion tarhoista turkistarhoille. Luonto suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa (2011)

Lahtinen: Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa (2013)

Lahtinen & Lehtimäki (toim.): Äänekäs kevät. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus (2008)

Lazarus (toim.): Cambridge Companion to Postcolonial Literary Studies (2004)

Lehman: Matters of Fact (1997)

Lehtonen: The Cultural Analysis of Texts (2000)

Lothe, Phelan & Suleiman (toim.): After Testimony (2012)

Lummaa: Poliittinen siivekäs. Lintujen konkreettisuus suomalaisessa 1970-luvun ympäristörunoudessa (2010)

Lummaa & Rojola (toim.): Posthumanismi (2014)

Lury: Cultural Rights. Technology, Legality and Personality (1993)

Melkas et al.: Läpikulkuihmisiä. Muotoiluja kansallisuudesta ja sivistyksestä 1900-luvun alun Suomessa (2009)

Milner: Contemporary Cultural Theory (1994)

Mälkki: Mitä etevin runoteos. Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän vastaanotto suomalaisessa kirjallisuusinstituutiossa 1851-2000 (2009)

Niemi: Suomalaisten suosikkikirjat (1997)

Nünning et al (toim.): Cultural Ways of Worldmaking. Media and Narratives (2010)

Pratt: Imperial Eyes (1992)

Rantonen (toim.): Vähemmistöt ja monikulttuurisessa kirjallisuudessa (2010)

Rothberg: Multidirectional Memory (2009)

Scarry: Resisting Representation (1994)

Silverman: Palimpsestic Memory (2013)

Spivak: A Critique of Postcolonial Reason. Toward a History of the Vanishing Present (1999)

Thompson: Merchants of Culture. The Publishing Business in the Twenty-First Century (2010)

Turunen: Uhon ja armon aika. Suomalainen kirjallisuusjärjestelmä, sen yhteiskuntasuhteet ja rakenteistuminen vuosina 1944–1952 (2005)

Woodmansee: The Author, Art, and the Market. Rereading the History of Aesthetics (1994)

Ylönen: Tervaksinen toteemi. Kalle Päätalon Iijoki-sarjan vastaanotto ja vaikutus (2013)

Zunshine (toim.): Introduction to Cognitive Cultural Studies (2011)

Laji 5 op

Arvas: Rauta ja ristilukki. Vilho Helasen salapoliisiromaanit (2009)

Baccolini & Moylan (toim.): Dark Horizons: Science Fiction and the Dystopian Imagination (2003)

Berger: Popular Culture Genres. Theories and Texts (1992)

Blasing: Lyric Poetry. The Pain and the Pleasure of Words (2007)

Brewster: Lyric (2009)

Byron: Dramatic Monologue (2003)

Cawelti: Adventure, Mystery and Romance. Formula Stories as Art and Popular Culture (1976)

Duff (toim.): Modern Genre Theory (2000)

Fludernik (toim.): Beyond Cognitive Metaphor Theory. Perspectives on Literary Metaphor (2011)

Fowler: Kinds of Literature (1982)

Frow: Genre (2006)

Furniss & Bath: Reading Poetry: An Introduction (2007; kaksi osaa valinnan mukaan)

Genette: Fiction & Diction (1993/1991)

Griffin: Satire. A Critical Reintroduction (1994)

Groensteen: The System of Comics (2007)

Haapala (toim.): Kuvien kehässä. Tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta (2003)

Hutcheon: A Poetics of Postmodernism (1988)

Kainulainen, Lummaa & Seutu (toim.): Työmaana runous (2012)

Kantola: Runous plus. Tutkielmia modernismin jälkeisestä runoudesta (2001)

Laakso: Nonsensesta parodiaan, ironiasta kielipeleihin. Monitasoinen huumori ja kaksoisyleisön puhuttelu Kari Hotakaisen Lastenkirjassa, Ritvassa ja Satukirjassa (2014)

Lakoff & Turner: More than Cool Reason. A Field Guide to Poetic Metaphor (1989)

McHale: The Obligation toward the Difficult Whole. Postmodernist Long Poems (2004)

Mendlesohn: Rhetorics of Fantasy (2008)

Meretoja & Mäkikalli (toim.): Romaanin historian ja teorian kytköksiä (2013)

Müller-Zettelmann & Rubik (toim.): Theory into Poetry. New Approaches to the Lyric (2005)

Nikolajeva & Scott: How Picturebooks Work (2001)

Nodelman: Words about Pictures. The Narrative Art of Children’s Picture Books (1988)

Perloff: 21st-century Modernism. The “New” Poetics (2002)

Pyrhönen: Bluebeard Gothic. Jane Eyre and its Progeny (2010)

Radway: Reading the Romance (1984)

Seutu: Olla elävän sanat. Roolirunon laji Maila Pylkkösen teoksessa Arvo. Vanhaäiti puhuu runonsa (2009)

Soikkeli: Lemmen leikkikehässä. Rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa (1998)

Stacey & Pearce (toim.): Romance Revisited (1995)

Tambling: Allegory (2009)

Turunen: Haarautuvat merkitykset. Puukuvasto Lassi Nummen lyriikassa (2010)

Wall: The Narrator’s Voice. The Dilemma of Children’s Fiction (1991)

Zipes: The Irresistible Fairy Tale. The Cultural and Social History of a Genre (2012)

Wolosky: The Art of Poetry. How to Read a Poem (2001)

Sukupuoli 5 op

Butler: Hankala sukupuoli (2006)

Colebrook: Gender (2004)

Eagleton (toim.): Feminist Literary Theory: A Reader (1986)

Felski: Literature after Feminism (2003)

Jokinen: Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri (2000) (http://tampub.uta.fi/handle/10024/68040)

Karkulehto: Kaapista kaanoniin ja takaisin. Johanna Sinisalon, Pirkko Saision ja Helena Sinervon teosten queer-poliittisia luentoja (2007)

Kekki & Ilmonen (toim.): Pervot pidot. Homo-, lesbo- ja queer-näkökulmia kirjallisuudentutkimukseen (2004)

Koivunen & Liljeström (toim.): Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen (1996)

Moi (toim.): The Kristeva Reader (1986)

Morris: Kirjallisuus ja feminismi. Johdatus feministiseen kirjallisuudentutkimukseen (1997/1993)

Page: Literary and Linguistic Approaches to Feminist Narratology (2006)

KIRS2 Kirjallisuuden ilmiöt 10 op

Täydennetään myöhemmin.

KIRS3 Syventävä tekstianalyysi 5 op

Sopimuksen mukaan. Vastuuopettaja ilmoitetaan vuosittain opetusohjelmassa.

KIRS7A Kohti tutkielman jälkeistä elämää 5 op

Täydennetään myöhemmin.

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma

Tiedekunnan yleiset tenttipäivät löytyvät opetusohjelmasta. Tenttipäivä on torstai.

Kirjatenteissä sovelletaan yliopiston yhteisiä ohjeita.

Alta löydät tiedot tenttimateriaalista. Huomaathan, että osalle jaksoista on määritelty tenttimateriaali valmiiksi, mutta joidenkin jaksojen osalta opiskelija sopii tentittävästä materiaalista tentaattorin kanssa ennen tenttiin ilmoittautumista. Olethan ajoissa liikkeellä!

Perusopinnot

POHP4 Kielioppi I, 5 op

Tentaattori: yliopistonlehtori Johanna Koivisto

Aika: Kirjatentin voi tehdä ennalta sovitusti tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä syyskuussa ja tammikuussa. Lisäksi suoritukseen kuuluu harjoitustyö.

Tentittävä materiaali:

  • Bolander, Maria 2012 (tai vanhempi, aikaisintaan 2005 julkaistu painos): Funktionell svensk grammatik. Stockholm: Liber. Luvut 5 Ord och ordklasser (s. 103-157) ja 6 Fraser, satsled och satser - syntax (s. 158-203).

Suoritustapa: Opintojakson itsenäinen suoritus koostuu kirjatentistä ja harjoitustyöstä. Ota yhteyttä tentaattoriin sopiaksesi harjoitustyön aiheesta ja suorituksen aikataulusta. Kirjatentti on oltava suoritettuna hyväksytysti, ennen kuin harjoitustyön voi palauttaa. Molempia voi kuitenkin tehdä samanaikaisesti.

Suorituskieli: ruotsi

Aineopinnot

POHA3 Kielioppi II 5 op

Tentaattori: yliopistonlehtori Marja Kivilehto

Suoritustapa:

Ota yhteys Marja Kivilehtoon. Häneltä saat tarkemmat ohjeet ja hänen kanssaan voit sopia suorituksen aikataulusta.

Itsenäinen suoritus koostuu kirjatentistä ja harjoitustyöstä. Kirjatentin voi tehdä ennalta sovitusti tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Tentittävät kirjat ovat:

  • Bolander, Maria (2012 tai uudempi). Funktionell svensk grammatik. Stockholm: Liber. S. 9–29, 158–225.
  • Hultman, Tor G. (2003). Svenska Akademiens språklära. Stockholm: Svenska Akademien. S. 1–8, 259–313.

Kirjatentti on oltava suoritettuna hyväksytysti, ennen kuin harjoitustyön voi palauttaa. Molempia voi kuitenkin tehdä samanaikaisesti.

Suorituskieli: ruotsi

POHA8 Kirjallisuuden valinnaisopintojakso 5 op

Tentaattori: yliopistonlehtori Tiina Räisä

Suoritustapa: Ota yhteys Tiina Räisään. Häneltä saat tarkemmat ohjeet jakson suorittamisesta

Suorituskieli: ruotsi

POHA10 Kielikontaktit 5 op

Tentaattori: yliopisto-opettaja Zea Kingelin-Orrenmaa

Tenttitapa: Mahdollisuus suorittaa esseellä syyslukukaudella 2017.

Tenttikirjallisuus:

Pyydä tentaattorilta tarkemmat ohjeet esseen kirjoittamista varten.

  • Skutnabb-Kangas, Tove, 1981. Tvåspråkighet.
  • Huss, Leena & Börestam Uhlmann, Ulla, 2001. Språkliga möten: Tvåspråkighet och kontaktlingvistik.
  • Hyltenstam, Kenneth (red.) 1999. Sveriges sju inhemska språk.
  • Hyltenstam, Kenneth & Stroud, Christopher, 1991. Språkbyte och språkbevarande: om samiskan och andra minoritetsspråk.
  • Håkansson, Gisela, 2003. Tvåspråkighet hos barn i Sverige.
  • Heller, Monica, 2007. Bilingualism: a social approach.
  • Sirkku Latomaa (red.), 2004. Äidinkieli ja toiset kielet: Pohjoismainen kaksikielisyystyöpaja Tampereella 18.-20.10.2002.
  • Sarah Grey Thomason, 2001. Language contact.
  • K. Fraurud & K. Hyltenstam (red.), 2003. Multilingualism in Global and Local Perspectives.
  • Hyltenstam, Kenneth & Lindberg, Inger, 2013 (1. ed. 2004). Svenska som andraspråk - i forskning, undervisning och samhälle. Lund: Studentlitteratur.

POHA12 Itsenäinen projekti: Opintopassi, 5 op.

Ilmoittautuminen: Nettiopsussa ma 21.8.-ke 30.8.2017. 

Suoritusajankohta: Syksy 2017. Aloitustapaaminen ma 4.9. klo 14, Pinni B4034.

Vastuuopettaja: yliopistonlehtori Johanna Koivisto

Opetusmuodot: Itsenäinen työskentely

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa itsenäisesti liittää akateemisia ja opetusohjelmatarjonnan ulkopuolisia tapahtumia opintoihinsa sekä pohtia tapahtumien sisältöjä oman oppimisensa ja ammatillisen suuntautumisensa valossa ja raportoida niistä kirjallisesti.

Sisältö: Osallistuminen pohjoismaisiin kieliin liittyviin ruotsinkielisiin luentoihin, seminaareihin ja/tai kulttuuritapahtumiin tutkinto-ohjelman laatiman listan mukaisesti, ja tapahtumista raportoiminen. Opintopassiin voidaan hyväksyä myös muita, opiskelijan itsensä valitsemia tapahtumia, joista on kuitenkin sovittava etukäteen opintopassin vastuuhenkilön kanssa.

Jokainen opintopassilla suoritettava opintopiste edellyttää osallistumista kahteen tilaisuuteen (n. 90 min/tilaisuus). Yhteensä tapahtumia tulee siis olla vähintään kymmenen, jotta 5 opintopistettä täyttyy. Opiskelija pyytää jokaisesta tapahtumasta tapahtuman järjestäjän leiman tai vastuuhenkilön allekirjoituksen sekä laatii noin kahden A4-sivun mittaisen raportin (n. 500 sanaa/raportti). Lopuksi kaikki raportit liitetään yhdeksi oppimisportfolioksi, joka palautetaan vastuuopettajalle.

Vaadittavat opintosuoritukset: Opintopassi ja oppimisportfolio

Arviointi: Numerolla 1–5.

POHA15 Johdatus nordistiikkaan 5 op

Tentaattori: yliopistonlehtori Johanna Koivisto

Tenttiaika: Tentittävissä sähköisessä tenttipalvelussa kevätlukukauden ajan.

Tentittävä materiaali:

Opintojakson itsenäinen suoritus koostuu sähköisestä tentistä ja kirjallisesta tehtävästä. Ota yhteyttä tentaattoriin heti kun alat lukea tenttikirjallisuutta sopiaksesi kirjallista tehtävää varten luettavasta materiaalista (1 tutkimusraportti tai väitöskirja soveltuvin osin) ja tehtävän palautusaikataulusta. Sähköinen tentti on oltava suoritettuna hyväksytysti, ennen kuin kirjallisen tehtävän voi palauttaa.

Sähköisen tentin materiaalit:

  • Svenska språknämnden 2003. Sveriges officiella minoritetsspråk - Finska, meänkieli, samiska, romani, jiddish och teckenspråk: En kort presentation. Skrifter utgivna av Svenska språknämnden 86.
  • Birch-Jensen, Jörgen 2007. Från rista till chatta. Historien om det svenska språket. Stockholm: Albert Bonniers förlag.
  • Lindblom, Per-Åke & Rubensson, Arne (red.) 2011. Svenskan - ett språk att äga, älska och ärva: En antologi. Stockholm: Språkförsvaret.
  • Lindgren, Birgitta & Havaas, Anitha 2012. Snacka skandinaviska. Stockholm: Prodicta.

