Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan graduohjeet

 

Filosofian tutkinto-ohjelma

Historian tutkinto-ohjelma

Ohjeet pro gradun jättämisestä

Pro gradu -tutkielmassa opiskelija näyttää, kuinka hyvin hän on oppinut historiallista päättelyä ja kirjoittamista. Se on kokonaislaajuudeltaan 80–120 sivua aiheesta ja kirjoitustavasta riippuen. Muodolliset ohjeet löytyvät Praeceptasta. Opinnäytteeseen liitetään mukaan myös erillinen sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tutkimusongelmaa, aineistoa, käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja tärkeimpiä tutkimustuloksia koskevat tiedot (ks. pdf. Praecepta - Historian opiskelun opas liite 4).

Ennen pro gradu -työn jättämistä tulee varmistaa tutkielman ohjaavalta professorilta, että opinnäyte on valmis tarkastus- ja hyväksymisprosessia varten. Tämän jälkeen ohjaaja tekee tutkielman alkuperäisyystarkastuksen Turnitin-järjestelmässä. Syventävillä opinnoilla on oma moodle-alueensa, johon Turnitin- plagioinnin tunnistusjärjestelmä on liitetty. Opiskelija on oikeutettu käyttämään Turnitinia itsenäisesti, ennen kuin opettaja tarkastaa hänen opinnäytteensä mahdollisen opintovilpin havaitsemiseksi. Lisätietoa Turnitin-ohjelmasta ja sen käytön periaatteista löytyy yliopiston opiskelukäytännöt -internetsivuilta.

Opiskelija jättää opinnäytteensä tarkastettavaksi NettiOpsussa. Kirjasto opastaa Tampereen yliopiston opinnäytteiden tallentamisessa ja julkaisee opinnäytteet sopimuksen mukaan verkossa yliopiston TamPub-julkaisuarkistossa. Opinnäytteestä myös tallennetaan yksi painettu kappale kirjaston opinnäytekokoelmaan. Kun hyväksyt verkkojulkaisemisen, yliopisto maksaa arkistokappaleen painatuskulut.

Pro gradun voi jättää mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta työn tarkastaminen taataan ennen seuraavan lukukauden (1.8. tai 1.1.) alkua vain mikäli työ on jätetty ajoissa. Viimeisestä jättöpäivämäärästä (keväällä huhtikuussa, syksyllä marraskuussa) tiedotetaan opiskelijoiden sähköisellä työpöydällä ja sitä voi tiedustella myös tiedekunnan kansliasta. Mikäli olet epävarma tai kiireessä, varmista aikataulu aina erikseen.

Tiedekunnan dekaanin määräämät tarkastajat antavat pro gradu -tutkielmasta perustellun arvosanaehdotuksen. Tekijä saa tarkastajien lausunnon tiedokseen ennen kuin dekaani hyväksyy työn. Myös pro gradu -tutkielmaan kuuluu kypsyysnäyte. Pro gradu -tutkielman arviointiperusteet on kerrottu alla. Arvosteluun tyytymätön voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tieteenalayksikön johtokunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Syventävien opintojen tutkielma (entinen sivuainetutkielma) on laajuudeltaan 40–60 sivua. Se jätetään NettiOpsussa ja sen tarkastaa tutkinto-ohjelman professori tai muu dekaanin määräämä tarkastaja. Sivuaineen tutkielmasta ei anneta erillistä arvosanaa.

Lisätietoa pro gradun jättämisestä löytyy kirjaston yleisistä ohjeista. Tarkempia ohjeita pro gradun palauttamisesta saa tarvittaessa laitoksen kansliasta.



Pro gradu -tutkielman nimilehti vuonna 2017 on malliltaan:

TAMPEREEN YLIOPISTO
Maija Meikäläinen
TYÖN OTSIKKO
Historian pro gradu -tutkielma
Tampere 2017

Historian tutkinto-ohjelman pro gradu –tutkielman arviointiperusteet

Arviointikriteerit

Tutkielman arvioinnissa punnitaan, miten hyvin tekijä on tutkielmallaan onnistunut saavuttamaan historian tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet: Historian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy erittelemään ja arvioimaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Hän osaa viestiä kirjallisesti ja suullisesti ja pystyy lukemaan vaativaa tutkimuskirjallisuutta omalla äidinkielellään ja vierailla kielillä. Opiskelija osaa hyödyntää yhteistyötä laajojen ongelmien ratkaisemiseksi, pystyy toimimaan projekteissa ja johtamaan pienimuotoisia projekteja. Hän pystyy kokoamaan, jäsentämään ja hyödyntämään laajoja aineistoja ja luomaan niiden pohjalta asiakokonaisuuksia. Tutkinto-ohjelman aikana karttunutta historiallisen ajattelun taitoaan opiskelija osaa käyttää nykyisyyden ymmärtämisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen puntaroinnin välineenä.

Arvioinnin kohteet
  • Tutkimustehtävän perustelu ja jäsennys
  • Aikaisemman tutkimuksen annin puntarointi
  • Menneisyyden jäänteiden muuntaminen lähteiksi, oman päättelyn ja tulkinnan evidenssiksi
  • Perehtyneisyys teorioihin ja metodeihin, niiden valintaperusteiden selkeys, käytettyjen teorioiden ja menetelmien mahdollinen kohentaminen.
  • Tutkimuseettisten näkökohtien huomioiminen
  • Tutkimustehtävän suorittaminen eli argumentaation taso
  • Kielellinen virheettömyys, selkeys ja tyyli (mukaan lukien lähdeviitteiden sekä lähde- ja kirjallisuusluettelon asianmukaisuus)
Arvosanojen kriteerit

1 (välttävä)

Tutkimustehtävä on epämääräisesti ilmaistu. Aikaisempi tutkimus on esitetty luettelonomaisesti ja siitä myös puuttuu aiheen kannalta keskeisiä teoksia. Myös tutkimusaineisto on puutteellista. Päättelyssä on aukkoja ja epäjohdonmukaisuuksia. Kieli on huolimatonta. Tutkielma täyttää pro gradu –tutkielman vähimmäisvaatimukset.

2 (tyydyttävä)

Tutkimustehtävä on ilmaistu hieman jäsentymättömästi, mikä aiheuttaa horjuvuutta ja epämääräisyyttä myös päättelyyn. Aikaisempi tutkimus on esitelty yleisellä tasolla, sen antia tarkemmin erittelemättä, minkä vuoksi tutkimustehtävän perustelu on jäänyt vajavaiseksi. Myös tutkimusaineistossa on puutteita. Menetelmällisiä valintoja esitellään lähinnä teoria- ja metodikirjallisuutta referoiden eikä tutkimustehtävään sitoen. Tutkimus vastaa kuitenkin pääosin tyydyttävästi tutkimuskysymykseen. Kieli on paikoin viimeistelemätöntä.

3 (hyvä)

Tutkimustehtävä on perusteltu hyvin aikaisempaa tutkimusta asianmukaisesti puntaroiden. Tutkimustehtävä on jäsennetty selkeästi. Argumentaatio etenee pääosin vakuuttavasti ja historiallisia toimijoita ymmärtäen. Teoreettinen ja metodinen tietämys on riittävällä tasolla. Tutkielman kieli on sujuvaa.

4 (kiitettävä)

Tutkimustehtävä on perusteltu vakuuttavasti aikaisemman tutkimuksen erittelyn nojalla ja jäsennetty tutkimustehtävän suorittamista hyvin tukevalla tavalla. Argumentaatio on vakuuttavaa ja samalla historiallisia toimijoita ymmärtävää. Teoreettinen ja metodinen tietämys palvelee luontevasti tutkimustehtävän suorittamista. Tutkielman kieli on ytimekästä ja sujuvaa.

5 (erinomainen)

Tutkimustehtävä on perusteltu oivaltavasti. Perustelua tukee aikaisemman tutkimuksen asiantunteva erittely. Tutkimustehtävän selkeyden ansiosta käytettävissä oleva aineisto on onnistuttu oivallisesti muuntamaan argumentaatiota tukevaksi evidenssiksi. Tutkimustehtävän ratkaisu tukeutuu johdonmukaisesti osatehtävien ratkaisuille. Argumentaatio on erittäin vakuuttavaa ja samalla historiallisia toimijoita ymmärtävää ja heille oikeutta tekevää. Teoreettinen ja metodinen tietämys palvelee mallikkaasti tutkimustehtävän suorittamista, jopa teorioita ja metodeja kehittävällä tavalla. Tutkielman kieli on esimerkillisen sujuvaa.

