Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa tenttiminen

Filosofian tutkinto-ohjelma

Filosofian opintojaksojen suorittamisesta

Opiskelussa noudatetaan aina filosofian koulutusohjelman uusinta opetussuunnitelmaa (opinto-opas), jonka opintojaksoja voi kuitenkin suorittaa usealla vaihtoehtoisella tavalla. Opinto-oppaassa kerrotaan kunkin opintojakson kohdalla, millä tavoin sen voi suorittaa. Tavallisimpia suoritustapoja ovat luentokurssi, kirjatentti, osallistuminen seminaariin ja kirjallisuuden pohjalta laadittava essee. Jokaisella opintojaksolla on vastuuopettaja, jonka kanssa sovitaan suoritustavasta ja joka ottaa vastaan jakson kirjatentit ja mahdolliset esseesuoritukset. Järjestettävien luentokurssien ja seminaarien suoritustavasta (ja mahdollisesta oheiskirjallisuudesta) vastaa ja päättää kuitenkin kurssin järjestävä opettaja.

Perusopintojaksoja voi suorittaa ainoastaan joko kirjatenteillä tai luentokursseilla. Ainakin yksi perusopintojakso olisi hyvä suorittaa tenttimällä vieraskielinen kirja.

Luentokurssit ovat yksi perinteinen tapa suorittaa filosofian opintojaksoja. Kaikkia opintojaksoja ei voi suorittaa luentokursseilla ja vain joitakin (lähinnä perusopintojaksoja korvaavia) luentokursseja järjestetään vuosittain. Luentokurssi suoritetaan luennoitsijan ilmoittamalla tavalla tavallisesti joko kertauskuulustelussa (ns. luentotentissä),

Kirjatentti

Opetussuunnitelman mukaiset kirjatentit sekä kypsyyskoe suoritetaan joko sähköisissä tenteissä tai yleisinä tenttipäivänä, joita järjestetään kuukausittain lukukausien aikana. Lukuunottamatta logiikan kursseja perusopintojaksojen ja pakollisten aineopintojaksojen kirjatentit suoritetaan sähköisinä tentteinä, joihin ilmoittaudutaan varaamalla sopiva tenttiaika jostain sähköisiin tentteihin varatuista mikroluokista. Kirjatentit joita ei voi suorittaa sähköisinä tentteinä suoritetaan erikseen ilmoitettavina tenttipäivinä ohjeiden mukaan. Kirjatenteissä tentitään kerralla kaikki kirjat, jotka vaaditaan opintojakson tai sen alakohdan suoritukseen, ei yhtä kirjaa kerrallaan. Poikkeuksena on syventävien opintojen kohta FILS1 (20 op), joka koostetaan useista erikseen sovittavista osasuorituksista. Kirjatentit laatii ja korjaa kunkin opintojakson vastuuopettaja, jonka kanssa kaikki neuvottelut ko. opintojakson suorittamisesta käydään

Luettelo opintojaksoista ja niiden vastuuopettajista

Historian tutkinto-ohjelma

Joillakin kursseilla suoritustapana on (yleensä) viimeisellä kurssikerralla tehtävä luentotentti. Toinen tenttimisen muoto on kirjatentti. Kirjatentit suoritetaan 5 opintopisteen kokonaisuuksina eli useampi teos kerrallaan opetussuunnitelman mukaisesti. Suuret kokonaisuudet edistävät ajattelua, kokonaisuuksien hallintaa, ja ajallisen muutoksen ymmärtämistä. Tentti hyväksytään kokonaisuutena, ei kirja kerrallaan. Tästä voi olla poikkeuksia vain erityisistä tentaattorin päättämistä syistä.

Kirjapaketit tentitään sähköisesti yliopiston tenttitiloissa. Lisätietoa löydät sähköistä tenttimistä koskevista yliopiston yhteisistä ohjeista sekä sähköisen tenttipalvelun sivuilta.

Tenttiin valmistautuminen alkaa tentittävän kohdan ja tenttiajan päättämisellä. Oma aikataulu ja lukusuunnitelma on syytä tehdä, kun tenttikirjat on hankittu. Helpoimmin kirjat löytää Tampereen yliopiston kirjaston kurssikirjakokoelmasta. Jos tarvitsemasi kirjat ovat varattuja, voi teoksia etsiä myös kunnallisista kirjastoista: erityisesti Metson kokoelmat ovat suhteellisen kattavat kurssikirjojen suhteen.