Syventävät opinnot

POHS1 Kieli ja yhteiskunta 5 op

Tentaattori: yliopistonlehtori Tiina Räisä

Tenttipäivät: Kirjatentti: maaliskuussa. Esseesuoritus: kevätlukukausi

Ilmoittautuminen kirjatenttiin tapahtuu NettiOpsussa vähintään 7 vuorokautta ennen tenttiä.

Tenttikirjallisuus:

Jos suoritat jakson esseellä, ota yhteyttä tentaattoriin saadaksesi ohjeet.

Tenttikirjallisuus:

Opiskelija lukee kaikki seuraavat tekstit

  •  Svenskt i Finland 2010. Folktingets broschyr om finlandssvenskar och svenskan i Finland. Tillgänglig på http://www.folktinget.fi/Site/Data/1597/Files/SVENSK_i_FINLAND.pdf
  • Charlotta Hällström af 2012:  Finlandismer och språkvård från 1800-talet till i dag, doktorsavhandling utgiven av Helsingfors universitet, Finska, finskugriska och nordiska institutionen, Nordica. Tillgänglig: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/28954/finlandi.pdf?sequence=1. Kapitlen 2, 5 och 6.
  •  Nationalspråksstrategin 2012. Tillgänglig:  http://oikeusministerio.fi/sv/index/kansalliskielistrategia.html => länken till höger: Nationalspråksstrategin (pdf)
  •  Språklagen i Finland. Tillgänglig: http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2003/20030423

Sekä valitsee tämän lisäksi Magman nettisivuilta yhden kieltä tai kielitilannetta koskevan raportin:

  • Valfri rapport med språklig anknytning från tankesmedjan Magma: Tillgängliga  http://magma.fi/ => länk:  Läs alla studier här
     

Tämän lisäksi opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaan tenttikirjallisuutta seuraavista teoksista niin että yhteensä luettavaa on noin 500 sivua. Ennen tenttiin ilmoittautumista opiskelija ilmoittaa tentaattorille, minkä kirjan (ja mahdollisesti mitkä luvut) hän on valinnut. Opiskelija saa myös itse ehdottaa muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta oman kiinnostuksensa mukaan.

  • Bergström, Göran & Boréus, Kristina, 2012 (första upplaga 2005): Textens mening och makt: metodbok i samhällsvetenskaplig text- och diskursanalys. Lund: Studentlitteratur.
  • Winther Jörgensen, Marianne & Phillips, Louise, 2010. Diskursanalys som teori och metod. Malmö Sverige: Studentlitteratur.
  • Börjesson, Mats, 2010: Diskurser och konstruktioner. En sorts metodbok. Malmö, Sverige Studentlitteratur.
  • Melin, Lars, 2003: Manipulera med språket. Sverige: Norstedts.
  • Norrby, Catrin 2004: Samtalsanalys. Så gör vi när vi pratar med varandra. 1:a eller 2:a upplagan . Lund: studentlitteratur.
  • Per Holmberg, Anna-Malin Karlsson &Andreas Nord (red.) 2011: Funktionell textanalys. Norstedts.
  • Annabelle Mooney, Anthea Irwin, Linda Thomas, Shan Wareing, Jean Stilwell Peccei 2010. Language, Society and Power. An Introduction.
  • Karin Milles 2008: Jämställt språk. En handbok i att skriva och tala jämställt. Småskrift utarbetad av Språkrådet. Norstedts akademiska förlag. 

POHS8 Kielihistoria, murteiden ja nimistöntutkimus 5 op

Tentaattori: yliopistonlehtori Marja Kivilehto

Tenttipäivät: joulukuu ja huhtikuu

Ilmoittautuminen tenttiin tapahtuu NettiOpsussa viimeistään 7 vuorokautta ennen tenttiä.

Tenttikirjallisuus:
 

SPRÅKHISTORIA

Pettersson, Gertrud 2005. Svenska språket under sjuhundra år. En historia om svenskan och dess utforskande. Lund: Studentlitteratur.

 

DIALEKTOLOGI

Andersson, Lars-Gunnar 2013. Dialekter och sociolekter. I: Sundgren, Eva (red.) Sociolingvistik. 2 upplagan. Stockholm: Liber. S. 34¬–70.

Bockgård, Gustav & Nilsson, Jenny 2011. Dialektologi möter interaktionsforskning. En introduktion till interaktionell dialektologi. I: Bockgård, Gustav & Nilsson, Jenny (red.) Interaktionell dialektologi. Uppsala: Institutet för Språk och folkminnen. S. 7–50.

Nilsson, Jenny 2011. Dialektal anpassning i interaktion. I: Bockgård, Gustav & Nilsson, Jenny (red.) Interaktionell dialektologi. Uppsala: Institutet för Språk och folkminnen. S. 223–249.

Bekanta dig med webbplatserna med inspelningar av svenska dialekter:

SweDia 2000: http://swedia.ling.gu.se/info/info.html

SLS: http://www.sls.fi/doc.php?docid=323

 

NAMNFORSKNING

Aldrin, Emilia 2011. Namnval som social handling. Val av förnamn och samtal om förnamn bland föräldrar i Göteborg 2007–2009. Kapitel 2 och 3 (s. 20–43). (Namn och samhälle 24). Uppsala: Uppsala universitet. Tillgänglig: http://uu.diva-portal.org/smash/get/diva2:402591/FULLTEXT01

Ainiala, Terhi 2012. Namnbruk och variation. Den socioonomastiska forskningen i Finland. I: Språkbruk 1/2012. Tillgänglig: http://www.sprakbruk.fi/index.php?mid=2&pid=13&aid=2956&search=true

Nakari, Minna 2011. Variation i kvinnors namnfraser i officiella dokument i Helsingfors 1780–1930. Socioonomastiska synvinklar på makt och identitet. Kapitel 3 (s. 57–87).  (Nordica Helsingiensia 25). Helsingfors universitet: Finska, finskugriska och nordiska institutionen. Tillgänglig: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26311/variatio.pdf

 

POHS10 Ruotsin kielipolitiikka 5 op

Tentaattori: yliopistonlehtori Johanna Koivisto

Tarkemmat tiedot (tenttimateriaali, ajankohdat) päivitetään tälle sivulle mahdollisimman pian.

Ranskan kielen tutkinto-ohjelma


Ranskan kielen tutkinto-ohjelman tiettyjä opintojaksoja voi tenttiä viestintätieteiden tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Katso ajat ja paikat opetusohjelmasta kohdasta tenttiminen.

Käytännön ohjeita kirjatentteihin löytyy yliopiston yhteisiltä tenttimistä koskevilta sivuilta.

Kirjatentit 2017-2018

Aineopinnot

RANA5 Ranskan yhteiskunta II 5 op

Tentaattori: Philippe Jacob

Kirjallisuus:

    La France de 1940 à nos jours. Maurice Agulhon, Ralph Schor, André Nouschi.

Syventävät opinnot

RANS3 Ranskan kirjallisuus ja yhteiskunta 5 op

Tentaattori: Philippe Jacob

Tenttimateriaali:

    J.-F. Sirinelli: Les intellectuels en France (De l’Affaire Dreyfus à nos jours)

 

RANS4 Semantiikka ja pragmatiikka 5 op

Tentaattori: Carita Klippi

Kirjallisuus:

    M. Bracops: Introduction à la pragmatique

    Ch. Baylon & X. Mignot: Initiation à la sémantique du langage

HUOM! Jakson voi suorittaa myös kirjallisilla tehtävillä. Ota yhteys tentaattoriin.

 

RANSV3 Frankofonia 5 op

Tentaattori: Carita Klippi

Kirjallisuus:

    J. K. Sanaker, K. Holter &I. Skattum : La francophonie. Une introduction critique.

    C. Reynaud Paligot: La République raciale: paradigme racial et idéologie républicaine 1860-1930.

 

RANSV1 Tekstilingvistiikka ja diskurssianalyysi 5 op

Tentaattori: Soili Hakulinen
Suoritusmuoto: kotitentti. Ota yhteyttä tentaattoriin saadaksesi tarkemmat ohjeet.

Materiaali:

    C. Kerbrat-Orecchioni, L’énonciation : de la subjectivité dans le langage
    D. Maingueneau, Éléments de linguistique pour le texte littéraire
    D. Maingueneau, Analyser les textes de communication
    S. Moirand, Le discours de la presse quotidienne

Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelman määrättyjä opintojaksoja voi tenttiä viestintätieteiden tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Opintojaksot ovat tentittävissä kaikkina lkv. 2017-2018 yleisinä tenttipäivinä, ellei toisin ole ilmoitettu.

 

Perusopinnot

SAKP6 Saksankielinen nykykirjallisuus 5 op / Deutschsprachige Gegenwartsliteratur 5 ECTS

Tentaattori: Dieter Hermann Schmitz
Tenttimateriaali (pdf). Pyydä myös opettajalta pääsyä suorituksen moodle-alueelle.

 Aineopinnot

SAKA3 Saksankielisten maiden kulttuurihistoria 5 op / Kulturgeschichte der deutschsprachigen Länder 5 ECTS

Tentaattori: Dieter Hermann Schmitz
Tenttimateriaali (pdf).

SAKA4 Saksankielisten maiden nykykulttuuri 5 op / Gegenwartskultur der deutschsprachigen Länder 5 ECTS

Tentaattori: Dieter Hermann Schmitz
Tenttimateriaali (pdf)


SAKA5 Kielitieto ja -taito: kielioppi II (3 op) / Sprachwissen und Sprachfertigkeiten: Grammatik II 3 ECTS

Tentaattori: Olli Salminen
Tenttimateriaali: Piitulainen, M-L., Syntax des Deutschen. Unter Berücksichtigung des Kontrasts zum Finnischen. 2000. Lisäksi tentaattorin kanssa erikseen sovittavat kohdat jostakin saksan kieliopista.

SAKA6 Semantiikka ja pragmatiikka 5 op / Semantik und Pragmatik 5 ECTS

Tentaattori: Olli Salminen
Tenttimateriaalista sovitaan tentaattorin kanssa.

SAKA7 Saksankielinen kaunokirjallisuus valistusajasta nykyaikaan 5 op / Deutschsprachige Literatur von der Aufklärung bis zum Zweiten Weltkrieg 5 ECTS

Tentaattori: Dieter Hermann Schmitz
Tenttimateriaalista sovitaan tentaattorin kanssa.

 Saksan kielen ja kulttuurin syventävät opinnot

SAKS2 Tekstilingvistiikka (5 op) / Textlinguistik 5 ECTS

Tentaattori: Ewald Reuter
Tenttimateriaali: Heinemann, M. – Heinemann, W., Grundlagen der Textlinguistik. Tübingen. 2002. Adamzik, K., Textlinguistik. Tübingen. 2004.

SAKS3 Keskustelun- ja diskurssianalyysi (5 op) / Gesprächs- und Diskursanalyse 5 ECTS

Tentaattori: Ewald Reuter
Tenttimateriaali: Brinker, K. – Sager, S. F., Linguistische Gesprächsanalyse. Berlin 1989. Deppermann, A., Gespräche analysieren. Wiesbaden. 2001. Keller, R., Diskursforschung. Wiesbaden. 2004.

SAKS4 Kirjallisuustiede ja kulttuurintutkimus, 5 op
Suoritukseksi käy mikä tahansa SAKK-jaksoista (Kirjallisuus ja kulttuuri)

SAKW1 Talousviestintä (5 op) 

Tentaattori: Ewald Reuter
Tenttimateriaali: Brünner, G., Wirtschaftskommunikation. Tübingen. 2000. Bolten, J., Einführung in die Interkulturelle Wirtschaftskommunikation. Göttingen. 2007.

SAKW2 Mainosviestintä (5 op)

Tentaattori: Ewald Reuter
Tenttimateriaali: Janich, N., Werbesprache. Tübingen.1999. Knapp, K. et al., Angewandte Linguistik. Tübingen/Basel. 2004 (artikkelit: Stöckl, H.; Perrin, D.; Ebert, H.; Habscheid, St.; Knapp, K.)

SAKW3 Kielineuvonta ja viestintäkoulutus  (5 op) / Sprachberatung und Kommunikationstraining 5 ECTS

Tentaattori: Ewald Reuter
Tenttimateriaali: Bosse, E., Qualifizierung für interkulturelle Kommunikation. Frankfurt/Main. 2011.

 

SAKD1 Johdatus vieraan kielen opettajan työhön 5 op

Tentaattori: Olli Salminen
Huneke, Hans-Werner & Wolfgang Steinig., Deutsch als Fremdsprache: eine Einführung. Schmidt, Berlin, 4. painos tai myöhempi.

SAKD2 Kielen oppiminen 5 op

Tentaattori: Dinah Krenzler-Behm
Apeltauer, Ernst, Grundlagen des Erst- und Fremdsprachenerwerbs. Langenscheidt, Berlin, München, Wien, Zürich, New York
ja
Edmondson, Willis J. & House, Juliane, Einführung in die Sprachlehrforschung. A. Franke Tübingen und Basel (UTB 1697), luvut 1–5.

SAKD3 Kulttuurien välinen oppiminen 5 op

Tentaattori: Olli Salminen
Tenttimateriaalista sovitaan tentaattorin kanssa.

 

SAKK1 Monikulttuurinen kirjallisuus 5 op
Tentaattori Dieter Hermann Schmitz
Tenttimateriaalista sovitaan tentaattorin kanssa.

SAKK4 Jokin saksankielisten maiden kulttuurin erityisaihe, 5 op
Tentaattori Dieter Hermann Schmitz
Tenttimateriaalista sovitaan tentaattorin kanssa.

SAKK5 Jokin saksankielisten maiden kirjallisuuden erityisaihe, 5 op
Tentaattori Dieter Hermann Schmitz
Tenttimateriaalista sovitaan tentaattorin kanssa.

SAKK4 Jokin saksankielisten maiden kulttuurin erityisaihe: Interkulturelle Kommunikation
Anu Viljanmaa
Tenttimateriaalista sovitaan tentaattorin kanssa.

Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Osa opintojaksoista on suoritettavissa itsenäisinä suorituksinä, yleensä kirjallisina tentteinä. Tenttejä suoritetaan tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä (kerran kuussa) tai sähköisinä tentteinä.

Jos jakson tiedoissa on suoritustapana "Kirjallinen tentti", jakson voi suorittaa kirjatenttinä.  Jotkut jaksot ovat suoritettavissa portfoliona tai esseenä. Kirjalistat ja portfolio- ja esseeohjeet löytyvät alta.