Logopedian tutkinto-ohjelma

Pro gradu–tutkielma (S11 , 40 op)

Tutkielman muoto on yhtenäinen tutkielma (monografia-tutkielma). Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös julkaistu tutkimus, raportti tai artikkeli.

Logopedian pro gradu –tutkielma kirjoitetaan artikkelimuotoon, ja sen laajuus on 30-60 sivua (ks. esim. http://www.puhejakieli.fi/pk/artikkeli.html). Tutkielman kysymyksenasettelusta ja aineiston laadusta riippuen sivumäärä vaihtelee, samoin kuin työn tekemiseen tarvittava aika. Tavoitteena on, että tutkielma valmistuu viimeistään vuoden sisällä siitä kun opiskelija on aloittanut seminaarin.

Logopedian opiskelija laatii tutkielmansa itsenäisesti; parigraduja ei suosita. Jos tutkielma laaditaan parityönä, tulee tutkielman laadintaprosessi ja kunkin opiskelijan työpanos raportoida. Saman aineiston ja aihepiirin kimpussa työskentelevät, mutta omaan tutkimuskysymykseensä vastaavat opiskelijat voivat kuitenkin muodostaa työpareja tai –ryhmiä ja siten edistää toistensa ajattelun kehitystä ja työn valmistumista.

Logopedian tutkielmat kirjoitetaan artikkelimuotoon noudattaen alan kansainvälisiä tieteellisiä käytäntöjä. Gradua työstetään tutkielmaseminaarissa LOGS9. Koska seminaarissa työskennellään alusta alkaen tiiviisti prosessikirjoittamisen periaatteella, osanottajilla tulee olla tutkimusongelma mietittynä seminaariin tullessaan. Lisäksi edellytetään, että opiskelija on suorittanut kanditutkielman.

Työsuunnitelma ja aikataulu:
    * ensimmänen syksy/II: tutkimussuunnitelma (aineiston keruu)
    * kevät/III: seminaariesitelmä; aineiston keruu; metodin raportointi
    * kevät /IV: alustavat tulokset seminaarissa
    * (kesä : tulosten työstäminen, käsikirjoitus muotoutuu)
    * seuraava syksy/I: tulokset ja pohdinta seminaarissa, gradukonferenssi
    * syksy/II: valmis käsikirjoitus

HUOM! Koko prosessin aikana opiskelija käy säännöllisesti ohjauskeskusteluja ohjaajansa kanssa!

Seminaarin tapaamiset järjestetään aloitusvaiheessa (II periodilla) pääsääntöisesti viikottain. III ja IV periodin aikana kokoonnutaan intensiivijaksolle noin kerran kuukaudessa. Päätösjakson (2. syksyn I periodi) aikataulusta sovitaan erikseen.

Syksyn seminaari etenee pääpiirteissään seuraavasti:

1. järjestäytyminen, seminaarin tavoitteet, gradu-töiden vaihe, ohjauskäytännöt --> kotityönä käsitekartat (pienryhmissä) seuraavaksi kerraksi

2. tutkimussuunnitelman ohjeistus; gradun dispositio

3. aineiston keruu, tutkimusluvat ja eettisten toimikuntien käsittelyt

väliviikolla tutkimussuunnitelman itsenäinen työstäminen

4. tutkimussuunnitelmien esittely

5.  tiedonhankintakurssi kirjastossa

6.-7. tutkimussuunnitelmien esittely; seminaariesitelmän ohjeistus ja esitelmien aikataulutus
Tutkielman arviointi

http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/opinnayteohje.html#jatto

Opinnäytteet arvioidaan Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön (ks. erit. 27–29 §) ja tieteenalayksiköiden antamien opinnäytteiden tarkempien arviointikriteerien mukaisesti. Opinnäytettä arvioimaan määrätään vähintään yksi tarkastaja, jolla on oltava aina vähintään samantasoinen opintosuoritus, kuin minkä tasoista opinnäytettä arvioidaan. Opinnäytteen ohjaaja voi toimia tarkastajana. Tarkastajan tulee tuntea opinnäytteiden arviointikäytännöt ja -kriteerit sekä opinnäytteen ala hyvin.

Ohjeet opinnäytetietojen ja opinnäytteen tallentamisesta NettiOpsuun

Psykologian tutkinto-ohjelma

Pro gradu -tutkielman arviointilomake suomeksi / In English
Pro gradu -tutkielman kirjoittamisohjeisto (PDF)

Ohjeita psykologian pro gradu -tutkielman tekoon

Ohjeisto on hyväksytty 5.6.2006. Päivitetty 28.6.2011, 7.8.2013 ja 15.2.2016 / Ulla Kinnunen. Poistettu vanhentunut linkki 4.5.2017. Yliopiston organisaatiouudistuksen aiheuttamia vähäisiä muutoksia 11.5.2017.


Tässä ohjeistossa kuvataan psykologian tutkinto-ohjelmassa sovellettavat ohjeet. Yleiset ohjeet on annettu Tampereen yliopiston opinnäyteohjeessa sekä Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tutkintoja koskevissa yleisissä määräyksissä.
 

Tutkielman tavoite

Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan sekä kirjalliseen ilmaisuun.

Tutkielman teon tavoitteena on siis oppia hankkimaan, jäsentämään ja tuottamaan tieteellistä tietoa. Se antaa omakohtaista kokemusta ongelmien tieteellisestä ratkaisusta ja kehittää kykyä arvioida ja soveltaa olemassa olevaa ja uutta tietoa.

Pro gradu -tutkielman tekemisessä kyse on tutkimusprosessista, joka edellyttää taitoa
1) määritellä perustellut tutkimusongelmat,
2) hankkia tietoa tutkimusaihetta käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista,
3) valita aiheeseen ja tutkimusongelmiin sopivat tutkimusmenetelmät,
4) soveltaa tutkimusmenetelmiä oikealla tavalla tutkimusongelmien ratkaisemiseksi,
5) tehdä saaduista tuloksista relevantit johtopäätökset ja
6) raportoida tutkimusprosessi asianmukaisesti.


Tutkielman laajuus ja aiheen valinta

Pro gradu -tutkielman laajuus on 40 op. Jotta tähän työmäärä- ja työaikatavoitteeseen päästäisiin, tutkielman aiheen valinnassa on syytä ottaa huomioon aiheen kiinnostavuuden lisäksi omat työskentelyedellytykset (esim. varata omaan opinto-ohjelmaan riittävä aika työskentelylle) ja ohjauksen saatavuus. Vaikka opiskelija itse voi valita tutkielman aiheen, parhaat edellytykset tutkielman tekoon on yleensä tutkinto-ohjelman tutkimusprojekteissa. Käynnissä olevat tutkimusprojektit, joissa pro gradu -tutkielmia voi tehdä, esitellään keväisin (esim. graduinfotilaisuudessa) ja ne ovat nähtävillä myös tutkinto-ohjelman kotisivuilla.

Tutkimuksen teko – etenkin alkuvaiheessa – onnistuu yleensä parhaiten tutkimalla selvästi määritettyä ja rajattua ongelmaa. Itse valittuja, laajoja ja vaikeita aiheita kannattaa välttää opintojen tässä vaiheessa, mikäli haluaa toteuttaa tutkimuksen 40 op:n puitteissa. Ongelmaa on aina syytä täsmentää yhdessä työn ohjaajan kanssa.

Pro gradu -tutkielma olisi hyvä maisteriopintojen toisen opintovuoden aikana, ennen PSYS10 Psykologiharjoittelu -opintojakson suorittamista. On tärkeää, että tutkielman tekoon on riittävästi aikaa eivätkä muut opinnot kuormita liikaa.