Tenttiin valmistauduttaessa tentittävistä teoksista tulisi pyrkiä muodostamaan kokonaiskuva, jossa ilmiö sidotaan aikaan ja paikkaan. Kirjojen luvun aikana tai sen jälkeen omaa oppimista on syytä jäsennellä ennen tenttiä, jotta ymmärtää lukemansa. Kannattaa pohtia, mihin kontekstiin teoksen teema liittyy, mihin kirjoittaja tekstillään pyrkii, ja mitkä seikat ovat olennaisia. Tenttikysymykset eivät keskity suppeisiin yksityiskohtiin.

Tentissä vastauksen rajaus ja rakenne kannattaa suunnitella etukäteen. Kirjatentin hyvä esseevastaus on oma itsenäinen kirjoitelmansa. Sen ei tarvitse olla kovin pitkä, mutta selkeä ja napakka. Esseessä tulee olla alku, jossa vastaus sidotaan aikaan ja paikkaan, tai jossa kysymyksessä esitettyä käsitettä ryhdytään purkamaan. Kysymyksen esiin nostamien teemojen käsittelyn jälkeen vastauksen tulisi päätyä vielä jonkinlaiseen kiteytykseen: oma asioiden yhdistely, niiden ymmärtäminen ja mahdollisesti vertaaminen ovat olennaisia hyvissä vastauksissa. Yksityiskohtien tulisi viedä esseetä eteenpäin, edestakainen poukkoilu ja rakenteen hajanaisuus heikentävät suoritusta. Myös epätarkkoja ilmaisuja, epämääräisiä yleistyksiä ja puhekielisyyksiä tulee varoa. Vastaus tulisi oikolukea ennen sen palauttamista: virheetön ja sujuva kieli kohottavat yleisvaikutelmaa, kankea ilmaisu ja kielioppivirheet taas laskevat arvosanaa.

Kuulustelija on velvollinen arvioimaan tentin kolmen viikon kuluessa tenttipäivästä (poikkeuksena kesätentit). Tenttitulos ilmoitetaan sähköisen järjestelmän kautta sähköpostiin. Tuloksen ilmoittamisen jälkeen sen rekisteröintiin saattaa vielä kulua jonkin aikaa, sillä tentaattorit eivät itse rekisteröi tuloksia. Jos haluat keskustella suorituksestasi, arvosanasta, arvostelukriteereistä yms., voit ottaa yhteyttä tentaattoriin. Myös muiden töiden osalta (esim. oppimispäiväkirjat ja esseet) tulos ilmoitetaan kolmen viikon kuluessa työn palautuksesta tai työn jättämisen määräajasta.

Jokainen opiskelija asettaa itse omat tavoitteensa niin arvosanojen kuin etenemisnopeuden suhteen. Joka tentissä ei tarvitse tähdätä korkeimpiin arvosanoihin, mutta jokaisesta tentistä oppii – paitsi itse aiheesta, myös asioiden jäsentelyä, kokonaisuuksien hahmottamista ja oman osaamisensa esittämistä.

Sähköisesti tentittäviä opintojaksoja lisätään vähitellen mahdollisuuksien mukaan. Ajantasainen lista sähköisesti tentittävistä opintojaksoista näkyy sähköisessä tenttipalvelussa oppiaineittain. Myös kypsyyskoe on mahdollista suorittaa sähköisenä tenttinä.

Mikäli sinulla on kysymyksiä tenttiin liittyen, ole hyvissä ajoin yhteydessä tentin vastuuhenkilöön.

Logopedian tutkinto-ohjelma

Opintojaksoihin liittyvistä tenteistä ja päivämääristä sovitaan luennoilla. Muut tentit suoritetaan sähköisinä tentteinä. Opintojaksojen vastuuopettajat ja tenttikirjallisuuden löydät opetusohjelmasta.

Psykologian tutkinto-ohjelma

Sähköiset tentit

Pääsääntöisesti tentin on oltava auki vähintään 2 kuukauden ajan. Mikäli tätä sääntöä ei noudateta, asiasta on lisättävä maininta opetusohjelmaan. Hyväksyttäviä syitä käytännöstä poikkeamiseen ovat seuraavat:

  • sama tenttikirja kuuluu jonkin toisen jakson vaatimuksiin, ja tenttimisajat voisivat näin osua päällekkäin.
  • jos tentin hyväksytty suoritus on edellytys toiselle, alle kahden kuukauden kuluttua alkavalle kurssille.
  • jos kurssin opettajan työsuhde päättyy ennen 2 kuukauden määräajan loppumista.