Tenttien ja muiden suoritustapojen vastuuopettajat ja tentaattorit ovat suomen kielen opetusohjelmassa. Tenttipäivien ajankohdat löytyvät tiedekunnan opetusohjelmasta kohdasta tenttiminen. Tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä pidettäviin kirjallisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan sähköisesti NettiOpsussa. Sähköisiin tentteihin ilmoittaudutaan sähköisessä tenttipalvelussa.

Perus- ja aineopintojen kirjatentit

Perusopinnot

SUOP3 Kielen- ja tekstinhuolto

Portofoliona. Ohjeet (pdf).

SUOP4 Merkitys

Kirjallinen tentti sähköisenä tenttinä.

Kaikille pakollinen: Kuiri, Kaija 2012. Johdatus semantiikkaan. Helsinki: FinnLectura.

JA

Larjavaara, Matti 2007. Pragmasemantiikka. Helsinki: SKS. (osin: luvut 3–7 / sivut 103–543)
TAI
Riemer, Nick 2006. Introducing Semantics. Cambridge. (osin: luvut 1–10 / sivut 1–368)

Aineopinnot

SUOA1 Kielen kehitys

Kirjallinen tentti

Lehtinen, Tapani 2007. Kielen vuosituhannet: suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen.
JA
Häkkinen, Kaisa 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa.

SUOA2 Kielen variaatio

Portfoliona. Ohjeet (pdf).

SUOA3 Teksti, keskustelu ja vuorovaikutus

Portfoliona. Suorituksesta on sovittava vastuuopettajan kanssa. Vastuuopettajat kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa.

SUOA4 Suomen kielen ja sen tutkimuksen historia

Kirjallinen tentti

    Häkkinen, Kaisa 1994. Agricolasta nykykieleen, s. 11–160
    Verkkojulkaisu 'Virtuaalinen vanha kirjasuomi':

  •         Lyhenteet ja ortografia
  •         Tekstit
  •         Kielioppi 1500–1600-luku
  •         Katsaus vanhaan kirjallisuuteen (ei artikkeleita)
  •         Harjoitukset

    Kuiri, Kaija 2011. Suomen kielen tutkimuksen luonteesta ja historiasta (saatavana opintokoordinaattori Maija Ohvolta, Pinni B4048)
    Karlsson, Fred 1975: Fennistiikan tieteenparadigmasta ja sen ohjausvaikutuksesta. Virittäjä 1975, s. 179–193

Huom. Jos olet suorittanut aiemman opetussuunnitelman mukaisesti tästä jaksosta (aiemmin SUOP4) vain toisen osan, eli joko vanhan kirjasuomen 3 op tai suomen kielen tutkimuksen historian 2 op, voit suorittaa itsenäisesti puuttuvan osan. Vanhan kirjasuomen suoritukseen opiskellaan ylläolevasta listasta Häkkinen sekä verkkojulkaisu 'Virtuaalinen vanha kirjasuomi'.  Voit ilmoittautua tenttiin kohtaan SUOA4 5 op, mutta ilmoita lisätiedoissa, kumpaa osaa tentit ja että toinen osa on jo suoritettu aiemmin. Suomen kielen tutkimuksen historiaan opiskellaan Kuiri ja Karlsson, ja se osa on tentittävissä sähköisenä tenttinä.

SUOA5 Menetelmäopinnot
Portfoliona. Ohjeet ja taustamateriaali portfolion laatimiseen löytyvät itsenäisen suorituksen Moodle-alueelta.

SUOA6 Erikoistumisopintoja I ja SUOA7 Erikoistumisopintoja II

Jaksot SUOA6 ja SUOA7 voi suorittaa vuosittain vaihtuvilla erikoiskursseilla (katso tarjonta opetusohjelmasta) tai kirjatenteillä. Huomaa, että samat kirjalistat/portfoliot ovat tarjolla myös syventävissä opinnoissa. Eli jos suoritat aineopintoihin jonkin kirjapaketin/portfolion, et voi suorittaa samaa aihealuetta syventäviin.

Kirjatenttivaihtoehdot:

Diskurssintutkimus
Portfoliona.
Diskurssintutkimuksen suorittamista suositellaan erityisesti, jos opiskelijan aikomus on suorittaa syventävissä opinnoissa työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin kokonaisuus.

Ota yhteyttä vastuuopettajaan ohjeistuksen saamiseksi. Vastuuopettajat kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa.
Oheiskirjallisuus:

  1. Johnstone, Barbara 2008: Discourse analysis. Oxford: Blackwell Publishing. (OSIN)
  2. Pietikäinen, Sari & Anne Mäntynen 2009: Kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino. (OSIN)
  3. Artikkeleita opettajan ohjeen mukaan, ml.
    1. Auer, Peter 2009 [1995]:  Context and contextualization.– Jef Verschueren & Jan-Ola Östman (toim.): Key notions for pragmatics. Handbook of Pragmatics Highlights 1, 86–101. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins.
    2. Luukka, Minna-Riitta 2000: Näkökulma luo kohteen: diskurssintutkimuksen taustaoletukset. – Arja Piirainen-Marsh & Kari Sajavaara (toim.): Kieli, diskurssi ja yhteisö, 133–160. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
    3. Solin, Anna 2012: Kriittinen diskurssintutkimus. – Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä & Mikko Lounela (toim.): Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja, 558–563. Helsinki: Gaudeamus.
    4. Tiittula, Liisa 2012: Eettiset kysymykset tekstin- ja diskurssintutkimuksessa. – Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä & Mikko Lounela (toim.): Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja, 441–450. Helsinki: Gaudeamus.

Keskustelunanalyysi
Portfoliona. Ota yhteyttä vastuuopettajaan. Vastuuopettajat kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa.

Oheiskirjallisuus:

Arminen, I. 2005: Institutional interaction.

Barth-Weingarten, D.,  Reber, E. &  Selting, M. 2010. Prosody in Interaction.

Couper-Kuhlen, E. & Ford, C. 2004: Sound Patterns in Interaction.

Etelämäki, M.  2006: Toiminta ja tarkoite.

Goodwin, C. 2000: Action and embodiment within situated human interaction. −Journal of Pragmatics 32 (10): 1489−1522.

Haakana, M., Laakso, M. & Lindström, J. (toim.), Talk in interaction: comparative dimensions.  

Hayashi, M., Raymond, G. & Sidnell, J. (toim.), Conversational repair and human understanding.

Haddington, P. & Kääntä, L. (toim.) 2011: Kieli, keho ja vuorovaikutus.

Heritage, J. & Clayman, S. 2010: Talk in action. Interaction, identities and institutions.

Koivisto, A. 2011: Sanomattakin selvää.

Kurhila, S.  2006:  Second language interaction.

Lilja, N. 2010: Ongelmista oppimiseen. Toisen aloittamat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa.

Nevile, Maurice, Pentti Haddington, Trine Heinemann and Mirka Rauniomaa (eds.), Interacting with Objects: Language, materiality, and social activity. 2014.

Ochs, E., Schegloff, E.A. & Thompson, S. (toim.) 1996: Interaction and Grammar.

Peräkylä, A. & Sorjonen, M-L (toim.) 2012: Emotion in interaction.

Raevaara, L.& Lappalainen, H. (toim.) 2009: Kieli kioskilla. Tutkimuksia kioskiasioinnin rutiineista.

Sacks, H. & Schegloff, E. A. & Jefferson, G. 1974: A simplest systematics for the organization of turn-taking in conversation.  − Language 50: 696−735. http://www.sscnet.ucla.edu/soc/faculty/schegloff/pubs/;

Schegloff, E. A. 2000: Overlapping talk and the organization of turn-taking for conversation.  − Language in Society 29: 1−63.  http://www.sscnet.ucla.edu/soc/faculty/schegloff/pubs/.

Schegloff, E.A. 2007: Sequence organization.

Schegloff, E.A., Jefferson, G. & Sacks, H. 1977: The preference for self-correction in the organization of repair in conversation – Language 53: 361–382

Seppänen, E-L. 1998: Läsnäolon pronominit.

Sorjonen, M-L. & Laakso, M. 2005: Katko vai eiku? – Virittäjä 109: 244–271.

Sorjonen, M-L. 2001: Responding in conversation.

Stivers, T., Mondada, L. & Steensig, J. (toim.)2011: The morality of knowledge in conversation.

Streeck, J.,  Goodwin, C. &  LeBaron, C. 2011: Embodied Interaction. Language and the body in the material world.

Pedagoginen kielitieto
Portfoliona. Ota yhteyttä vastuuopettajaan. Vastuuopettajat kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa.

Kirjallisuus:

Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen ja Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (soveltuvin osin)

Dufva, H., M. Aro, M. Suni & O.-P. Salo (2011). Onko kieltä olemassa? Teoreettinen kielitiede, soveltava kielitiede ja kielen oppimisen tutkimus. AFinLA-e publication 3 (2011). 22-34. http://ojs.tsv.fi/index.php/afinla/article/view/4454

Grünthal, Satu & Elina Harjunen (toim.) 2007. Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Tietolipas 217. Helsinki: SKS

Harmanen, M. 2011. Kielitiedolla lisää kielitajua – perusopetuksen ja lukion kielitiedon opetus. Virittäjä 3 / 2011, s. 385 – 394. http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/4554/4301

Kulju Pirjo 2012. Äidinkielen kieliopin kielentäminen. Linkki:

Kulju, Pirjo 2014: Oman ajattelun ilmaisua kielitiedon opetukseen. Linkki

Luukka, Minna-Riitta: M.A.K. Halliday ja systeemis-funktionaalinen kielitiede. Teoksessa Dufva, H. & m. Lähteenmäki (toim.) 2002. Kielentutkimuksen klassikoita. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

KRESS Literacy in the new media age

STREET–LEFSTEIN Literacy. An advanced resource book.

Kielen alueellinen ja sosiaalinen variaatio

1) Lappalainen, Hanna 2004: Variaatio ja sen funktiot. Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua.

2) Vaattovaara, Johanna 2009: Meän tapa puhua. Tornionlaakso pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealueena.

Nimistöntutkimus

Ainiala, Terhi – Saarelma, Minna – Sjöblom, Paula 2008: Nimistöntutkimuksen perusteet.
Sjöblom, Paula 2006: Toiminimen toimenkuva. Suomalaisen yritysnimistön rakenne ja funktiot.
Heikkilä, Mikko 2012. Etymologinen tapaus Tammerkoski. Sananjalka 54, s. 50–75.

Sanastontutkimus

Kulonen, Ulla-Maija 1996: Sanojen alkuperä ja sen selittäminen: etymologista leksikografiaa.
Mikone, Eve 2002: Deskriptiiviset sanat. Määritelmät, muoto ja merkitys.
Nenonen, Marja 2002: Idiomit ja leksikko. Lausekeidiomien syntaktisia, semanttisia ja morfologisia piirteitä suomen kielessä.

 

Syventävien opintojen kirjatentit

Huomaa, että jaksojen Keskustelunanalyysi, Diskurssintutkimus, Pedagoginen kielitieto, Kielen alueellinen ja sosiaalinen variaatio, Nimistöntutkimus ja Sanastontutkimus kirjalistat/portfoliot ovat tarjolla myös aineopinnoissa. Jos suoritat aineopintoihin jonkin kirjapaketin/portfolion, et voi suorittaa samaa aihealuetta syventäviin.

SUOS1 Suomi ja maailman kielet

Sovitaan tentaattorin kanssa.

SUOV1 Toisen kielen oppiminen ja opetus

Esseenä. Esseen suorittamisesta sovitaan esseen vastaanottajan kanssa. HUOM. Lukuvuonna 2016-2017 suoritettavissa vain elokuussa 2017 sekä huhtikuusta 2018 eteenpäin.

Kirjallisuutta:

Aalto, E., Tukia, K., Mustonen, S., & Taalas, P. (2007). suomi2 - Minä ja arki. Opettajan opas. Helsinki, Finland: Otava.

Aalto, E., Tukia, K., Mustonen, S., & Taalas, P. (2008). suomi2 - Minä ja media. Opettajan opas. Helsinki, Finland: Otava.

Aalto, Eija, Mustonen, Sanna, Tukia, Kaisa & Taalas, Peppi 2009: suomi2. Minä ja yhteiskunta, opettajan opas. Helsinki: Otava.

Aalto, Eija, Mustonen, Sanna ja Tukia Kaisa 2009: Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana. – Virittäjä 113 s. 402 – 423.

Kalliokoski Jyrki 2009: Koulun suomen kielen opetus mutkistuvassa ja monikielisessä maailmassa. – Virittäjä 113 s. 435–443.

Latomaa Sirkku 2007: Miten maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen – Opinpolku varhaiskasvatuksesta työelämään. – Sari Pöyhönen & Minna-Riitta Luukka (toim.), Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta. Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti s. 317–368. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Latomaa Sirkku ja Aalto Eija 2009: Suomi toisena kielenä -opetuksen ”ideologiat” ja käytänteet. – Virittäjä 113 s. 444–447.

Lightbown, Patsy & Spada, Nina 1993: How languages are learned. Oxford University Press.

Lilja Niina 2010: Ongelmista oppimiseen. Toisen aloittamat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa, luku kaksi (Kakkoskielisen vuorovaikutuksen ja toisen kielen oppimisen tutkimus), sivut 29–49. (Teos on luettavissa osoitteessa )

Nissilä, Leena, Martin, Maisa, Vaarala, Heidi & Kuukka, Ilona 2006: Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.

Martin Maisa 2007: A square peg into a round hole? Fifteen years of Finnish as a second language research. – Nordand. Nordisk Tidsskrift for andrespråkforskning 2/1 s. 63–86.

Martin Maisa 2009: Yhteistä ja erityistä – Johdantoa teemanumeron kirjoituksiin. – Virittäjä 113 s. 321–328.

Suni Minna 2008: Toista kieltä vuorovaikutuksessa. Kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa, luku kaksi (Suomi toisena kielenä), sivut 29–36. Teos on luettavissa osoitteessa )

Suni, Minna 2012. The impact of Finno-Ugric languages in second language research: Looking back and setting goals. Lähivertailuja - Lähivõrdlusi.

TANI, HANNA & NISSILÄ, LEENA (toim.)2010: Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä opetuksessa.

 

Esseessä on käsiteltävä vähintään kahta eri väitöskirjaa seuraavista:

Kaivapalu, Annekatrin 2005: Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylän yliopisto

Komppa, Johanna 2012: Retorisen rakenteen teoria ja toisella kielellä kirjoittaminen. Tutkimus suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen kirjoitelman kokonaisrakenteesta. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

Kurhila, Salla 2006a: Second language interaction. Amsterdam: John Benjamins.