Pro gradu -tutkielman opintopisteet (40 op) kertyvät opintorekisteriin neljässä osassa sitä mukaa kuin tutkielma etenee:
A. Johdanto, 10 op
B. Toteuttaminen ja tulokset, 10 op
C. Pohdinta, 10 op
D. Tutkielma kokonaisuutena, 10 op

Lisäksi pro gradu -seminaariin (PSYS7) osallistumisesta saa viisi opintopistettä.

Pro gradu -tutkielmat sekä niistä annetut arvosanat ovat julkisia asiakirjoja, mikä tarkoittaa sitä, että kenellä tahansa on oikeus saada asiakirja (tässä tapauksessa tutkielma) nähtäväkseen esittämällä tätä koskevan pyynnön asianomaiselle viranomaiselle. Opinnäytteeseen ei voi sisällyttää salassa pidettävää tietoa. Mahdollinen salassa pidettävä tieto tulee sisällyttää esimerkikisi julkaisematta jääviin liitteisiin (ks. yliopiston yleinen opinnäyteohje).


Tutkielman ohjaus

Aiheen valinnan pohjalta määräytyy myös tutkielman ohjaaja. Yleensä opiskelija saa ohjausta kahden lukukauden ajan ohjaajan pitämissä ohjausseminaareissa, joihin osallistuu useimmiten 3–7 opiskelijaa. Pro gradu -tutkielmien ohjaajina voivat toimia tutkinto-ohjelman opettajat. Vaatimuksena on, että ohjaajalla on tohtorin tutkinto. Kuitenkin myös psykologian jatko-opiskelijat voivat toimia ohjaajina tutkielmissa, jotka käsittelevät heidän väitöskirjansa aihetta. Koska seminaarityöskentelyssä ryhmä on olennainen ja tärkeä osa oppimista, opiskelijalta edellytetään sitoutumista ja säännöllistä osallistumista seminaarityöskentelyyn. Seminaari tukee tutkimusprosessia ja siellä esimerkiksi täsmennetään tutkimusongelmia, ohjataan työn empiirisen osan toteutusta sekä selvitetään tulosten analyysia, esitystä ja tulkintaa. Seminaarissa myös palautetaan mieleen tutkimuksen teon eettiset ohjeet, joista löytyy lisätietoa mm. täältä:
http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html

Tarkoituksena on, että ensimmäisenä lukukautena laaditaan tutkimussuunnitelma, ts. perehdytään tutkielman aihealueeseen, määritellään tutkimusongelmat ja tehdään suunnitelma siitä, kuinka ongelmiin vastataan (valitaan tutkimus- ja analyysimenetelmät). Toisena lukukautena toteutetaan tutkimus ja raportoidaan se. Mikäli työ ei valmistu lukuvuodessa, ohjaus jatkuu sen jälkeen yksilöohjauksena. Tällaisessa tilanteessa ohjausprosessia voidaan tukea myös erilaisin sopimuksin, joissa suunnitellaan ohjauskertojen määrä ja luonne. Kesäaikana on syytä varautua siihen, että ohjaaja ei ole aina saatavilla ja käytettävissä.

Tutkielma tehdään useimmiten yksilötyönä. Sen voi kuitenkin tehdä myös ryhmätyönä. Tällöin jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden on oltava eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta ja tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Tutkinto-ohjelman suositus on se, että työt tehtäisiin joko yksilö- tai paritöinä, sillä ryhmässä tulee helposti erilaisia käytännön ongelmia esimerkiksi ajankäytössä.

Pro gradu -tutkielman kieli on yleensä suomi, mutta se voidaan tehdä myös esimerkiksi englanniksi. Tällöin opiskelija (saatuaan ohjaajalta suostumuksen) hakee tähän lupaa tiedekunnan dekaanilta. Hakemus perusteluineen on vapaamuotoinen ja se lähetetään sähköpostitse tiedekunnan opintopäällikölle (Leena.Wilkman@uta.fi).

Pro gradu -tutkielman ohjauksessa pyritään mahdollisimman lähelle kansainvälistä artikkelimallia silloin, kun se on aiheen puolesta mahdollista. Tämä merkitsee tiivistä raportointia, sillä tavoitteena on noin 30 sivun mittainen kokonaisuus. Poikkeuksen tästä suosituksesta voivat muodostaa laadulliset tutkimukset, joissa tulosten kuvaaminen vie usein huomattavasti tilaa.


Tutkielman jättäminen arvioitavaksi ja kypsyysnäyte

Ennen tutkielman jättämistä viralliseen tarkastukseen on syytä varmistaa työn ohjaajalta, että työ on myös hänen mielestään valmis. Toki useimmiten ohjaaja on lukenut ja kommentoinut työtä koko prosessin ajan, mutta silloinkin ohjaajan näkemys on hyvä varmistaa. Tähän ohjaajan tekemään tarkastukseen on hyvä varata riittävästi aikaa erityisesti lukukausien päättyessä. Tutkielma hyväksytään ja julkaistaan siinä muodossa kuin se jätetään tarkastettavaksi.

Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastus tulee olla tehtynä ennen työn arvioitavaksi jättämistä. Tähän tarkoitukseen käytetään Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmää. Tarkastus tapahtuu Moodlessa, jonka alueelle opiskelijat itse vievät tekstinsä. Ohjaaja tarkastaa ohjelman tuottaman raportin ja lähettää todistuksen siitä Pertti Vuorilehmukselle. Lisätietoja löytyy Opiskelun etiikka -sivuilta.

Toimintaohjeet työn arvioitavaksi jättämistä varten ovat seuraavat:

    1. Opiskelija varmistaa työn ohjaajalta, että työn voi jättää tarkastettavaksi.
    2. Opiskelija jättää opinnäytteensä arvioitavaksi NettiOpsun kautta palauttamalla valmiin ja Turnitin-tarkastetun tutkielman Opinnäytteen jättäminen arvioitavaksi -lomakkeella (ja valitsee palautuslomakkeen sähköpostikentästä ohjaajansa sähköpostiosoitteen).
    3. Jos opiskelija antaa verkkojulkaisuluvan, yliopisto maksaa arkistokappaleen (yliopiston kirjastoa varten) painatuskulut.
    4. Opiskelija maksaa itse opinnäytteen arkistokappaleen, jos hän ei anna opinnäytteelle julkaisulupaa. Tällöin yliopistopaino laskuttaa opiskelijaa erikseen.

NettiOpsu-palautuksen kautta opinnäyte saadaan samanaikaisesti käsiteltäväksi yliopistopainoon, tiedekuntaan ja kirjastoon. Ohjaaja saa automaattisesti sähköpostiviestillä tiedon tutkielman tarkastettavaksi jättämisestä sekä tutkielman (pdf-muodossa) liitetiedostona. Myös tiedekunta saa tiedon tutkielman jättämisestä tarkastukseen sekä pdf-tallenteen tiedekunnan sähköpostiosoitteeseen tutkielmat.soctk@uta.fi.

Tutkielmaan liitetään 1–2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän malli on tämän ohjeen lopussa.

Jos opiskelija on suorittanut kandidaatin tutkinnon ja sen yhteydessä kypsyysnäytteen, maisterin tutkintoon kuuluvassa kypsyysnäytteessä ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteessä osoitetaan tällöin vain perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin eli siitä tarkistetaan vain sisältö. Pääsääntöisesti opinnäytteen tiivistelmä toimii tässä tapauksessa kypsyysnäytteenä. Sisällön tarkastuksesta vastaa tutkielman ohjaaja.

Mikäli kypsyysnäytettä ei ole aiemmin suoritettu, kirjoituksen kieliasun tarkistaa suomen kielen opettaja ja tällöin kypsyysnäyte kirjoitetaan esseemuotoisena.


Tutkielman arviointi

Tutkielman hyväksyy ja siitä annettavasta arvosanasta päättää tiedekunnan dekaani kahden työn tarkastaneen opettajan tekemän yksimielisen arvioinnin (ks. arviointilomake) perusteella. Dekaani määrää tarkastajat, joista toinen on työn ohjaaja. Tarkastajista toisen tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut Tampereen yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluva henkilö.