Työyksikkökokouksen päätös 13.11.2013

Perinteiset tentit

Perinteisillä tenteillä suoritettavissa jaksoissa opiskelijoille on tarjottava vähintään kolme tenttimismahdollisuutta. Tenttiajankohdat on oltava näkyvissä opetusohjelmassa opetuksen alkaessa. Tenttien väli ei voi olla kolmea viikkoa lyhyempi. Tästä määräajasta voidaan poiketa, mikäli

  • jakson suorittaminen menisi yli lukukauden päättymisen tai
  • jakson suorittaminen on edellytys toiselle jaksolle, jonka kurssivalinta on käynnissä.

Työyksikkökokouksen päätös 4.12.2013

Tutkintovaatimukset 2015 - 2018

Lopputentissä suoritettavia kirjoja

Lopputentti suoritetaan yhdeltä psykologian erikoistumisalalta. Alat ovat:

  • kehitys- ja persoonallisuuspsykologia
  • kognitiivinen neurotiede
  • terveyden ja mielenterveyden psykologia
  • työ- ja organisaatiopsykologia
  • ympäristöpsykologia
     

Valitulta alalta tentitään alla olevan luettelon ohjeen mukaan.

Kehitys- ja persoonallisuuspsykologia
Mari Huhtala (kehityspsykologia), Mervi Ruokolainen (persoonallisuuspsykologia)

Tentti tilataan vastuuopettajalta viimeistään 10 vrk ennen tenttiä. Seuraavista teoksista valitaan kaksi:

Kroger. Identity development: Adolescence through adulthood. Sage 2007.
Robinson. Development through adulthood. An integrative sourcebook. Palgrave Macmillan 2012.
Fry & Keyes (toim.). New fontiers in resilient aging: Life-strengths and well-being in late life. Cambridge University Press 2013.
Hoyle (toim.). Handbook of personality and self-regulation (luvut 1–2, 4–11, 14–17, 20). Wiley Blackwell 2013.

Kognitiivinen neurotiede
Aki Myllyneva (slk 2015), Terhi Helminen (klk 2016)

Seuraavista teoksista valitaan yksi: 

Fiske & Taylor. Social cognition: From brain to culture. (2. painos). Sage 2013.
Siegel. The developing mind: How relationships and the brain interact to shape who wer are (2. painos). Guilford Press 2012.
Uttal. Mind and brain. A critical appraisal of cognitive neuroscience. MIT Press 2011.

Terveyden ja mielenterveyden psykologia
Raija-Leena Punamäki (slk 2015)

Seuraavista teoksista valitaan kaksi: 

Leigh. Genes, memes, culture, and mental illness: Toward an integrative model. Springer 2010.
Allen, Fonagy & Bateman. Mentalizing in clinical practice. American Psychiatric Publishing 2008.
Brisch. Treating attachment disorders. From theory to therapy. Guilford Press 2012.
Kerig, Ludlow & Wenar. Developmental psychopathology: From infancy through adolescence. McGraw Hill 2012.

Työ- ja organisaatiopsykologia
Ulla Kinnunen

Seuraavista teoksista valitaan kaksi: 

Major & Burke. Handbook of work-life integration among professionals. Challenges and opportunities. Edward Elgar 2013.
Bakker (toim.). Advances in positive organizational psychology (Vol. 1). Emerald 2013.
Leonard, Lewis, Freedman & Passmore (toim.). The Wiley-Blackwell handbook of the psychology of leadership, change, and organizational development (luvut 1–17). Wiley-Blackwell 2013.
Sonnentag, Perrewe & Ganster (toim.). Current perspectives on job-stress recovery. Emerald 2009.

Sosiaalityön tutkinto-ohjelma (Tampere ja Pori)

Sosiaalityön kirjatentit tehdään yleensä sähköisesti. Jotkut kirjallisuukuulustelut voi halutessaan suorittaa esseenä. Tarkista opinto-oppaasta jaksokohtaisesti, onko essee jakson mahdollinen suoritusmuoto. Opetusohjelmasta voit puolestaan tarkistaa, onko jaksolla tarjolla opetusta kuluvan lukuvuoden aikana.