Lehtimaja, Inkeri 2012: Puheen suuntia luokkahuoneessa: Oppilaat osallistujina yläkoulun suomi toisena kielenä -tunnilla. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

Lilja, Niina 2010: Ongelmista oppimiseen: toisen aloittamat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa. Jyväskylä Studies in Humanities 146. Jyväskylän yliopisto.

Martin, Maisa 1995: The map and the rope: Finnish nominal inflection as a learning target. Studia philologica Jyväskyläensia 38. Jyväskylän yliopisto.

Nissilä, Leena 2011: Viron kielen vaikutus verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 99. Oulun yliopisto.

Saario, Johanna 2012: Yhteiskuntaopin kieliympäristö ja käsitteet: toisella kielellä opiskelevan haasteet ja tuen tarpeet. Jyväskylä Studies in Humanities 172. Jyväskylän yliopisto.

Siitonen, Kirsti 1999: Agenttia etsimässä. U-verbijohdokset edistyneen suomenoppijan ongelmana. Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 63. Turun yliopisto.

Suni, Minna 2008: Toista kieltä vuorovaikutuksessa: kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylä Studies in Humanities 94. Jyväskylän yliopisto.

Tanner, Johanna 2012: Rakenne, tilanne ja kohteliaisuus – Pyynnöt S2-oppikirjoissa ja autenttisissa keskusteluissa. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

Tarnanen, Mirja 2002: Arvioija valokeilassa. Suomi toisena kielenä -kirjoittamisen arviointia. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Toivola, Minna-Leena 2011: Vieraan aksentin arviointi ja mittaaminen suomessa. Helsingin yliopisto: Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos.

Vaarala, Heidi 2009: Oudosta omaksi: miten suomenoppijat keskustelevat nykynovellista? Jyväskylä Studies in Humanities 129. Jyväskylän yliopisto.

SUOV3 Suomen kielen rakenne S2-näkökulmasta

Esseenä. SUOV1 tulee olla suoritettuna ensin. Esseestä sovitaan vastaanottajan kanssa. HUOM. Lukuvuonna 2016-2017 suoritettavissa vain elokuussa 2017 sekä huhtikuusta 2018 eteenpäin.

Auli Hakulinen, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen ja Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (soveltuvin osin)

BROWN, ANNELI & LEPÄSMAA, ANNA-LIISA & SILFVERBERG, LEENA 2008: Miten sanoja johdetaan. Suomen kielen johto-oppia.
LIEKO, ANNELI 1992: Suomen kielen fonetiikkaa ja fonologiaa ulkomaalaisille.

WHITE, LEILA 2006: Suomen kielioppia ulkomaalaisille.

MELA, MARJO & MIKKONEN, PIRJO (toim.) 2003: Suomi kakkonen. Opas opettajille

SUOV4 Vuorovaikutus ja tekstit S2-näkökulmasta

Esseenä. SUOV1 tulee olla suoritettuna ensin. Esseestä sovitaan vastuuopettajan kanssa. HUOM. Lukuvuonna 2016-2017 suoritettavissa vain elokuussa 2017 sekä huhtikuusta 2018 eteenpäin.

Aho, Eija 2004: Prosodian asema toisen ja vieraan kielen opetuksessa. – Bolárga Straszer & Anneli Brown (toim.), Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä s. 9–46. Kakkoskieli 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Aho, E., & Toivola, M. (2008). Venäläisten maahanmuuttajien suomen prosodiasta. Virittäjä, 3, 3-23.

Asikainen, T. (2004). Prosodisten piirteiden kehitys kreikankielisen suomenoppijan puheessa kahden ja puolen vuoden aikana. B. Straszer, & A. Brown (toim.), Kakkoskieli 5, Suomen kielen prosodianopettamisen ja oppimisen kysymyksiä, 9-46.

Lauranto, Yrjö 2004: Puheen jaksotus, intonaatio ja välikielen pragmatiikan jäljitelty puhe. – Bolárga Straszer ja Anneli Brown (toim.), Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä s. 47–116. Kakkoskieli 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.  

Lauranto, Y. (2005). Sujuvuuden mittoja. L. Kuure, E. Kärkkäinen & M. Saarenkunnas (toim.), Kieli ja sosiaalinen toiminta. AFinLA:n vuosikirja. AFinLA:n julkaisuja 63.

Kurhila, Salla 2000b: Milloin natiivi korjaa ei-natiivin kielioppia keskustelussa? – Virittäjä (2) s. 170–187.

Kurhila, Salla 2001a: Correction in talk between native and non-native speaker. – Journal of Pragmatics 33 (7) s. 1083–1110.

Kurhila, Salla 2005: Different orientations to grammatical correctness. – Keith Richards & Paul Seedhouse (toim.), Applying Conversation Analysis s. 143–158. Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Kurhila, Salla 2006a: Second language interaction. Amsterdam: John Benjamins.

Kurhila, Salla 2006b: Kenen suomi on oikeaa? Lasten korjauksista monietnisissä päiväkotiryhmissä. – Salla Kurhila & Anne Mäntynen (toim.), Tunnetta mukana. Kirjoituksia Jyrki Kalliokosken 50-vuotispäivän kunniaksi s. 30–54. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

Kurhila, Salla 2006c: Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat Kelan toimistossa. – Marja-Leena Sorjonen & Liisa Raevaara (toim.), Arjen asiointia. Keskusteluja Kelan tiskin äärellä. s. 285–312. Tietolipas 210. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura.

Lilja, N. 2010: Ongelmista oppimiseen. Toisen aloittamat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa. Jyväskylä Studies in Humanities 146. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Lilja, N. 2012: Tiedätkö mikä on suo? Kielellisen tietämyksen topikalisointi kakkoskielisessä keskustelussa. – Virittäjä 116 s. 560–588.

Lilja, N. 2014: Partial repetitions as other-initiations of repair in second language talk: re-establishing understanding and doing learning. – Journal of Pragmatics 71 s. 98–116.

Suni, Minna 2008: Toista kieltä vuorovaikutuksessa. Jyväskylä studies in humanities 94. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kielten laitos.

Suni, Minna 2009: Sharing linguistic resources through repetition in second language interaction. – Nordand 2 (4) s. 65–90.

SUOT2 Työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin syventävä jakso I

Kirjallinen tentti, suorittamisesta sovitaan vastuuopettajan kanssa.

    Gunnarsson, Britt-Louise 2009: Professional discourse. Continuum Discourse Series. London, New York: Continuum (OSIN).  
    Karlsson, Anna-Malin 2009:  Fixing meaning: on the semiotic and interactional role of written texts in a risk analysis meeting. – Text & Talk, 29(4): 415–438.
    Nikolaidou, Zoe 2014: Dominant workplace literacies in vernacular disguise: Disputable discourses on the production floor. – Ann-Catrine Edlund, Lars-Erik Edlund & Susanne Haugen (toim.): Vernacular literacies: Past, present and future, 45–57. Umeå: Umeå university & Royal Skyttean Society.
    Nissi, Riikka 2015: From entry proposals to a joint statement: Practices of shared text production in multiparty meeting interaction. – Journal of Pragmatics 79, 1–21.
    Svinhufvud, Kimmo 2015: Participation in the master’s thesis seminar: Exploring the lack of discussion. – Learning, Culture and Social Interaction (http://dx.doi.org/10.1016/j.lcsi.2014.12.002)
    Opettajan ohjeen mukaan seuraavat neljä teosta (OSIN):

  1.   Honkanen, Suvi 2012: Kielioppi ja tekstilaji. Direktiivin muotoilusta viraston ryhmäkirjeissä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, suomen kieli ().
  2.  Kankaanpää, Salli 2006: Hallinnon lehdistötiedotteiden kieli. Helsinki: SKS.
  3.  Kuronen, Marja-Liisa 2004: Vakuutusehtotekstin uudistamisprosessi. Matkalla alamaisesta asiakkaaksi. Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis A, 231. Väitöskirja. Helsingin kauppakorkeakoulu, suomen kieli ja viestintä. (http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=254)
  4.  Tiililä, Ulla 2007: Tekstit viraston työssä. Tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista. Helsinki: SKS.

SUOT4 Työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin syventävä jakso II

Esseenä. SUOT1 ja SUOT2 tulee olla suoritettuna ensin. Suorittamisesta ja kirjallisuudesta sovitaan vastuuopettajan kanssa.

SUOO1 Lapsen kielenomaksuminen

Kirjallinen tentti. Sovitaan tentaattorin kanssa.

SUOO2 Lukeminen ja luetun ymmärtäminen

Kirjallinen tentti. Sovitaan tentaattorin kanssa.

SUOO2 Lukeminen ja luetun ymmärtäminen

Kirjallinen tentti. Sovitaan tentaattorin kanssa.

SUOO3 Kirjoittaminen

Kirjallinen tentti. Sovitaan tentaattorin kanssa.

SUOO4 Äidinkielen osaamisen arviointi

Kirjallinen tentti. Sovitaan tentaattorin kanssa.

SUOO5 Pedagoginen kielitieto

Portfoliona. Ohjeet ovat ylempänä tällä sivulla SUOA6-jakson kohdalla.

 

SUOK1 Kielenmuutos ja sen tutkiminen

Kirjallinen tentti

200–400 s. taustoittavaa kirjallisuutta; sovitaan erikseen opettajan kanssa, esimerkiksi seuraavat:

1) Paunonen, Heikki 2003: Suomen kielen morfologisista muutosmekanismeista. –  Lea Laitinen, Hanna Lappalainen, Päivi Markkola & Johanna Vaattovaara (toim.), Muotojen mieli. Kirjoituksia morfologiasta ja variaatiosta. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. S. 187–248.

2) Nuolijärvi, P. & Sorjonen, M.-L. 2005: Miten kuvata muutosta s. 9–22, 128–136.

3) Palander, M. 2008: Itäsuomalaisten murrepiirteiden muodonsisäinen väistymishierarkia. – Virittäjä 112 s. 322–354.

4) Mielikäinen, Aila 1995: Morfologinen diffuusio. – Virittäjä s. 321-334.

5) Chambers, Trudgill & Schilling-Estes (edit.) 2002: The Handbook of Language Variation and Change. Luku 29 Language Death and Dying.

6) Tapani Lehtinen – Lea Laitinen (toim.) 1997: Johdanto. – Kieliopillistuminen. Tapaustutkimuksia suomesta. Kieli 12. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. S. 6–19.

7) Minna Jaakola 1997: Genetiivin kanssa esiintyvien adpositioiden kieliopillistumisesta. – Em. teos s. 121–156

8) Kaija Kuiri 1999: Synteettinen kielenmuutosluokittelu. –  Kirjoituksia sosiolingvistiikasta. Tampere: Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos. S. 103–122.

9) Hannele Forsberg 2006: Montako-kysymystyypin synty ja kehitys. – Virittäjä 110. S. 365–396.

10) Leena Kolehmainen ja Taru Nordlund 2011: Kielellinen muutos tutkimuskohteena. Kielten vertailu, kieliopillistuminen ja kielikontaktien tutkimus. – Virittäjä 114. S. 5–35.

Sekä jokin tai jotkin opettajan kanssa sovittavat kielenmuutoksen tutkimukset, 200-400 sivua

Yhteensä n. 600 sivua.

SUOK2 Kielen alueellinen ja sosiaalinen variaatio

Kirjallinen tentti

1) Lappalainen, Hanna 2004: Variaatio ja sen funktiot. Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua.

2) Vaattovaara, Johanna 2009: Meän tapa puhua. Tornionlaakso pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealueena.

 

SUOK3 Variaationtutkimuksen teoreettisia kysymyksiä

Kirjallinen tentti

1) Mantila, Harri, Murre ja identiteetti. – Virittäjä 2004, s. 322 - 341.

2) Lappalainen, Hanna & Vaattovaara, Johanna, Vielä murteen ja identiteetin suhteesta. – Virittäjä 2005, s. 98 - 108.

3) Palander, Marjatta, Alueellisen taustan vaikutus murrekäsityksiin. – Virittäjä 2007, s. 24 - 50.

4) Mustanoja, Liisa 2011: Idiolekti ja sen muuttuminen. Reaaliaikatutkimus Tampereen puhekielestä. (s. 49–79).

5) J. K. CHAMBERS, Sociolinguistic Theory: Linguistic variation and its social significance. Blackwell 1995 (suositeltava: 2. painos 2003 tai uudempi).

SUOK4 Variaationtutkimuksen metodologisia kysymyksiä

Kirjallinen tentti

1) Kurki, Tommi 2005: Yksilön ja ryhmän kielen reaaliaikainen muuttuminen. Kielenmuutoksen seuraamisesta ja sen tarkastelussa käytettävistä menetelmistä. (sivut täsmennetään myöh.)

2) Mustanoja, Liisa 2011: Idiolekti ja sen muuttuminen. Reaaliaikatutkimus Tampereen puhekielestä. (sivut täsmennetään myöh.)

3) Paunonen, H. 2005: Totta vai toiveajattelua: näennäisaikainen muutos todellisen muutoksen kuvaajana. – Kieli 16 s. 7–51.

TAI

1) Johnstone, Barbara 2000: Qualitative Methods in Sociolinguistics. Oxford University Press. (n. 160 s.)

2) Chambers, Trudgill & Schilling-Estes (edit.) 2002: The Handbook of Language Variation and Change. Luvut: 5 (s. 115–141), 12 (s. 312–332), 14 (s. 349–372), 22–23 (s. 549–598)

3) LONG, DANIEL & PRESTON, DENNIS R. (toim.) 2002: Handbook of Perceptual Dialectology, Volume 2. (sivut täsmennetään myöh.)

SUOK5 Sukukieli

Csepregi, Márta, Unkarin kielioppi. 1991.
Papp, István, Unkarin kielen historia. 1968, s. 16 - 56.
Kulonen, Ulla-Maija, Johdatus unkarin kielen historiaan. 1993.

Tehtävissä myös 3 op:n tentti (korvaa aiemman opetussuunnitelman jaksoa SUOS1 Uralilainen kieli 3 op, ks. tarkemmin siirtymäsäännöistä) sähköisenä tenttinä. 3 op:n tenttiin luetaan ainoastaan Csepregin kielioppi.