Tutkielma tarkastetaan kolmen viikon kuluessa, ellei ilmene erityistä syytä poiketa tästä aikataulusta. Vähintään neljä päivää ennen tiedekunnan dekaanin suorittamaa tutkielman arvostelua tarkastajien tekemä arviointi lähetetään opiskelijalle. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Ellei opiskelija esitä määräaikaan mennessä vastinetta, dekaani arvostelee tutkielman. Mahdollisen vastineen käsittelee tiedekunnan dekaani, joka voi tarvittaessa saattaa asian tiedekunnan johtokunnan ratkaistavaksi. (johtosääntö 20 §)

Arvioitua ja hyväksyttyä ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voi uusia (opintojen arviointisääntö 11 §).

Pro gradu -tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekunnan johtokunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta (tutkintosääntö 26–27 §). Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi edelleen saattaa asian muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon (johtosääntö 16 §). Muutoksenhakulautakunnan tekemästä päätöksestä ei voi enää valittaa (yliopistolaki 558/2009, 84 §).

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan johtokunnan (23.1.2013) hyväksymien pro gradu -tutkielman arviointiperustelujen mukaan arvioinnin perusteena on oman tieteenalan hallinta. Tutkielma tehdään opettajan ohjauksessa, mutta se on luonteeltaan itsenäinen opinnäyte, jonka lopullisesta rajaamisesta, toteuttamisesta ja valinnoista opiskelija vastaa itse.

Tutkielma arvioidaan aina kokonaisuutena, ja työn ansiot ja puutteet voivat kompensoida toisiaan. Tutkielmasta laaditaan lausunto, joka perustelee arvosanan.

Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytetään viisiportaista asteikkoa 1–5.

Välttävä tutkielma (1) täyttää suurelta osin tieteellisen työn vähimmäisvaatimukset. Oman tieteenalan ja joidenkin ydinasioiden hallinta on puutteellista.

Tyydyttävä (2) tutkielma täyttää tieteellisen työn vähimmäisvaatimukset, mutta ilmentää pinnallista oman tieteenalan hallintaa.

Hyvä (3) tutkielma osoittaa oman tieteenalan hallintaa. Se asettaa perustellun tutkimuskysymyksen, liittää havaintonsa aiempaan tieteelliseen keskusteluun, argumentoi asiallisesti ja on tieteelliseltä esitystavaltaan huolellinen.

Kiitettävä (4) tutkielma osoittaa hyvää tieteenalan hallintaa ja osallistuu tutkimusaiheesta käytävään keskusteluun. Argumentaatio on vakuuttavaa ja esitystapa moitteeton.

Erinomainen (5) tutkielma osoittaa oman tieteenalan erinomaista hallintaa ja kykyä arvioida tutkimustietoa kriittisesti. Se tuottaa itsenäisen lisän tutkimusaiheesta käytävään keskusteluun.

Psykologian tutkijnto-ohjelmassa noudatetuista arvioinnin yksityiskohtaisemmista perusteista saa tietoa tutustumalla käytössä olevaan arviointilomakkeeseen, joka toimii arvosanan perustelevana lausuntona.


Tutkielman tekemistä koskevia ohjeita

Tutkimuksen kirjoittamisohjeisto. Ohjeistossa annetaan sisällöllisiä ohjeita siitä,
a) mitä hyvä johdanto sisältää,
b) mistä tutkimuksen menetelmät -kappaleen tulisi koostua,
c) kuinka tulokset raportoidaan ja havainnollistetaan kuvioin ja taulukoin sekä
d) mitä hyvän pohdinnan pitäisi sisältää ja
e) kuinka lähteet merkitään tekstiin ja lähdeluettelo laaditaan.

Ohjeisto sisältää paljon esimerkkimateriaalia ja sitä käytetään oppimateriaalina ohjausseminaareissa. Ohjeistoon kannattaa ehdottomasti tutustua.

Tutkimuksen ulkoasuohjeet. Kirjaston ohjeet pro gradu -tutkielman sähköiseen luovuttamiseen (http://www.uta.fi/kirjasto/julkaiseminen/pro_gradu.html) sisältää myös seuraavat ulkoasuohjeet:
- sivujen marginaalien tulee olla yhtä suuret, 2 cm riittää
- sivunumero laitetaan keskelle sivua ylä- tai alamarginaaliin; sivunumerointi aloitetaan vasta johdantoluvusta (ja se jatkuu myös lähdeluettelosivuilla ja liitesivuilla)

Muilta osin noudatetaan seuraavia ulkoasuohjeita:
- perusmerkkilajiksi valitaan Times Roman ja pistekooksi 12
- riviväliksi valitaan 1½
- sivun oikea reuna tasataan
- otsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista; pääotsikot kirjoitetaan lihavoiduin isoin kirjaimin ja alaotsikot lihavoiduin pienin kirjaimin; pyritään siihen, ettei hierarkiassa olisi kuin kahden tasoisia otsikoita; otsikoita ei yleensä numeroida, mutta jos hierarkia on monimutkaisempi, numerointia voidaan käyttää
- kappaleet jaetaan sisentämällä rivin alusta 3–5 kirjainta; kuitenkaan ensimmäistä otsikon jälkeistä kappaletta ei sisennetä
- otsikon jälkeen jätetään tyhjää kaksi rivinväliä, samoin kappaleen päätyttyä ennen seuraavaa otsikkoa
- taulukot ja kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti kumpikin omana numerosarjanaan; taulukon ja kuvion selitysteksteineen tulee olla ymmärrettävissä ilman varsinaisen tekstin lukemista (ks. lisää ohjeita taulukoiden ja kuvioiden tekemisestä tutkimuksen kirjoittamisohjeistosta)
- lähdeviitteiden merkitseminen tekstiin ja lähdeluettelon laadinta selostetaan myös em. kirjoittamisohjeistossa

Lisäksi tiivistelmän ja kansilehden tekoa varten on omat ohjeensa.

Tiivistelmäsivun laatiminen. Tiivistelmäsivun yläosaan sijoitetaan opinnäytettä koskevat bibliografiset tiedot. Tämän osan korkeus on n. 60 mm. Se erotetaan väliviivalla varsinaisesta tiivistelmäosasta. Tiivistelmä kirjoitetaan ykkösrivivälillä ja se saa ulottua enintään sivun alalaitaan saakka.

Seuraavassa mallissa on tiivistelmäosan paikalle sijoitettu tarkemmat tiivistelmäsivua koskevat ohjeet.

TAMPEREEN YLIOPISTO
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

SUKUNIMI, ETUNIMI: Opiskelijan tekniset vaikeudet gradun tiivistelmäsivun laatimisessa
Pro gradu -tutkielma, 30 s., 6 liites.
Ohjaaja: Onni Opas
Psykologia
Helmikuu 2016


Ohjeet tiivistelmäsivun laadintaan

Tampereen yliopistossa hyväksyttävien opinnäytteiden nimiölehden jälkeiseksi sivuksi on liitettävä tiivistelmäsivu, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille tiivistetty kuva sen sisällöstä. Tiivistelmäsivun yläosasta, jonka korkeus sivun ylälaidasta laskettuna on n. 60 mm, ilmenevät seuraavat tiedot (vrt. yllä):
- yliopisto ja tiedekunta, jossa työ on valmistunut
- työn tekijän sukunimi ja etunimi ISOILLA kirjaimilla
- työn nimi
- työn laatu opinnäytteenä (esim. pro gradu -tutkielma), sivumäärä + liitteet
- työn ohjaaja
- tieteenala, jonka piiriin työ kuuluu
- valmistumiskuukausi ja -vuosi

Näiden bibliografisten tietojen jälkeen kirjoitetaan varsinainen tiivistelmä. Sen laadinnassa on oletettava, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. Tiivistelmän tulee olla ymmärrettävissä ilman tarvetta perehtyä koko tutkielmaan. Se on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. Siinä on käytettävä vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia ei tiivistelmään saa sisällyttää, eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkimukseen. Tiivistelmän on oltava mahdollisimman ytimekäs, n. 120–250 sanan pituinen itsenäinen kokonaisuus, jonka toivotaan mahtuvan ykkösvälillä kirjoitettuna tiivistelmäsivulle. Tiivistelmän enin pituus on kaksi liuskaa.