Jos opiskelet sosiaalityön tutkinto-ohjelmassa Tampereella ja tarvitset opiskelun erityisjärjestelyjä esim. tenttiin lisäaikaa lukivaikeuden takia, ota yhteyttä opintosihteeri Terhi Raitaseen.

Kuluvana lukuvuonna opetettavat kurssit ja niiden vastuuopettajat.

Terveystieteiden tutkinto-ohjelma

Terveystieteiden tutkinto-ohjelmien kurssitentteihin ei ole erillistä ilmoittautumista. Kurssitenttien uusinnat järjestetään pääsääntöisesti seuraavan periodin yleisenä tenttipäivänä ja niihin ilmoittaudutaan NettiOpsun kautta.

Yleisiin kuulusteluihin ilmoittautumisessa noudatetaan yliopiston yhteisiä ohjeita. Yleiset tenttipäivät löytyvät opetusohjelmasta.

Sähköisistä tenteistä löytyy lisätietoa yhteisiltä sivuilta. Tältä sivulta löytyy linkki  sähköiseen tenttipalveluun (Tenttis). Sieltä löytyvät myös terveystieteiden tutkinto-ohjelmien sähköiset tentit.

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma

Tieteellisen kirjallisuuden lukeminen ja sen tenttiminen on keskeinen osa opiskelua. Lukeminen kehittää ajattelua, tuo uusia ideoita ja kartuttaa tietoja. Tieteenalan kirjallisuuden lukeminen antaa valmiuksia kirjallisten töiden kirjoittamiseen ja opettaa tieteellistä kieltä ja sen käyttöä. Yhteen tenttiin on yleensä luettavana useita kirjoja ja siksi tenttiin lukiessa on syytä keskittyä ymmärtämään kokonaisuuksia. Suuri osa tenttikirjoista on englanninkielisiä.

Lukuohjeita

  • Tee lukusuunnitelma (päivittäiset lukutavoitteet)
  • Luo yleiskuva kirjasta: jäsennys
  • Tee muistiinpanoja kirjasta
  • Älä opettele ulkoa, vaan keskity ymmärtämään teosten sisältöä ja etsi kunkin kirjan punainen lanka!
  • Englanninkielisistä (muista vieraskielisistä) kirjoista ei tarvitse ymmärtää joka sanaa. Keskity kokonaisuuden hahmottamiseen. Keskeisimmille käsitteille on kuitenkin hyvä löytää suomenkielinen vastine.

Tenttiminen tarkoittaa sitä, että opiskelija lukee tenttikirjat ja vastaa tentaattorin niistä tekemiin kysymyksiin valvotussa tilanteessa. Vaikka luetut kirjat usein ovat englanninkielisiä, tenttikysymykset ovat suomeksi ja tenttiin vastataan suomen kielellä. Tenttivastauksesta tulee ilmetä, että vastaaja on lukenut kirjat ja kykenee soveltamaan oppimaansa. Toisin sanoen hän on ymmärtänyt kirjojen keskeisen sanoman ja kirjoittaa sen perustalta jäsentyneen tenttivastauksen.

Pääsääntönä on, että tenttivastaukset ovat esseen muotoisia (ks. ohje esseen kirjoittamisesta). Todellisuudessa vastaukset kuitenkin harvoin sisältävät esseen rakenteellisia elementtejä eikä se aina tentissä ole tarkoituksenmukaistakaan. Esseemuotoisuudella tarkoitetaan täydellisillä lauseilla kirjoitettuja lyhyehköjä kokonaisuuksia, jotka vastaavat annettuun kysymykseen yhdistäen kirjallisuudesta opittua omaan pohdintaan.

Hyvä tenttivastaus muodostaa selkeän, jäsennellyn kokonaisuuden, joka on kirjoitettu hyvällä yleiskielellä ja vastaa esitettyyn kysymykseen. Sosiaalitietieteissä tenttiminen tapahtuu sähköisesti, ks. ohjeet ja tenttiin ilmoittautuminen https://tenttis.uta.fi

Ks. myös  yhteisiltä tenttimistä koskevilta sivuila

Ks. myös tenttien arviointikriteerit sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmassa (PDF)