SUOR1 Merkityksen erityiskysymyksiä

Kirjallinen tentti

Esimerkiksi

 Onikki-Rantajääskö, Tiina 2010: Ronald W. Langacker ja kognitiivisen kielitieteen perusta. Haddington, Pentti – Sivonen, Jari, Kielitieteen modernit klassikot, s. 41–70
    Croft, William – Cruse, D. Alan 2004: Cognitive Linguistics, s. 1–221.
    Lakoff, George – Johnson, Mark 1980: Metaphors We Live By.
    Van Langendonck, Willy 2007: Theory and Typology of Proper Names, s. 6–118.

Myös muusta kirjallisuudesta voi sopia tentaattorin kanssa.

SUOR2 Syntaksin erityiskysymyksiä

Kirjallinen tentti

a)

    Leino, Jaakko 2010: Adele E. Goldberg – väitöskirjalla klassikoksi. Haddington, Pentti – Sivonen, Jari (toim.), Kielitieteen modernit klassikot, s.71–97.
    Hoffman, Thomas – Trousdale, Graeme (toim.) 2013: Oxford Handbook of Construction Grammar, s. 1–108.
    Croft, William 2001: Radical construction grammar: syntactic theory in typological perspective.
b)

    Pajunen, Anneli 2001. Argumenttirakenne.
    Herlin, Ilona – Visapää, Laura 2005. Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa.

SUOR3 Morfologian erityiskysymyksiä

Sähköisenä tenttinä.

Koivisto, Vesa 2013: Suomen sanojen rakenne. Suomi 202. Helsinki: SKS. (387 sivua)

Artikkeleita:

Itkonen, Terho 1957: Mellakoihin vai mellakkoihin? Yleiskielemme eräiden taivutushorjuvuuksien taustaa. Virittäjä. (28 sivua)

Koivisto, Vesa 2006: Suomen sananjohdon morfofonologiaa. Virittäjä. (29 sivua)

Nahkola, Kari 1999: Nykyslangin sananmuodostusoppia. Virittäjä. (23 sivua)

Paunonen, Heikki 1976: Allomorfien dynamiikkaa. Virittäjä. (26 sivua)

Räisänen, Alpo 1978: Kantasanan ja johdoksen suhteesta. Virittäjä. (24 sivua)

Tenttijä voi ehdottaa haluamaansa muuta luettavaa artikkeleiden tilalla joko osin tai kokonaan, mikäli on esim. erikoistumassa johonkin spesifiin kysymykseen. Koiviston kirja on kuitenkin pakollinen. Tenttipaketin sivumäärä on yhteensä n. 500–520 sivua.

SUOR4 Nimistöntutkimus

Kirjallinen tentti

    Ainiala, Terhi – Saarelma, Minna – Sjöblom, Paula 2008: Nimistöntutkimuksen perusteet.
    Sjöblom, Paula 2006: Toiminimen toimenkuva. Suomalaisen yritysnimistön rakenne ja funktiot.
    Heikkilä, Mikko 2012. Etymologinen tapaus Tammerkoski. Sananjalka 54, s. 50–75.

SUOR5 Sanastontutkimus

Kirjallinen tentti

    Kulonen, Ulla-Maija 1996: Sanojen alkuperä ja sen selittäminen: etymologista leksikografiaa.
    Mikone, Eve 2002: Deskriptiiviset sanat. Määritelmät, muoto ja merkitys.
    Nenonen, Marja 2002: Idiomit ja leksikko. Lausekeidiomien syntaktisia, semanttisia ja morfologisia piirteitä suomen kielessä.

SUOR6 Diskurssintutkimus

Portfoliona. Ohjeet löytyvät toistaiseksi Opiskelukäytännöt-sivulta.

SUOR7 Keskusteluntutkimus

Portfoliona. Ohjeet löytyvät toistaiseksi Opiskelukäytännöt-sivulta.

 

SUOS7 Teoriakirjallisuus

Kirjallinen tentti. Sovitaan graduohjaajan kanssa.

SUOS8 Työelämäopinnot

Suoritusvaihtoehdoista voi keskustella jakson vastuuopettajan kanssa.

Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Osan venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelman opintojaksoista voi suorittaa kirjatentillä viestintätieteiden tiedekunnan yhteisinä tenttipäivinä. Katso ajankohdat ja paikat opetusohjelmasta kohdasta tenttiminen.

Tenttiin ilmoittaudutaan NettiOpsussa.

Käytännön ohjeita kirjatentteihin löytyy yliopiston yhteisistä ohjeista.

Alta löydät tiedot tenttimateriaalista. Huomaathan, että osalle jaksoista on määritelty tenttimateriaali valmiiksi, mutta joidenkin jaksojen osalta opiskelija sopii tentittävästä materiaalista tentaattorin kanssa ennen tenttiin ilmoittautumista. Olethan ajoissa liikkeellä!

Kirjatentit lukuvuonna 2017-2018

Perusopinnot

VENP1 Kielioppi I 5 op

Tentaattori: Eila Mäntysaari

Tenttimateriaali:

  • M. Alestalo & E. Hämäläinen, Venäjän kielioppi. Venäjää aikuisille. 2008., s. 17-94, 143-162
  • A.Mustajoki & M Alestalo-Shepelenko, Taipuisa venäjä. 2001, s.122-190
  • A. Mustajoki & H. Niemensivu, Venäjän kielen vaikeuksia, s. 111-233
  • Kielioppitermit suomeksi ja venäjäksi (pdf)

VENP2 Kielioppi II 5 op

Tentaattori: Eila Mäntysaari

Tenttimateriaali:

  • M. Alestalo & E.Hämäläinen, Venäjän kielioppi. Venäjää aikuisille. 2008., s. 95-142
  • A. Mustajoki & M. Alestalo-Shepelenko, Taipuisa venäjä. 2001, s.193-231
  • A. Mustajoki & H. Niemensivu, Venäjän kielen vaikeuksia, s. 7-105
  • Kielioppitermit suomeksi ja venäjäksi (pdf)

VENP3 Suullinen viestintä I
Osasuorituksen Fonetiikka (2 op) teoriaosuus

Tentaattori: Olga Nenonen

Tenttimateriaali:

  • Leinonen, Marja. Venäjän fonetiikan perusteet. 1995.

TAI

  • De Silva, Viola & Mäkilä, Kari. Uusi venäjän ääntämisopas. Helsinki: Finnlectura, 2010.

TAI

  • Belošapkova, V.A. (red.). Sovremennyj russkij jazyk (fonetika, p. 33 - 132). (=Белошапкова, В.А. (ред.), Современный русский язык  (фонетика).

Edellä olevien vaihtoehtojen lisäksi luetaan:

  • Kahla M. - Peltola R. (1977) Venäläisten nimien kirjainasu suomenkielisessä tekstissä, Kielikello 2 (s. 8-10).

TAI

  • Vahros Igor & Kahla, Martti. Venäläisten sanojen translitteroinnista. Helsinki, 1967.

VENP6 Venäjän historia, kirjallisuus ja kulttuuri 5 op

tentaattori: Arja Rosenholm

Tenttimateriaali:

Kirkinen, Heikki. Venäjän historia. Helsinki: Otava 2000.
Luukkanen, Arto. Neuvostojen maa. Neuvostoliiton historia 1917-1991. Helsinki: Edita, 2004.
Pesonen, Pekka. Venäjän kulttuurihistoria. 1998. (TAI UUDEMPI)                                                                                                                            Mäkikalli, Aino ja Steinby, Liisa (toim.). Johdatus kirjallisuusanalyysiin. S. 59-153. Helsinki: SKS 2013.
Lisäksi kaunokirjallisia tekstejä, joista sovitaan tentaattorin kanssa.

Vaihtoehto 2:

Kondakov, I.V. Vvedenie v istoriû russkoj kul’tury. Moskva: Aspekt Press, 1997. (=И. В. Кондаков, Введение в историю русской культуры.)
Pesonen, Pekka. Venäjän kulttuurihistoria. 1998. (TAI UUDEMPI)
Mäkikalli, Aino ja Steinby, Liisa (toim.). Johdatus kirjallisuusanalyysiin. S. 59-153. Helsinki: SKS 2013.
Lisäksi kaunokirjallisia tekstejä, joista sovitaan tentaattorin kanssa.

Aineopinnot

VENA3 Venäjän yhteiskunta 5 op

Tentaattori: Arja Rosenholm

Tverin kieliharjoittelun ”yhteiskunta”-osion korvaava suorittaminen (5op):

Kirjallisuuslistasta valitaan kaksi teosta (1+1), joista

a)  kirjoitetaan kustakin 7-10 sivuiset referoivat esseet. Artikkelikokoelmasta valitaan yksi artikkeli, johon keskitytään, mutta se on sijoitettava kyseisen teoksen kokonaisuuteen, joka on siis tunnettava. Esseet lähetetään paperimuodossa vastuuopettajalle (Rosenholm) sovitun ajan puitteissa. Esseen kieli on venäjä.

tai  

b)  kirjat (1+1) tentitään yleisenä tenttipäivänä. Tentin kieli on venäjä.

Valitse yksi kirja seuraavista:

Rotkirch, A., A. Temkina, E. Zdravomyslova (Red.) Новый быт: гендерныe исследования повседневности. Изд. Европейского университета. СПб. 2009.

  • Salmenniemi, Suvi (Ed.) Rethinking Class in Russia. Ashgate, 2012. HUOM! Saatavilla e-kirjana yliopiston kirjaston kautta.
  • Тихонова, Н., Мареева, С. Средний класс: теориِя и реальность. Алфа-М, М. 2009.

Lisäksi yksi seuraavista valinnan mukaan

  • Pekka Sutela. Ruplan maa: Kuinka Venäjästä tuli normaali talous. Siltala, 2012.
  • Hiski Haukkala & Sinikukka Saari (ed.). Russia Lost or Found? Patterns and Trajectories. Edita. Helsinki 2009.
  • Yurchak, Alexei. Everything Was Forever, Untill It Was No More. The Last Soviet Generation. Princeton, 2006. (Алексей Юрчак. Это было навсегда, пока не кончилось, 2014). HUOM! Saatavilla e-kirjana yliopiston kirjaston kautta.
  • Ries, Nancy. Russian Talk. Cornell University Press, 1997. (Ненси Рис. Русские разговоры; nettiversio).
  • Beumers, B., S. Hutchings and N. Rulyova (eds.) The Post-Soviet Russian Media: Conflicting Signals. London, Routledge, 2008.  HUOM! Saatavilla e-kirjana yliopiston kirjaston kautta.
  • Mandelstam Balzer, Marjorie (ed.): Religion and Politics in Russia. A Reader. Sharpe, 2010. HUOM! Saatavilla e-kirjana yliopiston kirjaston kautta.
  • Kniivilä, Kalle: Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö. Into, 2014.

VENA4 Kaunokirjallisuus 5 op
Huom! Ota yhteyttä tentaattoriin sopiaksesi, mitkä teokset tentit ja mitkä suoritat esseellä.

Tentaattori: Irina Savkina

Tenttimateriaali:

  • А. Пушкин: Станционный смотритель (suom. Asemanhoitaja) Н. Гоголь: Ревизор (suom. Reviisori)
  • И. Тургенев: Первая любовь (suom. Ensirakkaus)
  • А. Чехов: Человек в футляре (suom. Koteloitunut ihminen)                                                                                                                         
  • В. Распутин: Уроки французского (suom. Ranskan kielen tunnit)
  • Л. Улицкая: Пиковая дама (suom. Patarouva)
  • С. Довлатов: Креповые финские носки (suom. Suomalaiset kreppisukat) (из цикла "Чемодан")
  • М. Булгаков: Собачье сердце (suom. Koiran sydän)  
  • М. Шолохов: Судьба человека (suom. Ihmisen kohtalo)                                                                                                                                 


VENA6 Venäjän kielen rakenne
Osasuoritus: Morfologia 4 op

Tentaattori: Olga Nenonen

Tenttimateriaali:

  • Rahmanova, L.I. - Suzdal'ceva, V.N., Sovremennyj russkij jazyk. 2003. s. 256 - 457. (=Рахманова, Л.И. – Суздальцева, В.Н., Современный русский язык.)

TAI

  • Šeljakin, M. A., Spravočnik po russkoj grammatike. 2000. s. 16 - 218. (=Шелякин, М.А., Справочник по русской грамматике)

Lisäksi suositellaan luettavaksi myös:

  • Nikunlassi, Ahti: Johdatus venäjän kieleen ja sen tutkimukseen. Helsinki: Finn Lectura, 2002.

VENA6 Venäjän kielen rakenne
Osasuoritus: Syntaksi 3 op

Tentaattori: Olga Nenonen

Tenttimateriaali:

  • Šeljakin, M. A.: Spravočnik po russkoj grammatike. 2000. s. 219 - 240, 261-265, 293-339. (=Шелякин, М.А., Справочник по русской грамматике)

TAI

  • Vorob´eva, G. F. – Panjuševa, M. S. – Tolstoj, I. V.: Sovremennyj russkij jazyk. Sintaksis. 1975. (=Воробьева, Г. Ф. – Панюшева, М. С. – Толстой, И. В., Современный русский язык. Синтаксис.)

TAI

  •  G. A. Zolotova, N. K. Onipenko, M. Û. Sidorova: Kommunikativnaâ grammatika russkogo âzyka. M.,1998. (=Золотова Г.А., Онипенко Н.К., Сидорова М.Ю.Коммуникативная грамматика русского языка)

VENA7 1800-luvun ja 1900-luvun kirjallisuuden historia 5 op

Tentaattori: Irina Savkina

Tenttimateriaali:

  • Kulešov, V.I, Istoriâ russkoj literatury XIX veka. Moskva: Izdatel’stvo Moskovskogo universiteta, 1997 (tai uudempi), luvut: 2, 3, 4, 7. (=История русской литературы XIX века / В. И. Кулешов)
  • Baevskij, V.S., Istoriâ russkoj literatury XX veka: kompendium. Moskva: Âzyki russkoj kul’tury, 2003. (= История русской литературы XX века: компендиум / В. С. Баевский)
  • Kormilov, S.I. (red):   Istoriâ russkoj literatury XX veka : (20-90-e gody). Moskva: Moskovskij gosudarstvennyj universitet im. M. V. Lomonosova, Filologičeskij fakul’tet, 1998, s. 238–298, 420–448. (=История русской литературы XX века : (20-90-е годы))

Lisäkirjallisuutta:

Ekonen Kirsti & Turoma, Sanna (toim.): Venäläisen kirjallisuuden historia. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2011.
Terras,V., A History of Russian Literature. New Haven: Yale University Press,1992.
Suhih, I., Knigi XX veka: Russkij kanon. Moskva: Nezavisimaja gazeta: 2001. [=Сухих, Игорь. Книги XX века: русский канон]

VENA8 Kirjallisuuden analyysi 5 op

Tentaattori: Irina Savkina

Tenttimateriaali:

Halizev, V., Teorija literatury. Moskva: Vysšaâ škola, 2002. (В.Е. Хализев. Теория литературы)
Mäkikalli Aino ja Stenby Liisa (toim) Johdatus kirjallisuudenanalyysiin. Helsinki: SKS, 2013                                                                                        

Lisäksi valikoima kaunokirjallisia tekstejä. Ota yhteyttä tentaattoriin.