Tiivistelmästä tulee ilmetä mm.
- tutkielman aihe ja/tai tutkimusongelma
- tutkimusaineisto
- käytetyt tutkimusmenetelmät
- keskeiset tutkimustulokset
- tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset

Kansilehden laatiminen. Kansilehdellä tulee mainita seuraavat tiedot:
- tutkielman otsikko isoin lihavoiduin kirjaimin keskitettynä noin kansilehden puolivälistä lähtien, esim.

OPISKELIJAN TEKNISET VAIKEUDET GRADUN
KANSILEHDEN LAATIMISESSA


- tekijän nimi ja se, että kyse on Tampereen yliopiston psykologian pro gradu -tutkielmasta, ilmaistaan kansilehden oikeassa alakulmassa pienin lihavoiduin kirjaimin. Lisäksi mainitaan työn valmistumisajankohta. Esim.

Maija Meikäläinen
Psykologian
pro gradu -tutkielma

Yhteiskuntatieteiden
tiedekunta
Tampereen yliopisto
Helmikuu 2016


Muita hyödyllisiä oppaita

Käyttökelpoisia graduoppaita löytyy runsain määrin niiin sähköisenä kuin painettuna. Alla on lueteltu niistä muutamia.

Hakala J.T. (2009) Uusi graduopas (Gaudeamus).
Hirsjärvi S., Remes P. & Sajavaara P. (2009) Tutki ja kirjoita (Tammi).
Karisto A. & Seppälä U. (2004) Maukas gradu: valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille (Vastapaino).
Kinnunen M. & Löytty O. (toim.) (1999) Iso gee  gradua ei jätetä! (Vastapaino).
Kinnunen M. & Löytty O. (toim.) (2002) Tieteellinen kirjoittaminen (Vastapaino).
Pihlaja J. (2004) Tutkielman ongelmia ratkaisemaan (Soceda).
Svinhufvud K. (2010) Gradutakuu (Tammi).

Sosiaalityön tutkinto-ohjelma

Terveystieteiden tutkinto-ohjelma

Pro gradu tutkielmaan liittyviä ohjeita hoitotieteen opiskelijoille

Pro gradu -tutkielman arviointiasteikko on muuttunut 1.9.2012 alkaen. Aiemman seitsenportaisen latinalaisen arviointiasteikon tilalle on tullut viisiportainen numeerinen asteikko 1-5. Tämä ei aiheuta graduntekijälle mitään toimenpiteitä, eikä vaikuta gradun sisältöön tai sisältöalueiden arviointiin. Tarkempia tietoja graduryhmissä tai gradun ohjaajalta.
 

  • Gradukäsikirjoitukset tulee lähettää ohjaajalle viikkoa ennen ohjausta, ellei ko. opettajan kanssa toisin sovita
  • Graduseminaariryhmien määrät: 1. syksynä 3 kertaa + 1. keväänä 5 kertaa + 2. syksynä 2 kertaa. Merkitsethän nämä ajoissa kalenteriisi, jotta voit osallistua seminaareihin.  Graduryhmien kokoonpanon ja seminaarit löydät opetusohjelmasta
  • Graduohjaus tapahtuu seminaariryhmissä. Jokaisella gradun tekijällä on mahdollisuus saada yksilöohjausta korkeintaan kolme kertaa. Tutustu erilliseen gradun tekijän ohjeeseen ja käytä ohjausta viisaasti.
  • Kesän vaikutus graduohjaukseen: Keväällä huhti- ja toukokuun graduryhmissä saa ohjausta tutkimustyön etenemiseksi kesän aikana. Syksyllä graduohjaus jatkuu lukukauden alettua syyskuussa. Valmistumassa olevia graduntekijöitä ohjataan joustavasti.


Kun työsi on valmis, se tallennetaan NettiOpsuun. Tallenna opinnäytteesi ja sitä koskevat tiedot siinä vaiheessa, kun olet varmistanut ohjaajaltasi, että opinnäytteesi on täysin valmis tarkastus- ja hyväksymisprosessia varten. Katso ohjeet opinnäytetietojen ja opinnäytteen tallentamisesta NettiOpsuun.

Ohje opinnäytetyön muuttamiseksi PDF:ksi
 
Työn viimeistelyyn ja sivunumerointiin liittyviä vinkkejä

Pro gradu-opas

Tämä Pro gradu -opas on tarkoitettu Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön hoitotieteen ja kansanterveystieteen (suomenkielisessä) tutkinto-ohjelmissa opiskeleville ja tutkielmien ohjaajille. Oppaasta löydät käytännön ohjeita pro gradu-tutkielman kirjoittamista varten. Oppaasta löytyvät myös ajantasaiset linkit kuhunkin asiaan liittyvistä tarkemmista ohjeistuksista tai vaihtoehtoisesti tieto niiden sijainnista. Muut pro gradu -työhön liittyvät lomakkeet (esimerkiksi arviointikriteerit) löytyvät yksikön opiskelu-nettisivuilta kohdasta Lomakkeet.

Yksikön gradu-opas noudattelee Tampereen yliopiston uutta opinnäyteohjetta (astunut voimaan 1.10.2015) sisältäen tämän lisäksi yksityiskohtaisempia ohjeita, joista yksikössä on erikseen sovittu.

Gradu-opas sisältää seuraavia asioita:

  1. PRO GRADU -TUTKIELMA OPINTOSUORITUKSENA

  2. PRO GRADU -TUTKIELMAN SUUNNITTELU

  3. PRO GRADU -OHJAUSKÄYTÄNNÖT JA SEMINAARIT

  4. PRO GRADU -TUTKIELMA: MONOGRAFIA VAI ARTIKKELI?

  5. PRO GRADU TUTKIELMAN VIIMEISTELY JA JULKAISEMINEN

  6.  KYPSYYSNÄYTETTÄ KOSKEVA OHJEISTUS

  7.  GRADUN ARVIOINTIPERUSTEET JA ARVOSANA

  8. JOS GRADUN TEKO EI SUJU

  9. HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ

     

    1. PRO GRADU -TUTKIELMA OPINTOSUORITUKSENA

    Pro gradu -tutkielma on syventäviin opintoihin kuuluva opinnäyte, jonka hyväksytysti laadittuaan opiskelija osaa rajata opiskelemaansa tutkintoon liittyvän tutkimustehtävän tai -kysymyksen, valita soveltuvan tutkimusasetelman ja menetelmät sekä toteuttaa ja raportoida tieteellisesti perustellun empiiriseen tutkimuksen. Pro gradu -tutkielma on tieteellinen kisällinäyte, joka osoittaa tekijän kykeneväksi itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn.

    Pro gradu -tutkielman laajuus on 40 op, mikä sisältää itse tutkielman tekemisen ja kirjoittamisen sekä seminaarin ja muun ohjauksen. Tutustu voimassaoleviin maisteritutkintojen opinto-oppaissa määriteltyihin pro gradu -tutkielman osaamistavoitteisiin, sisältöön ja toteutustapoihin, vaadittaviin opintosuorituksiin, arviointi- ja arviointiperusteisiin, kirjallisuus- ja oppimateriaaliin sekä kokonaisuuksiin, johon opintojakso kuuluu.

    Pro gradu -tutkielman opintopisteet on jaettu neljään vaiheeseen. Ohjaaja hyväksyy suoritukset sitä mukaan kun työ etenee. Vaiheet ovat seuraavat (1-4):

    VAIHE 1, 10 op

    -Hoitotiede: kun tutkimussuunnitelma on hyväksytty

    -Kansanterveystiede: kun pro gradu -seminaari (TERKAN18) on suoritettu (seminaarin vastuuopettaja hyväksyy tämän vaiheen suorituksen )

    VAIHE 2, 10 op

    -kun aineisto on kerätty, analysoitu ja alustavat tulokset ovat valmiit

    VAIHE 3, 10 op

    -kun tutkimusraportin ensimmäinen kokonainen versio on kirjoitettu (koskee artikkeligradussa sekä artikkelikäsikirjoitusta että täydentävää osaa)

    VAIHE 4, 10 op

    -kun tutkielma on valmis ja kypsyysnäyte on hyväksytty

     

     

    Linkkejä:

    OPINTO-OPPAAT:

    Hoitotiede

    Kansanterveystiede

    PRO GRADU -TUTKIELMAAN LIITTYVÄT OPINTOJAKSOT:

    Hoitotiede:

    TERHO16 Pro gradu tutkielma ja seminaarit 40 op

    Kansanterveystiede:

    TERKAN18 Pro gradu -seminaari, 10 op

    TERKAN19 Pro gradu -tutkielma, 30 op

     

    2. PRO GRADU -TUTKIELMAN SUUNNITTELU

    Tutkielman aiheen valinta ja aineisto

    Tutkimuksen suunnittelu alkaa aiheen valinnalla. Pro gradu -tutkielman aihetta pohtiessasi on hyvä lähteä liikkeelle yksikössä käynnissä olevista tutkimushankkeista tutustumalla gradupankkiin ja yksikön sivuilta löytyviin tutkimusohjelmiin. Tutkielman aihe määrittää yleensä myös työn ohjaajan tai ohjaajat, joista ainakin toisen tulee olla yksikön henkilökuntaan kuuluva.

    Olemassa oleviin tutkimusryhmiin liittyminen mahdollistaa valmiin aihepiirin ja usein myös aineiston käyttämisen tutkielmassa. Käyttämällä valmista tutkimusaineistoa opiskelijan tutkimusprosessi voi olla nopeampi, kun aikaa vievät tutkimuslupamenettelyt ja aineistonkeruu ovat jo tehtynä. Valmiin aineiston käyttäjän tulee kuitenkin varata aikaa aineistoon tutustumiseen. Tutkimusryhmässä toimiminen on arvokas oppimiskokemus, ja mahdollistaa myös yhdessä tekemisen tutkimusryhmän jäsenten kanssa.

    Pro gradun voi myös tehdä aiheesta, jota yksikössämme ei vielä tutkita, mutta joka kuitenkin sivuaa tieteenalamme tutkimusta. Tällöin aineisto voi löytyä muista organisaatioista, tai sitten opiskelija kerää tutkimusaineiston itse. Tämä aineiston keräämiseen liittyvä aika tulee ottaa huomioon suunnitellessa tutkielman tekemisen aikataulua. Keräämällä oman aineiston opiskelijalle tulee tutuksi tutkimusprosessin kulku alusta loppuun.

    Erilaiset organisaatiot hakevat toisinaan graduntekijöitä omiin projekteihinsa. Yliopiston ulkopuolisen organisaation kanssa yhteistyössä tehty tutkimus on usein hieno oppimiskokemus ja voi auttaa myös työllistymisessä. Ulkopuolisten organisaatioiden kanssa toimiessa on erityisen tärkeää neuvotella kaikista tutkimukseen liittyvistä asioista huolella etukäteen ja tehdä tutkielman ohjaussuunnitelma yhdessä organisaation edustajien ja ohjaajan kanssa. Samoin aineiston ja tulosten käytöstä on syytä sopia kirjallisesti. Sopimukset tehdään tällöin yhdessä yksikön ohjaajan ja organisaation edustajan kanssa. (Katso ohjauksesta lisää kohdasta ”Pro gradu -seminaarit ja -ohjauskäytännöt")

    Kiinnostava pro gradu -tutkielman aihe motivoi työskentelyä, mutta aiheen pohdintaan ei kannata käyttää kohtuuttomasti aikaa. Pro gradu -tutkielman tärkein tavoite on oppia ymmärtämään tutkimuksen tekemiseen liittyviä prosesseja ja harjoitella tutkimuksen tekemistä ohjattuna. Maisterintutkinto antaa mahdollisuuden hakeutua jatko-opiskelijaksi. Vaikka tutkijan ura ei olisi suunnitelmissa, auttaa tutkimuksen tekeminen ymmärtämään muiden tekemiä tutkimuksia ja arvioimaan niiden luotettavuutta.

    Linkkejä:

    Yksikön Tutkimus-sivu

    Tutkimusryhmät/tutkimusohjelmat

    Terveystieteiden yksikössä tehtyjä pro gradu -tutkielmia

     

    Tutkimussuunnitelma

    Pro gradu -tutkielma, kuten mikä tahansa muukin tutkimuksen teko, edellyttää tutkimussuunnitelman tekemistä. Suunnitelman tekeminen auttaa opiskelijaa hahmottamaan tutkielman tekemiseen kuluvaa aikaa ja rajaamaan tutkielman aihetta. Tutkimussuunnitelma toimii oppaana ja jäsentää tutkielman toteutusta sekä muodostaa pohjan lopullisen tutkielmaraportin laatimiselle. Hyvästä suunnitelmasta löytyy alustavan aikataulun lisäksi tieto siitä, miksi suunniteltua asiaa on syytä tutkia (mitä aiheesta jo tiedetään, mitä tällä tutkimuksella saadaan lisää ja miksi tämä aihe on hoitotieteen/kansanterveystieteen kannalta mielekäs tutkittava), mitkä ovat tutkimuskysymykset ja miten niihin aiotaan vastata (tutkimusmenetelmät).

    Ei ole yhtä tapaa tehdä tutkimussuunnitelma, vaan tämä vaihtelee tieteenalasta toiseen. Keskustele tutkimussuunnitelman rakenteesta ohjaajasi kanssa. Tutustu myös tutkimussuunnitelmaa kuvaavaan metodikirjallisuuteen.

    Linkkejä:

    HESin kirjoitusohjeita, mm. tutkimussuunnitelmasta:

    Kirjoittajan perusopas

     

     

    3. PRO GRADU -OHJAUSKÄYTÄNNÖT JA SEMINAARIT

    Pro gradu -prosessi on merkittävä oppimisprosessi, jonka kuluessa opiskelija saa ohjausta kaikissa prosessin työvaiheissa. Opiskelijat saavat graduohjausta ryhmä-, yksilö- ja vertaisohjauksena.

    Pro gradu -seminaariin osallistuminen auttaa opiskelijaa tutkimusprosessin eri vaiheissa. Usein toistuvilla seminaarikerroilla opitaan myös taitoja, joita tarvitaan tutkimusryhmässä toimimisessa. Oman tutkielman vaiheiden esittäminen ja muiden opiskelijoiden tutkielmien kommentointi tai opponointi ovat molemmat tärkeitä niin tutkimus- kuin työelämätaitojen kehittymisen kannalta (tutustu opponenttina toimimisen ohjeistukseen). Tutkielman aiheesta riippumatta prosessissa ilmenevät vaiheet, kysymykset ja ongelmat ovat varsin samanlaisia. Seminaarimuotoisessa ohjauksessa kaikki opiskelijat voivatkin hyötyä yhdelle annetusta ohjauksesta. Kuuntele siis tarkoin muiden saamia kommentteja ja pohdi, mitkä niistä ovat hyödyllisiä oman tutkielmasi tekemisessä.

    Hoitotieteessä pro gradu -tutkielma ja seminaari (40 op) -opintojaksolle ilmoittautuneet opiskelijat jaetaan seminaariryhmiin, joita ohjaavat pääosin samat opettajat kuin graduasi. Graduryhmien kokoonpano ja seminaarit ilmoitetaan opetusohjelmassa gradu-infon jälkeen. Pro gradun ohjaus tapahtuu pääosin seminaareissa, mutta tarvittaessa yksilöohjausta on mahdollista saada (1-3 kertaa).  Hoitotieteen graduseminaarit jakautuvat kolmelle lukukaudelle seuraavasti: 1. syksynä 3 kertaa + 1. keväänä 5 kertaa + 2. syksynä 2 kertaa. Merkitse opetusohjelmassa ilmoitetut seminaariajat ajoissa kalenteriisi, jotta voit osallistua seminaareihin.  Graduseminaareissa sovitaan sekä ryhmän yhteiset että ohjauksen pelisäännöt, sekä annetaan yksityiskohtaiset ohjeistukset käsikirjoituksien lähettämiseen. Seminaarien tukena käytetään Moodle-alustaa, johon opiskelijat voivat lisätä seminaariesityksensä, saada vertaistukea sekä myös antaa sitä. Tutustu tarkemmin ohjeistukseen menestyksellistä gradunteosta.