TAI

Zenkin, S. Vvedenije v literaturovedenije. Teoria literatury. M, 2000. Saatavilla osoitteesta http://www.iek.edu.ru/publish/ltcont.htm
Mäkikalli Aino ja Stenby Liisa (toim) Johdatus kirjallisuudenanalyysiin. Helsinki: SKS, 2013
Lisäksi valikoima kaunokirjallisia tekstejä. Ota yhteyttä tentaattoriin.

Lisäkirjallisuutta:                                                                                                                                                                                                                     Alanko Outi& Käkelä-Puumala, Tiina (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001.
Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. Helsinki: WSOY, 2003.
Kantokorpi, M. - Lyytikäinen, P. - Viikari, A., Runousopin perusteet. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1990.
Rimmon-Kenan, Shlomith: Kertomuksen poetiikka. Helsinki: SKS, 1999.
Tomaševskij, V., Teorija literatury. Poėtika. Moskva: Aspekt Press, 1996. [=Теория литературы. Поэтика,  Б. В. Томашевский]

Syventävät opinnot

VENS7 Aspekti- ja liikeverbiteoria 5 op

Tentaattori: Olga Nenonen

Tenttimateriaali:

Yksi seuraavista:

Zaliznjak, A. A. – Šmelëv, A. D., Vvedenie v russkuju aspektologiju. 2000. (= Зализняк, А.А. – Шмелёв, А.Д., Введение в русскую аспектологию)

Bondarko, A.V., Vid i vremja russkogo glagola. 1971. (=Бондарко, А.В., Вид и время русского глагола.)

Remčukova, E.N., Morfologija sovremennogo russkogo jazyka. Kategorija vida glagola. 2004. (=Ремчукова, Е.Н., Морфология современного русского языка. Категория вида глагола.).    

JA

Yksi seuraavista:

Isačenko, A. V., Grammatičeskij stroj russkogo jazyka v sopostavlenii s slovackim. Čast´ vtoraja. 1979. s. 309-344. (=Исаченко, А. В., Грамматический строй русского языка в сопоставлении с словацким. Часть вторая.)

Zaliznjak, A. A. – Šmelëv, A. D., Vvedenie v russkuju aspektologiju. Glava 7. Glagoly dviženija kak osobaja aspektual'naja podsistema. 2000. s. 87-95.   (=Зализняк, А.А. – Шмелёв, А.Д., Введение в русскую аспектологию. Глава 7. Глаголы движения как особая аспектуальная подсистема.)

Edellä olevien vaihtoehtojen lisäksi luetaan:

Švedova, L. N. – Trofimova, T. G., Posobie po upotrebleniju vidov glagola. 1987. (=Шведова, Л. Н. – Трофимова, Т. Г., Пособие по употреблению видов глагола)

Murav'eva L.S., Verbs of Motion in Russian. 1975.

VENS8 Tyylioppi 5 op

Tentaattori: Aleksandr Zelenin

Tenttimateriaali:

Rozental´, D. Ė., Spravočnik po russkomu âzyku : praktičeskaâ stilistika 2007 (= Розенталь, Д.Э., Справочник по русскому языку: практическая стилистика).

TAI

Solganik G. Â., Dronâeva T. S.  Stilistika sovremennogo russkogo âzyka i kul'tura reči. 2004 (= Солганик, Г.Я., Дроняева, Т.С., Стилистика современного русского языка)

TAI

Kožina, M. N., Stilistika russkogo jazyka. 1993 (= Кожина, М.Н. Стилистика русского языка).

TAI

Solganik G. IA. Prakticheskaia stilistika russkogo azyka. 2006 (= Солганик, Г.Я. Практическая стилистика русского языка).

VENS9 Leksikologia 5 op

Tentaattori: Aleksandr Zelenin

Tenttimateriaali:

Barlas, L.G. - Infantova, G.G. - Sejfulin, M.G. - Senina, N.A., Russkij jazyk - Vvedenie v nauku o jazyke. 2003. s. 116-165, 180-210 (=Барлас, Л.Г. – Инфантова, Г.Г. – Сейфулин, М.Г. – Сенина, Н.А., Русский язык – Введение в науку о языке)

TAI

Rahmanova, L.I., Suzdal'ceva, V.N., Sovremennyj russkij jazyk. 2003. s. 21-228. (=Рахманова, Л.И. – Суздальцева, В.Н., Современный русский язык.)

TAI

Denisov P.N. Leksika russkogo âzyka i principy eë opisanija 1993, Ss. 57-177 (=Денисов, П.Н. Лексика русского языка и принципы ее описания.)

TAI

Sovremennyj russkij literaturnyj âzyk / pod redakciej V. G. Kostomarova i V. I. Maksimova. S. 125-283 (=Современный русский язык. Под ред. В.Г.  Костомарова и В.И. Максимова.)

TAI

Sovremennyj russkij âzyk. Тeoriâ : analiz âzykovyh edinic: v dvuh častâh. Cast’ 1, Fonetika i orfoèpiâ ; Grafika i orfografiâ ; Leksikologiâ ; Frazeologiâ ; Leksikografiâ ; Morfemika ; Slovoobrazovanie / pod redakciej E. I. Dibrovoj. 2011. S. 181-355 (=Современный русский язык. Теория: анализ языковых единиц: в 2 частях. Фонетика и орфоэпия; графика и орфография; лексикология; фразеология; лексикография; морфемика; словообразование. Под ред. Дибровой Е.И.)

TAI

Šmelev D. N., Sovremennyj russkij âzyk : leksika 1977, s. 5-287. (= Шмелев, Д.Н., Современный русский язык: лексика)

VENS10 Mediadiskurssi 5 op
HUOM! Tenttikirjallisuudesta sovitaan tarkemmin opettajan kanssa

Tentaattori: Aleksandr Zelenin

Tenttimateriaali:

Kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa esimerkiksi seuraavan luettelon pohjalta:

Fairclough Norman: Analysing discourse: textual analysis for social research. London: Routledge, 2003, s. 19-62, 123-155                               Metody analiza teksta i diskursa. Har’kov: Gumanitarnyj centr, 2009. (Luvut: 2, 5, 9, 11, 16) (=Методы анализа дискурса. Харьков: Гуманитарный центр)
Dijk Teun A. van: Jazyk. Рoznanie. Kommunikacija: sbornik rabot. Moskva: Progress, 1989, s.111-160. (=Дейк Т. А. ван, Язык. Познание. Коммуникация: сборник работ.)
Volodina, M.N. (red.), Âzyk sredstv massovoj informacii. Moskva: Akademičeskij Proekt: Al’ma Mater, 2008 (artikkelit kirjoittajilta Aleksandrova O.A., Kobozeva I.M., Lipgart A.A., Mikojan A.S., Skovorodnikov A.P. ja Kopnina G.A., Ksenzenko O.A., Judina T.V.) (=Володина, М.Н., Язык средств массовой информации. Москва: Академический проект)
Blommaert, Jan: Discourse: a critical introduction. Cambridge: Cambridge University Press, 2005, s. 21-97, 158-232.                                              Černâvskaâ V.E.: Lingvistika teksta: polikodovost’, intertekstual’nost’, interdiskursivnost’. Moskva: Knižnyj dom "Librokom", 2009, s. 83-210. (=Чернявская, В.Е.,, Лингвистика текста: поликодовость, интертекстуальность, интердискурсивность. М.: Книжный дом Либроком, 2009)
Kirillova N.: Mediakul’tura. Ot moderna k postmodernu. Moskva: Akademičeskij proekt, 2005, s. 78-194. (=Кириллова, Н., Медиакультура. От модерна к постмодерну. М.: Академический проект, 2005.).

VENS11 Sosiolingvistiikka 5 op
HUOM! Tenttikirjallisuudesta sovitaan tarkemmin opettajan kanssa

Tentaattori: Aleksandr Zelenin

Tenttimateriaali:

Kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa esimerkiksi seuraavan luettelon pohjalta:

Bahtin N. B., Golovko E. V.: Sociolingvistika i sociologiâ âzyka. Sankt-Peterburg: Gumanitarnaâ Akademiâ, 2004, s. 13-31, 49-84, 162-224. (=Вахтин, Н.Б. – Головко, Е.В., Социолингвистика и социология языка. Санкт-Петербург, 2004)
Belikov V. I., Krysin L. P.: Sociolingvistika. Moskva: Izdatelśkij centr RGGU, 2001. s. 10-46, 122-166. (=Беликов, В.И. – Крысин, Л.П., Социолингвистика. М.: Издательский центр РГГУ, 2001.)
Trudgill P. Sociolinguistics: an introduction to language and society. London : Penguin, 2000.                                                                     Wardhaugh Ronald. An introduction to sociolinguistics. Oxford: Blackwell, 2002.
Fiske, John. Merkkien kieli: johdatus viestinnän tutkimiseen. Tampere: Vastapaino, 1992.                                                                                         Holmes, Janet. An introduction to sociolinguistics. London : Longman, 1996.
Romaine, S. Language in society: an introduction to sociolinguistics. Oxford: Oxford University Press, 2000.
Mečkovskaaja N. B. Social’naâ lingvistika. Moskva: Aspekt Press,1996, s. 7-48, 89-143. (=Социальная лингвистика: пособие для студентов гуманитарных вузов и учащихся лицеев / Н. Б. Мечковская)

VENS12 Multimodaalisuus 5 op

Tentaattori: Aleksandr Zelenin

Tenttimateriaali:

Vaihtoehto 1:

Kress, Günther & van Leeuwen, Theo, 2006: Reading images. The grammar of visual design. S.35-153, 175-214.

    JA

Чернявская В.Е. Лингвистика текста: Поликодовость, интертекстуальность, интердискурсивность. М., 2009. (Раздел 6 "Поликодовость как форма текстовой гетерогенности", с.83-97).

    JA toinen seuraavista:

В. Круткин, П. Романов, Е. Ярская-Смирнова, 2007. Интеллектуальное поле визуальной антропологии. В книге: Визуальная антропология: новые взгляды на социальную реальность. Саратов, 2007. С. 7-18.

Е.Лобова, "Мобильная" фотография как средство коммуникации, 2009. В книге: Визуальная антропология: настройка оптики. М., 2009. С. 201-212.

Vaihtoehto 2:

H. Stöckl. In between modes: Language and Image in printed media. In: Perspectives on multimodality / ed. by Eija Ventola, Cassily Charles, Martin Kaltenbacher. Amsterdam : J. Benjamins ; Philadelphia, 2004, pp. 9-30.

    JA

Klaus Kaindl. Multimodality in the Translation of Humour in Comics. In: Perspectives on multimodality / ed. by Eija Ventola, Cassily Charles, Martin Kaltenbacher. Amsterdam : J. Benjamins ; Philadelphia, 2004, pp. 173 – 192.

    JA

Чернявская В.Е. Лингвистика текста: Поликодовость, интертекстуальность, интердискурсивность. М., 2009. (Раздел 6 "Поликодовость как форма текстовой гетерогенности", с.83-97).

    JA toinen seuraavista:

В. Круткин, П. Романов, Е. Ярская-Смирнова, 2007. Интеллектуальное поле визуальной антропологии. В книге: Визуальная антропология: новые взгляды на социальную реальность. Саратов, 2007. С. 7-18.

Е.Лобова, "Мобильная" фотография как средство коммуникации, 2009. В книге: Визуальная антропология: настройка оптики. М., 2009. С. 201-212.

VENS13 Monikielisyys ja – kulttuurisuus 5 op
HUOM! Tenttikirjallisuudesta sovitaan tarkemmin opettajan kanssa

Tentaattori: Olga Nenonen

Tenttimateriaali:

Kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa esimerkiksi seuraavan luettelon pohjalta:

Giuliana B. Prato (ed.): Beyond multiculturalism: views from anthropology. Farnham: Ashgate, 2009, s. 1-38.
Bahtin N. B., Golovko E. V. Sociolingvistika i sociologiâ âzyka. Sankt-Peterburg: Gumanitarnaâ Akademiâ, 2004, Ss. 86-110. (=Бахтин Н. Б., Головко Е. В. Социолингвистика и социология языка) Mackey, William F. The description of bilingualism. In: Wei, Li (ed.), The Bilingualism Reader. Routledge. London and New York 2000, Ss. 26–54.                                                                                                                                             Wei, Li. Dimensions of bilingualism. In: Wei, Li (ed.), The Bilingualism Reader. Routledge, London and New York 2000, Ss. 3–25.
Sovremennyj russkij âzyk: aktivnye processy na rubeže XX-XXI vekov (red. L. P. Krysin). Moskva: Âzyki slavânskih kul’tur, 2008. Ss. 615-669. (=Современный русский язык: активные процессы на рубеже XX-XXI веков (ред. Л. П. Крысин).                                                                          Zinov’eva E.I., Jurkov E.E. Lingvokul’turologija: Teorija i praktika. Sankt-Peterburg : MIRS, 2009, Ss.7-118. (=Зиновьева Е.И., Юрков E.E. Лингвокультурология: Теория и практика)
Zemskaja, E.A. (red.), Jazyk russkogo zarubežja. s. 35-70, 341-395. (=Земская, Е.А. (ред.), Язык русского зарубежья.)                                        Protasova, E.: Fennorossy: žizn' i upotreblenie jazyka. Sankt-Peterburg : Zlatoust, 2004, s. 10-31, 43-50, 200-234. (=Протасова, Е., Феннороссы: жизнь и употребление языка)
Davydova, O.: Suomalaisena, venäläisenä ja kolmantena. Etnisyysdiskursseja transnationaalissa tilassa. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2009.  