    Kansanterveystieteen pro gradu -seminaarissa (10 op) keskitytään vertaisohjaukseen, tutkimusprosessin ohjaukseen ja tukemiseen sekä yleisiin graduun liittyviin asioihin. Pro gradun sisällöllinen ohjausvastuu on puolestaan henkilökohtaisella ohjaajalla, joka on pääsääntöisesti joku muu kuin seminaarin opettaja. Pro gradu -tutkielman ohjaaja määräytyy tutkielman aiheen mukaan, ja opiskelijat toimivat itse aktiivisesti ohjaajan löytämiseksi. Ohjaaja varaa yksilöohjaukseen aikaa keskimäärin 20 h opiskelijaa kohti (sis. lukemisen ja kommentoinnit). Mikäli tutkielma tehdään jonkin yksikön ulkopuolisen organisaation kanssa, tulee toisen ohjaajan olla ko. organisaatiosta (ns. resurssihenkilö). Aihe ja henkilökohtainen ohjaaja on hyvä olla mietittynä ennen seminaariin osallistumista, mutta nämä voivat selkeytyä myös seminaarin aikana. Kansanterveystieteen pro gradu -seminaari alkaa syksyisin ja kestää yhden lukuvuoden. Tapaamiskertoja on yhteensä noin 15 riippuen osallistujien määristä. Keväällä järjestetään päätösseminaari, jossa opiskelijat esittelevät tutkielmansa tuloksia kansanterveystieteen muille opiskelijoille sekä henkilökunnalle.

    Henkilökohtaisen ohjaajan kanssa sovitaan ohjauskäytännöistä ja tehdään tutkielman ohjaussopimus, johon kirjataan muun muassa ohjauskäytännöistä ja opiskelijan saatavilla olevasta ohjauksen määrästä. Mikäli opiskelijalla on toinen ohjaaja terveystieteiden yksiköstä tai ohjaaja yksikön ulkopuolisesta organisaatiosta, ohjaussopimukseen tulee myös hänen (resurssihenkilö) allekirjoituksensa. Suunnitelmasta voi poiketa ohjaajan ja ohjattavan yhteisellä sopimuksella. Uutta ohjaussuunnitelmaa ei muutosten vuoksi kuitenkaan tarvitse tehdä. Painavista syistä ohjaajaa voi vaihtaa. Silloinkin on syytä ottaa yhteys alkuperäiseen ohjaajaan sopimuksen purkamiseksi.

    Koska ohjausresurssit ovat rajallisia, valmistaudu tapaamisiin huolella miettien jo etukäteen asiat, joihin tarvitset ohjausta. Tämä koskee sekä seminaaria että yksilöohjaustilanteita. Huomioithan myös, että kesäaika vaikuttaa ohjauksen saamiseen. Tutustu tarkemmin ohjaajan ja ohjattavan rooleihin opiskelukäytäntöjä -sivulta.

     

    Linkkejä:

    Opponenttina toimimisen ohjeistus

    Menestyksellinen gradunteko -ohje (hoitotiede)

    Opetusohjelma

    Opiskelukäytännöt ja ohjeet  

    Sopimus pro gradu -tutkielman ohjauksesta

    Terveystieteiden yksikön perustutkintojen ohjaussuunnitelma

     

     

    4. PRO GRADU -TUTKIELMA: MONOGRAFIA VAI ARTIKKELI?

    Pro gradu -tutkielma voi olla joko 1) monografiamuotoinen tutkielma tai 2) vertaisarvioidussa tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistavaksi aiottu artikkelikäsikirjoitus ja tutkielmaa täydentävä kirjallisuusosa, jonka sisällöstä sovitaan yhdessä ohjaajan kanssa.

    Monografia

    Monografialla tarkoitetaan tässä yhden henkilön kirjoittamaa tutkimusselostusta. Pro graduna tarkoitetun monografian on noudatettava yksikössä hyväksyttyä rakennetta. Yksikön sivuilla olevasta Kirjoittajan perusoppaasta löydät ohjeistusta tutkielman kirjoittamiseen. Monografiana pro gradu tulee erillisenä teoksena nähtäville Arvo-kirjastoon ja NETTIIN.

    Artikkeligradu

    Kun tutkielmaksi esitetään artikkelikäsikirjoitus, liitetään työhön erillinen ohjaajan kanssa sovittava kirjallisuusosa, joka voi olla esimerkiksi kirjallisuuskatsaus tai muu teksti, jossa opiskelija kuvaa esimerkiksi tutkimuksensa lähestymistapaa sekä pohtii tutkimustulostensa merkitystä laajemmin kuin artikkelissa on mahdollista. Pro gradu -tutkielmana tarkastetaan ja arvioidaan sekä artikkelikäsikirjoitus että edellä mainittu muu, erikseen sovittu tekstiosuus.

    Artikkelikäsikirjoitus voidaan lähettää julkaisuharkintaan joko kotimaiseen tai ulkomaiseen, tieteellistä vertaisarviointikäytäntöä noudattavaan lehteen. Artikkelin muodon tulee noudattaa valitun lehden antamia ohjeita. Artikkelia voi myöhemmin käyttää myös väitöskirjan osajulkaisuna. Ennen artikkelimuotoisen tutkielman tekemistä, on kirjallisesti sovittava aineiston omistusoikeuksiin ja käyttöön liittyvistä asioista, tulosten esittämisoikeuksista, kirjoittajajärjestyksestä ja siitä, missä määrin opiskelija sitoutuu olemaan mukana artikkelin lopulliseen julkaisukuntoon saattamisessa.  Artikkeligradu-prosessin alussa sovitaan, missä määrin opiskelija osallistuu artikkelin julkaisuprosessiin.

    Artikkeligradun ohjausprosessi etenee kuten monografiamuotoisessa tutkielmassa, eli ohjaajat antavat suullista ja kirjallista palautetta prosessin eri vaiheissa, mutta eivät tässä vaiheessa itse kirjoita tai muokkaa tekstiä. Opiskelija jättää artikkelimuotoisen gradunsa - artikkelikäsikirjoituksen ja kirjallisuusosan - arvioitavaksi siinä vaiheessa, kun hän itse arvioi sen olevan valmis. Vasta gradun arvioinnin jälkeen osallistuvat muut artikkelin kirjoittajat aktiivisemmin käsikirjoituksen muokkaukseen, mikäli siihen katsotaan tarvetta. Artikkelin kirjoittajina voivat opiskelijan ja ohjaajien lisäksi olla muut hankkeeseen osallistuneet henkilöt etukäteen sovitulla tavalla.

     

    Linkkejä:

    Kirjoittajan perusopas

     

    5. PRO GRADU TUTKIELMAN VIIMEISTELY JA JULKAISEMINEN

    Hyvän tieteellisen käytännön ja osaamisen edistämiseksi ja varmistamiseksi Tampereen yliopiston jokainen pro gradu -tutkielma tarkistetaan Turnitin-plagiaatintunnistusohjelman avulla ennen tutkielman jättämistä arviointiprosessiin. Tarkistuksen tekee tutkielman ohjaaja opiskelijan tallennettua tutkielman järjestelmään. Siis kun ohjaaja ja opiskelija ovat yhdessä sitä mieltä, että työ on valmis, opiskelija lataa pro gradun -käsikirjoituksen Turnitin-työkaluun (Moodlessa – Syventävien opintojen Turnitin).  

    Kun Turnitin -prosessi on hyväksytysti läpikäyty ja ohjaaja on antanut painoluvan tutkielmalle, on aika viimeistellä pro gradu -tutkielma ja tutustua sen julkaisemiseen liittyviin asioihin. Kirjaston sivuilla on tietoa tutkielman sivunumerointiin liittyvistä asioista, ohje opinnäytteen muuttamisesta pdf-muotoon, ohje opinnäytteen jättämisestä ja sen tallentamisesta NettiOpsuun.