VENS14 1800- ja 1900-lukujen venäläiset klassikot 5 op
HUOM! Tenttikirjallisuudesta sovitaan tarkemmin opettajan kanssa

Tentaattori: Arja Rosenholm

Tenttimateriaali:

Kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa esimerkiksi seuraavan luettelon pohjalta:

Bahtin, M. Problemy poėtiki Dostoevskogo. Moskva: Sovetskaja Rossija,1979. [=Бахтин М. Проблемы поэтики Достоевского]
Lotman, Û . V škole poėtičeskogo slova Puškin, Lermontov Gogol’. Moskva: Prosveščenie, 1988. [=Лотман Ю. В школе поэтического слова: Пушкин. Лермонтов. Гоголь.]
Stepanov, A.D. Problemy kommunikacii u Čehova. Moskva: Âzyki slavânskoj kul’tury, 2005. [=А. Д. Степанов. Проблемы коммуникации у Чехова]
Suhih, Igor’. Knigi XX veka: Russkij kanon. Moskva: Nezavisimaâ gazeta, 2001. [=Сухих, Игорь. Книги XX века: русский канон]

VENS15 Populaarikulttuuri ja -kirjallisuus 5 op
HUOM! Tenttikirjallisuudesta sovitaan tarkemmin opettajan kanssa

Tentaattori: Arja Rosenholm

Tenttimateriaali:

Kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa esimerkiksi seuraavan luettelon pohjalta:

Kupina, N., Litovskaâ,M., Nikolina N. Massovaâ literatura segodnâ : uc̆ebnoe posobie. Moskva : Flinta, 2009. s- 5-104, 107-117;181-185; 221-225; 267-279.290-296; 328-337. (=Массовая литература сегодня : учебное пособие / Н. А. Купина, М. А. Литовская, Н. А. Николина.)                     Černâk, M. A. Fenomen massovoj literatury XX veka. Sankt-Peterburg: Izdatel’stvo RGPU im. A. I. Gercena, 2005. (=Феномен массовой литературы ХХ века / М. А. Черняк)
Barker, Adele. Consuming Russia: popular culture, sex, and society since Gorbachev. Durham: Duke University Press, 1999.
Borenstein, Eliot. Overkill: Sex and Violence in Contemporary Russian Popular Culture. Ithaca: Cornell University Press, 2007. HUOM! Myös elektronisena aineistona (2008).Lovell, S., Menzel, B. (eds.) Reading for Entertainment in Contemporary Russia: Post-Soviet Popular Literature in Historical Perspective. München : Sagner, cop. 2005.
Stites, Richard. Russian Popular Culture. Experiment and Society since 1900. Cambridge: Cambridge University Press, 1994.

VENS16 Venäläinen kirjallisuus ja sukupuoli 5 op

HUOM! Tenttikirjallisuudesta sovitaan tarkemmin opettajan kanssa

Tentaattori: Arja Rosenholm

Tenttimateriaali:

Kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa esimerkiksi seuraavan luettelon pohjalta:

Abaševa, M.P.&Vorob'eva, N.V., Russkaja ženskaja proza na rubeže xx-xxi vekov. 2007. [Абашева М.P. & Воробьевa Н.В. Русская женская проза на рубеже ХХ – ХХI веков]
Kelly, Catriona. A History of Russian Women's Writing. Oxford: Clarendon Press, 1994.
Barker, A. - Gheith, J. (eds.). A History of Women's Writing in Russia. Cambridge : Cambridge University Press, 2002.
Heldt , Barbara. Terrible Perfection: women and Russian literature. Bloomington: Indiana University Press, 1987.
Rosslyn, W. and Tosi, A. Women in Nineteenth-Century Russia. Lives and Culture. Open Book Publishers, 2011.
Saresma, Tuija, Rossi, Leena-Maija ja Juvonen, Tuula (toim.) Käsikirja sukupuoleen.  Tampere: Vastapaino 2010.
Savkina, Irina. Provincialki russkoj literatury: (ženskaâ proza 30-40-h godov XIX veka). Wilhelmshorst: F. K. Göpfert, 1998. (=Провинциалки русской литературы : (женская проза 30-40-х годов XIX века) / Ирина Савкина)

VENS17 Nykykirjallisuuden erityispiirteitä 5 op
HUOM! Tenttikirjallisuudesta sovitaan tarkemmin opettajan kanssa

Tentaattori: Arja Rosenholm

Tenttimateriaali:

Kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa esimerkiksi seuraavan luettelon pohjalta:

Lipoveckij, M., Paralogii: transformacii (post)modernistskogo diskursa v russkoj kul’ture 1920-2000-h godov. Moskva: Novoe literaturnoe obozrenie, 2008. S. 457-816. (=Паралогии : трансформации (пост)модернистского дискурса в русской культуре 1920-2000-х годов / Марк Липовецкий)
Černâk, M.  Otecestvennaja proza XXI veka: predvaritelnyje itogi pervogo desjatiletia, 2009. [=Черняк, М. Отечественная проза XXI века. Предварительные итоги первого десятилетия]
Èpštejn, M. N. Postmodern v russkoj literature. Moskva: Vysšaâ škola, 2005. (=Постмодерн в русской литературе / М. Н. Эпштейн). Èpštejn, M.  Genis A., and Vladiv-Glover S. Russian postmodernism: new perspectives on post-Soviet culture. New York: Berghahn Books, 1999.
Shneidman, N.N., Russian Literature 1995-2002: on the threshold of the new millennium. Toronto: University of Toronto Press, 2004.

S21 Venäjän opettaminen vieraana kielenä 5 op

Tentaattori: Aleksandr Zelenin

Tenttimateriaali:

Krjučkova L.S., Moščinskaja N.V.: Praktičeskaja metodika obučenija russkomu jazyku kak inostrannomu, 2013, ss. 72-93, 94-100, 119-128, 168-178, 226-238, 279-292, 331-344, 401-409. (=Крючкова, Л.С., Мощинская Н.В.: Практическая методика обучения русскому языку как иностранному, 2013)

    TAI

Ščukin A.N.: Metodika prepodavanija russkogo jazyka kak inostrannogo, 2003, ss. 50-74, 99-272 (=Щукин, А.Н.: Методика преподавания русского языка как иностранного, 2003)

    TAI

Akišina A.A., Kagan O.E.: Učimsja učit’, 2005, ss. 174-241 (=Акишина, А.А., Каган, О.Е.: Учимся учить, 2005).

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen opinnot

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen perusteet

LTLY03 Kääntämisen perusteet, 5 op

Tentaattori: Marja Kivilehto

Sähköinen tentti 11.9.-11.12.2017

Tentin kesto: 4 tuntia

Tenttikieli: suomi

Tenttimateriaali:

  • Horváth, Ildikó (ed.) 2016. The Modern Translator and Interpreter. Budapest: Eötvös University Press. Saatavilla verkossa.
  • Stolze, Radegundis 2011. The Translator’s Approach. Introduction to Translational Hermeneutics. Berlin: Frank & Timme. Saatavilla e-kirjana kirjastossa.

TRMU1 Kääntämisen ja tulkkauksen teoria ja käytäntö – Käännösteoria (englanninkieliset kirjat), 4 op

Tentaattori: Kaisa Koskinen

Sähköinen tentti (auki myös kesällä)

Tenttikieli: suomi tai englanti

Tenttimateriaali:

  • Snell-Hornby, Mary: The Turns of Translation Studies. Benjamins 2006.
  • Pym, Anthony: Exploring Translation Theories. Routledge 2010.
  • Pöchacker, Franz: Introducing Interpreting Studies. Routledge 2004.

TRMU1 Kääntämisen ja tulkkauksen teoria ja käytäntö – Käännösteoria (saksankieliset kirjat), 4 op

Tentaattori: Annikki Liimatainen

(Suoritettavissa myös esseenä. Esseen voi jättää tarkastettavaksi milloin vain.)

Tenttipäivät: Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden loka-, joulu-, helmi- ja huhtikuun yleisinä tenttipäivinä (Ilmoittaudu yleisen tenttipäivän tenttiin NettiOpsussa viimeistään viikko ennen tenttipäivää.)

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Tenttimateriaali:

Valitse yksi seuraavista teoksista:

  1. Prunč, Erich (2007): Entwicklungslinien der Translationswissenschaft. Von den Asymmetrien der Sprachen zu den Asymmetrien der Macht. Berlin: Frank & Timme. (= Arbeiten zur Theorie und Praxis des Übersetzens und Dolmetschens 14).
  2. Solze, Radegundis (2008): Übersetzungstheorien. Eine Einführung. 5. Aufl. Tübingen: Narr Verlag.
  3. Stolze, Radegundis (2009): Fachübersetzen – Ein Lehrbuch für Theorie und Praxis. 2., durchges. Aufl. Berlin: Frank & Timme (= Forum der Fachsprachenforschung 89).

Jos haluat perehtyä tulkkaukseen, niin essee laaditaan tai kirjatentti suoritetaan tämän kirjallisuuden pohjalta:

Pöchhacker, Franz (2000 tai 2007 = unveränderter Nachdruck der 1. Aufl. 2000): Dolmetschen. Konzeptuelle Grundlagen und deskriptive Untersuchungen. Luvut 1 ja 2 eli sivut 5‒126.
JA
Collados Ais, Angela et al. (Hrsg.): Qualitätsdparameter beim Simultandolmetschen. Interdisziplinäre Perspektiven. KOKONAAN.
 

TRMU1 Kääntämisen ja tulkkauksen teoria ja käytäntö – Käännösteoria (venäjänkieliset kirjat), 4 op

Tentaattori: Mikhail Mikhailov

Tenttipäivät: Sovi tentistä tentaattorin kanssa.

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi tai venäjä

Tenttimateriaali:

  • Garbovskij N.K. Teorija perevoda. Moskova, 2007.
  • Komissarov V.N. Sovremennoe perevodovedenie. Moskova 2002.

TRMU1 Kääntämisen ja tulkkauksen teoria ja käytäntö – Terminologia, 3 op

Tentaattori: Annikki Liimatainen

Tenttipäivät: Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden loka-, joulu-, helmi-, huhti- ja toukokuun yleisinä tenttipäivinä. (Ilmoittaudu yleisen tenttipäivän tenttiin NettiOpsussa viimeistään viikko ennen tenttipäivää.)

Tentin kesto: 2 h

Tenttikieli: suomi

Tenttimateriaali:

Vaihtoehto 1):
Arntz, Reiner, Picht, Heribert & Mayer, Felix 2009 tai uudempi painos: Einführung in die Terminologiearbeit. 6. verb. Aufl. Hildesheim/Zürich/New York: Olms. Sivut 1-256.

Vaihtoehto 2):
Nuopponen, Anita & Pilke, Nina 2010. Ordning och reda: terminologilära i teori och praktik. Stockholm: Norstedts. Kokonaan.

Vaihtoehto 3):

  • Terminologian sanasto (TSK 36). Helsinki 2006.
  • Toimikunnasta termitalkoisiin 1999. Helsinki: TSK. Sivut 16-98, 106-125 ja 130-158.
  • Pihkala, Teija 2001: Sosioterminologia - lyhyt oppimäärä. Terminfo 1, 6-7.
  • Liimatainen, Annikki 2008: Ekologian ja ympäristönsuojelun erikoisalan kielen ominaispiirteet. Terminfo 3, 15-17.
  • Suonuuti, Heidi 2006: Sanastotyön opas. Helsinki: TSK
  • Nissilä, Niina & Nuopponen, Anita 2012. Terminologin näkökulma synonymiaan. VAKKI Publications 1. Vaasa, 219-229.
  • Nissilä, Niina & Nuopponen, Anita 2013. Tieteen termit termipankkiin – haasteena synonymia. VAKKI Publications 2. Vaasa, 245-255.

Terminologian sanasto saatavissa TSK:n sivuilta ja Nissilän ja Nuopposen artikkelit VAKKI-symposiumin sivuilta. Muu tentittävä materiaali lainattavissa yliopiston Linna-kirjastosta. Toimikunnasta termitalkoisiin-kirjaa haettaessa hakusanana kannatta käyttää sanaa ”Toimikunnasta”.

TRMU1 Kääntämisen ja tulkkauksen teoria ja käytäntö – Tulkkausviestinnän perusteet, 3 op

Tentaattori: Annukka Saarenmaa

Tenttipäivät: Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden marras-, joulu-, tammi-, maalis- ja toukokuun yleisinä tenttipäivinä. (Ilmoittaudu yleisen tenttipäivän tenttiin NettiOpsussa viimeistään viikko ennen tenttipäivää.)

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Tenttimateriaali:

Tenttiä varten luetaan seuraavat 10 aineistoa (kohdat 1–10).

  1. Sivut 277–293 ja 305–337 (Hietasen, Sunnarin ja Vuorikosken tulkkausta käsittelevät artikkelit) teoksessa: Alussa oli käännös, toim. Oittinen Riitta & Pirjo Mäkinen. 2001. Tampereen yliopistopaino.
  2. Sivut 9–26 (luku 1 Concepts kokonaisuudessaan) teoksessa: Introducing Interpreting Studies. Pöchhacker Franz. 2004. Routledge. (tämän aineiston saa tarvittaessa tentaattorilta pyytämällä)
  3. Sivut 109–137 (luku 5 Konsekutiivitulkin muistiinpanotekniikka kokonaisuudessaan) teoksessa: Tulkin käsikirja. Saresvuo Johanna & Sirkka-Liisa Ojanen. 1988. Helsinki: Gaudeamus.
  4. Sivut 73–125 (Kinnusen ja Mäntysen artikkelit) teoksessa: Tulkattu Tampere, toim. Koskinen Kaisa. 2013. Tampere University Press. Tampere.
  5. Sivut 181–216 (Sunnarin, Isolahden ja Kinnusen & Vikin artikkelit) teoksessa: Käännetyt maailmat, toim. Aaltonen Sirkku, Nestori Siponkoski & Kristiina Abdallah. 2015. Gaudeamus. Helsinki.
  6. Näyttötutkinnon perusteet. OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO. Opetushallitus. 2013. Saatavilla verkossa.
  7. Asioimistulkkauksella yhdenvertaisuutta. Salo Janne. Duodecim 2007. Saatavilla verkossa.
  8. Asioimistulkin ammattisäännöstö. SKTL ry. 2013. Saatavilla verkossa.
  9. Does personality matter? An international study of sign language interpreter disposition. Bontempo Karen et al. 2014. Julkaisussa Translation and Interpreting. The International Journal of Translation and Interpreting Research 6(1). Saatavilla verkossa.
  10. The usefulness of ICTs in interpreting practice. Tripepi Winteringham Sarah. 2010. Julkaisussa The Interpreters’ Newsletter (15). Saatavilla verkossa.

MVKS10 Johdatus erikoisalojen käännösviestintään, 5 op

Suoritettavissa esseenä. Kysy tarkemmat ohjeet opintojaksosta vastaavalta opettajalta Marja Kivilehdolta.

MVKS60 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen, 5 op

Tentaattori: Riitta Oittinen

Sähköinen tentti

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Kirjat/materiaali:

  • Oittinen, R., Kääntäjän karnevaali. Tampere University Press 1995.
  • Oittinen, R., Kuvakirja kääntäjän kädessä. Lasten Keskus 2004.

MVKS61 Johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen, 5 op

Tentaattori: Riitta Oittinen

Sähköinen tentti

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Kirjat/materiaali:

  • Oittinen, R. ja Tuominen, T., Olennaisen äärellä. Johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen. Tampere University Press 2007
  • Díaz Cintas, J. ja Remael, A., Audiovisual Translation: Subtitling. St. Jerome Publishing 2007.

TRMU3 Käännöstieteen klassikoita, 5 op

Tentaattorit: Kaisa Koskinen ja Annikki Liimatainen

Sähköinen tentti

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi, englanti, saksa

Kirjat/materiaali: seuraavista tentitään oman valinnan mukaan paketti, jossa on luettavaa n. 450–500 sivua:

  • Bassnett, S. & Lefevere, A. (toim.) 1990. Translation, History and Culture. London Pinter.
  • Catford, J. C. 1965. A Linguistic Theory of Translation: An Essay in Applied Linguistics. Oxford: Oxford University Press.
  • Holmes, J. S. 1988. Translated! Papers on Literary Translation and Translation Studies. Rodopi.
  • Holz-Mänttäri, J. 1984. Translatorisches Handeln, Theorie und Methode. Suomalainen tiedeakatemia.
  • Kilpeläinen, T. (toim.) 2007. Kääntökirja. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura.
  • Nida, E. A. 1964. Toward a Science of Translating. Leiden: Brill.
  • Nord, C. 1993. Einführung in das funktionale Übersetzen. Tübingen und Basel: Francke.
  • Reiß, K. & Vermeer, H. J. 1984. Grundlegung einer allgemeinen Translationstheorie. Niemeyer.
  • Toury, G. 1995. Descriptive Translation Studies and beyond. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins.
  • Venuti, L. 1995. The Translator’s Invisibility: A History of Translation. Routledge.
  • Venuti, L. 1998. The Scandals of Translation: Towards an Ethics of Difference. London: Routledge.
 

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävät opinnot

MVKS11 Käyttäjäkeskeinen kääntäminen, 5 op

MVKS28 Kuva, sana ja ääni -multimodaalisuuskurssi, 5 op

Tentaattori: Riitta Oittinen

Sähköinen tentti

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Tenttimateriaali:

  • Kääntäminen, tulkkaus ja multimodaalisuus. Menetelmiä monimuotoisten viestin tutkimiseen. Toim.  Eliisa Pitkäsalo ja Nina Isolahti. Tampere: Tampereen yliopisto 2016. Saatavilla Tampeereen yliopiston julkaisuarkistossa.
  • Artikkeli teoksesta: The Routledge Handbook of Translation Studies. Ed. Carmen Millán and Francesca Bartrina. London and New York: Routledge 2013. Tästä teoksesta Klaus Kaindlin artikkeli "Multimodality and translation"
  • Teoksesta The Routledge Handbook of multimodal analysis ed. Carey Jewitt. London and New York: Routledge 2009 ISBN 13:978-0-415-43437-9 (hbk) artikkelit:
    • Carey Jewitt: "An introduction to multimodality", 14-27
    • Carey Jewitt: "Different approaches to multimodality", 28-39

MVKS60 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen, 5 op

Tentaattori: Riitta Oittinen

Sähköinen tentti

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Kirjat/materiaali:

  • Oittinen, R., Kääntäjän karnevaali. Tampere University Press 1995.
  • Oittinen, R., Kuvakirja kääntäjän kädessä. Lasten Keskus 2004.

MVKS61 Johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen, 5op

Tentaattori: Riitta Oittinen

Sähköinen tentti

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Kirjat/materiaali:

  • Oittinen, R. ja Tuominen, T., Olennaisen äärellä. Johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen. Tampere University Press 2007
  • Díaz Cintas, J. ja Remael, A., Audiovisual Translation: Subtitling. St. Jerome Publishing 2007.

MVKS35 Suomennoskirjallisuuden historia, 5 op

Tentaattori: Riitta Oittinen

Tenttipäivät: Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden loka-, marras-, joulu-, helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuun yleisinä tenttipäivinä (Ilmoittaudu yleisen tenttipäivän tenttiin NettiOpsussa viimeistään viikko ennen tenttipäivää.)

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Lisätiedot: Huom! Tentti on aineistotentti, eli kirjat saa ottaa mukaan tenttiin.

Tenttimateriaali:

  • Riikonen, H. K.; Kovala, Urpo; Kujamäki, Pekka; Paloposki, Outi (toim). Suomennoskirjallisuuden historia I ja II. SKS 2007.

MVKS37 Audiovisuaalisen kääntämisen tutkimus, 5 op

Tentaattori: Kaisa Koskinen

Sähköinen tentti (auki myös kesällä)

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Tenttimateriaali:

Tentitään kaksi seuraavista:

  • Orero, Pilar (ed.) 2004: Topics in Audiovisual Translation. John Benjamins, Philadelphia.
  • Díaz Cintas, Jorge (ed.) 2009: New Trends in Audiovisual Translation. Multilingual Matters, Bristol.
  • Díaz Cintas, Jorge & Anderman, Gunilla (eds.) 2009: Audiovisual Translation: Language Transfer on Screen. Palgrave Macmillan, Basingstoke.
  • Chiaro, Delia; Heiss, Christine & Bucaria, Chiara (eds.) 2008: Between text and image: updating research in screen translation. John Benjamins, Amsterdam/Philadelphia.

MVKS38 Tulkkauksen teoria, 5 op

Tentaattori: Annukka Saarenmaa

Tenttipäivät: Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden marras-, joulu-, tammi-, maalis- ja toukokuun yleisinä tenttipäivinä (Ilmoittaudu yleisen tenttipäivän tenttiin NettiOpsussa viimeistään viikko ennen tenttipäivää.)

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Tenttimateriaali:

Tenttiä varten luetaan seuraavat 4 aineistoa (kohdat 1–4).

1. The Interpreting Studies Reader (sivut 25-396 ). Toim. Pöchhacker, F. ja Shlesinger, M. Routledge, 2002.

Seuraavat 3 artikkelia kokonaisuudessaan Interpreting -julkaisuista 15(1) ja 15 (2), 2013:

2. Comparing modes of communication. The effect of English as a lingua franca vs. interpreting. (Karin Reithofer)

3. Dialogue interpreting as intercultural mediation. Interpreters’ use of upgrading moves in parent-teacher meetings. (Elena Davitti)

4. Keep your distance? Remote interpreting in legal proceedings. A critical assessment of a growing practice. (Sabine Braun)

Artikkelit löytyvät yliopiston kirjaston e-lehtitietokannasta, mutta ne saa myös tarvittaessa tentaattorilta suoraan.

MVKS57 Lain ja hallinnon tekstit ja niiden kääntäminen, 5 op

Ota suorituksesta yhteyttä professori Annikki Liimataiseen.

MVKS59 Suomennetun tietokirjallisuuden historia, 5 op

Tentaattori: Annikki Liimatainen

Sähköinen tentti 05.9.‒15.12.2017 ja 7.1.‒31.5.2018

Tentin kesto: 4 h

Tenttikieli: suomi

Kirjat/materiaali:

  • Paloposki, Outi & Riikonen, H.K. (toim.) 2013. Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: SKS. Teoksesta tentitään sivut 15‒464 ja 567‒628.

Yleinen kielitiede

Monia opintojaksoja voidaan suorittaa myös referoimalla kirjallisuutta tai kirjoittamalla sen pohjalta itsenäisempiä esseitä. Kysy suoritusmahdollisuuksista jakson tentaattorilta (ks. alla).

Yleisen kielitieteen perus- ja aineopintojen kokonaisuuksiin voidaan liittää muissa aineissa ja muissa yliopistoissa suoritettuja lingvistisiä opintoja.

Opintojaksojen suorittaminen kirjallisuudella

Kirjallisuus tentitään yleisinä tenttipäivinä (sähköinen ilmoittautuminen).

Tentaattorien yhteystiedot.

LTLY01 Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet – Yleinen kielitiede 3 op

Tentaattori: Mikko Heikkilä.

Kirja (yksi seuraavista):

    F. Karlsson, Yleinen kielitiede (ei lukua 2)

    K. Ojutkangas, M. Larjavaara, M. Miestamo ja J. Ylikoski, Johdatus kielitieteeseen.

    W. O’Grady & al. (toim.), Contemporary linguistics: An introduction

    Seuraavansisältöiset luvut (Numerointi tässä brittiläisen 3.laitoksen mukaan):

  •     1. Preview
  •     3. Phonology
  •     4. Morphology
  •     5. Syntax
  •     6. Interfaces
  •     7. Semantics
  •     9. The classification of languages

YKIEP1 Kielitieteen historia ja tutkimussuunnat, 5 op

Tentaattori: Urho Määttä

    R. H. Robins, A Short History of Linguistics (2 op).

    P. Matthews, A Short History of Structural Linguistics (1 op).

    G. Sampson, Schools of Linguistics (2 op) TAI H. Dufva & M. Lähteenmäki (toim.), Kielentutkimuksen klassikoita (2op).

Huomautukset. (1) Jos kirja ei ole saatavilla kirjastossa, ota yhteyttä oppiaineen vastuuhenkilöön. (2) Osa kirjoista on mahdollisesti saatavilla myös elektronisena yliopiston kirjaston kautta. (3) Tenttiin tulee esseekysymyksiä.

YKIEP2 Fonologian ja morfologian perusteet, 5 op

Tentaattori: Unni Leino

     D. Odden, Introducing Phonology, luvut 1-6 (2 op).

    M. Haspelmath, Understanding Morphology (3 op).

Huomautukset. (1) Jos kirja ei ole saatavilla kirjastossa, ota yhteyttä oppiaineen vastuuhenkilöön. (2) Osa kirjoista on mahdollisesti saatavilla myös elektronisena yliopiston kirjaston kautta. (3) Tenttiin tulee määrittelytyyppisiä tehtäviä, jokunen tehtävä liittyen fonologiseen ja morfologiseen analyysiin sekä esseetyyppisiä tehtäviä.

YKIEP3 Syntaksi ja kielen formaalinen kuvaus, 5 op

Tentaattori Unni Leino

M. Tallerman, Understanding Syntax. Kirjallisuudesta voi myös sopia tentaattorin kanssa.

YKIEP4 Kielellinen merkitys, käyttö ja konteksti, 5 op

Tentaattori Urho Määttä

    J. Saeed, Semantics, kokonaan (2,5 op)

    G. Yule, Pragmatics (1 op) tai Y.Huang, Pragmatics (2,5 op)

    S. Romaine, Language in Society, luvut 1-5 ja 7-8 (1,5 op).

Foleyn kirja (Anthropological Linguistics) ei ole tällä erää kirjatenttivaatimusten tässä kohdassa, mutta jos olet lukemassa ko. kirjaa, voit tenttiä sen esim. kohdassa YKIEP5.

- Jos haluat lukea aiheesta suomeksi etkä ole suomenopiskelija, mahdollisen tenttipaketin voi koostaa seuraavasti: osia Matti Larjavaaran teoksesta Pragmasemantiikka tai Kaija Kuirin teoksen Johdatusta semantiikkaan (2012) ja korvata niillä osia paketista (esim. Saeedin kirjan lukuja) sopimuksen mukaan.

- Huomautukset. (1) Jos kirja ei ole saatavilla kirjastossa, ota yhteyttä oppiaineen vastuuhenkilöön. (2) Tenttiin tulee määrittelytyyppisiä tehtäviä, jokunen tehtävä liittyen semanttiseen ja pragmaattiseen analyysiin sekä esseetyyppisiä tehtäviä.       

YKIEP5 Perusopintojen täydennysjakso, 5 op

Tentaattori Mikko Heikkilä

Sovi kirjallisuudesta tentaattorin kanssa.

YKIEA1 Kielentutkimuksen metodit, 5 op

Itsenäinen suoritus kuten SUOA5 Menetelmäopinnot. Ohjeet ja taustamateriaali portfolion laatimiseen löytyvät itsenäisen suorituksen Moodle-alueelta.

YKIEA3 Semiotiikka ja kognitiivinen kielitiede, 5 op

Tentaattori Mikko Heikkilä

Sovi kirjallisuudesta tentaattorin kanssa.

Huomautukset: Tenttiin tulee lähinnä esseetyyppisiä tehtäviä, ellei toisin sovita.

YKIEA4 Kieli, yhteisö ja kulttuuri, 5 op

Tentaattori Mikko Heikkilä

Sovi kirjallisuudesta tentaattorin kanssa.

Huomautukset: Tenttiin tulee lähinnä esseetyyppisiä tehtäviä, ellei toisin sovita.

YKIEA5 Kieliopin ja kielenkuvauksen teoria 5 op

Tentaattori Mikko Heikkilä

Sovi kirjallisuudesta tentaattorin kanssa.

Huomautukset: Tenttiin tulee lähinnä esseetyyppisiä tehtäviä, ellei toisin sovita.

YKIEA6 Erikoisala, 5 op

Tentaattori Mikko Heikkilä

Sovi kirjallisuudesta tentaattorin kanssa.

Huomautukset: Tenttiin tulee lähinnä esseetyyppisiä tehtäviä, ellei toisin sovita.

Muut kokonaisuudet

Muiden COMSin opintokokonaisuuksien tenttien tiedot löydät seuraavasti:

Monikulttuurisuuden ja monikielisyyden opintokokonaisuus: tiedot ovat opetusohjelmassa

Suomen kieli ja kulttuuri: Jaksot SUKKP5A Suomen kulttuuri ja yhteiskunta I 5 op ja SUKKP5B Suomen kulttuuri ja yhteiskunta II 5 op pystyy myös suorittamaan itsenäisesti. Ota yhteyttä vastuuopettajaan.

Espanjan kieli: tiedot ovat opetusohjelmassa.

Yhteiset opinnot

  • LTLY01 Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet, osa yleinen kielitiede: ks. yleinen kielitiede
  • LTLY07 Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen teoriat 5 op, tiedot ovat opetusohjelmassa
  • YKIEA1 Kielentutkimuksen metodit: ks. Yleinen kielitiede