    NettiOpsuun tallennetaan painoa varten artikkeligradusta tiivistelmä, tutkielmaa täydentävä osa ja artikkelikäsikirjoitus, johon laitetaan vesileima ”luonnos” (löytyy Word-ohjelmassa: Design – valitse Watermark – valitse Draft). Artikkelikäsikirjoitukselle ei anneta julkaisulupaa sähköiselle julkaisemiselle. Sähköisesti julkaistaan vain koko tutkimusprosessia kuvaava tiivistelmä, joka jätetään NettiOpsussa kohtaan Tiivistelmä. Tiivistelmässä ilmaistaan myös artikkelikäsikirjoituksen nimi ja tekijät, mutta ei lehteä, johon artikkeli lähetetään julkaisuharkintaan.

    Yliopisto kustantaa painatuksen yhteen pro gradu -kappaleeseen, joka lähetetään painosta suoraan kirjastoon.

     

    Linkkejä:

    Tutkielman sivunumerointiin liittyvä ohjeistus

    Ohje opinnäytteen muuttamisesta pdf-muotoon

    Opinnäytteen jättäminen

    Ohje opinnäytteen tallentamisesta Turnitiniin

    Ohjeet opinnäytetietojen ja opinnäytteen tallentamisesta NettiOpsuun

     

    6. KYPSYYSNÄYTETTÄ KOSKEVA OHJEISTUS

     

    Kypsyysnäyte on pro gradu -tutkielman yhteydessä suoritettava kirjoituskoe, jonka tehtävänä on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taito. Kypsyysnäyte on tilanteesta riippuen joko essee tai opinnäytteen tiivistelmä (kts. seuraava kappale). Kun kypsyysnäyte tehdään esseenä, se suoritetaan tutkinto-ohjelmasta riippuen sähköisenä tenttinä, tieteenalayksikön yleisenä tenttipäivänä tai muuna mahdollisesti erikseen sovittuna ajankohtana.

    Opiskelijan tulee osoittaa kielitaitonsa vain kerran korkeakoulu-opintojensa aikana kypsyysnäytteellä. Jos kielitaito on tarkastettu jo aikaisemmin alempaa korkeakoulututkintoa varten annetussa kypsyysnäytteessä, pro gradu -tutkielman tiivistelmällä osoitetaan perehtyneisyys aihepiiriin.  Asiasisällön osalta kypsyysnäytteen tarkastaa tutkielman ohjaaja, ja kieliasun tarkastaa suomen tai ruotsin kielen opettaja.  Tutustu kypsyysnäytettä koskevaan tietoon ja kypsyysnäyteohjeeseen.

     

    Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet kirjoittavat kypsyysnäytteen pääsääntöisesti englannin kielellä. Tällöin kypsyysnäyte tarkistetaan myös kielitaidon osalta. Kypsyysnäyte kirjoitetaan aina esseemuotoisena silloin, kun opiskelija ei ole aiemmin osoittanut kielitaitoa

    kypsyysnäytteellä. Pro gradu -tutkielma on yliopistollinen opinnäyte, jonka tekemisessä opiskelijan tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä sekä opiskelun ja tutkimuksen eettisiä periaatteita tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa kuvattujen osaamistavoitteiden pohjalta.

     

    Tutustu kypsyysnäytettä koskevaan tietoon ja kypsyysnäyteohjeeseen.

    Linkkejä:

    Yleistä tietoa kypsyysnäytteestä

    Kypsyysnäyteohje kirjoittajalle

    Opinnäyteohje

     

    7. GRADUN ARVIOINTIPERUSTEET JA ARVOSANA

    Pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointikriteerit auttavat opiskelijaa arvioimaan työnsä laatua jo kirjoittamisvaiheessa. Tutustu pro gradu -tutkielman arviointikriteereihin ja arviointilomakkeeseen.

     

    Linkkejä:

     

    Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit

    Pro gradu -tutkielman arviointilomake

     

    8. JOS GRADUN TEKO EI SUJU

    Pro gradu -tutkielman tekemiseen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten opiskelijan elämäntilanne, terveydelliset seikat, tutkinnon aikana kertyvät taidot ja ohjauksen sujuminen. Elämäntilanne kannattaa ottaa huomioon jo tutkimuksen suunnitelmaa tehtäessä. Pro gradun tekemiseen tarvittavat taidot karttuvat yliopistotutkinnon eri vaiheissa. Jos tuntuu, ettei osaa jotakin tutkielman tekemiseen tarvittavaa asiaa (esim. aineiston analyysimenetelmää/kirjoittamista), kannattaa hakeutua kertaamaan sopivalle opintojaksolle tai etsiä osaamista täydentävä opintojakso yliopiston tarjonnasta.

    Pro gradu -tutkielma on ensimmäinen itsenäinen tutkimustyö. Vaikka ohjaaja onkin tutkimuksen asiantuntija, iso osa ohjauksesta perustuu pro gradu -tutkielman tekijän omaan ajatteluun. Yksikön sivuilla ja intrassa on erilaisia ohjeistuksia, joita voi hyödyntää tutkimusprosessissa, kuten Kirjoittajan perusopas. Gradun tekemisestä löytyy myös runsaasti kirjallisuutta. Jos ohjaussuhteessa on ongelmia, kannattaa palata ensin ohjaussopimuksen pariin ja pohtia: Olenko kyennyt noudattamaan sitä? Onko ohjaaja tai ovatko muut resurssihenkilöt noudattaneet sitä? Ohjaajan ja ohjattavan välisessä yhteistyösuhteessa saattaa ilmetä erilaisista syistä johtuvia ongelmia, muun muassa erilaisen henkilökemian tai työskentelytyylin vuoksi. Asiallinen käyttäytyminen kuuluu kuitenkin asiaan puolin ja toisin. Tyytymättömyys ohjaussuhteeseen kannattaa ottaa puheeksi rakentavasti. Ehkäpä opiskelijalla ja ohjaajalla on ollut erilainen käsitys siitä, mitä ovat suunnitelmassa sopineet? Mikäli yrityksesi ratkaista ohjaussuhteeseen liittyviä ongelma ei onnistu, ota yhteys yksikön ohjausvastaavaan.

    Yhtenä syynä gradun tekemisen vaikeuteen voi olla motivaation puute. Motivaation herättämiseen on monia keinoja. Joillekin riittää tieto siitä, että pro gradu -tutkielma on opintosuoritus, jonka tarvitsee valmistuakseen tai työllistyäkseen. Vaikka saisi töitä ilman tutkielman tekemistä, tutkinnon loppuun saattanut maisteri on pidemmän päälle varmempi valinta, kuin gradua vaille valmis. Toista voi auttaa toimeen tarttuminen - kirjoittaminen, lukeminen, aineiston analyysi. Toisille voi toimia erilaiset ajatusten jäsentämiseen tai kirjoittamiseen virittävät harjoitukset, joista löytyy hyviä esimerkkejä kirjallisuudesta ja netistä. (ks. lisää Gradutakuu -blogista.)

    Mikäli opiskelumotivaation rakentaminen ei onnistu omin voimin tai elämäntilanteiden ja opintojen yhdistäminen vaikeutuu, on mahdollista hakeutua esimerkiksi opintopsykologin tai opiskelijapastorin puheille. Myös opiskelutoverien tarjoama vertaisapu voi auttaa näkemään, miten pro gradun saa sovitettua muuhun elämään. Terveydentilaan liittyvissä asioissa saa apua opiskelijaterveydenhuollosta. Mikäli työkyky on terveyden vuoksi alentunut, voi sairausloma olla paikallaan, jotta opiskeluoikeus säilyy vaikka gradunteko viivästyisikin.

    Pro gradu -tutkielman loppuun saattaminen osoittaa, että opiskelija pystyy suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Ja tämänhän aikaisemmin oppimiesi tietojen ja taitojen avulla osaat!

     

    Linkkejä:

    Ohjausvastaavan yhteystiedot

    Korkeakoulupastorin yhteystiedot

    Seurakuntien oppilastyö

    Opintopsykologin yhteystiedot

    Opiskelijaterveydenhuolto

    Gradutakuu-blogi

    Kirjoittajan perusopas

     

    9. HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ

     

    Pro gradu -tutkielman, kuten minkä tahansa eettisen tarkastelun kestävän tutkimuksen, on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä.  Vilppi aineiston keräämisessä ja tallentamisessa, analyysien esittämisessä ja tulosten tulkinnassa osoittaa tutkittavien halveksuntaa ja johtaa opinnäytetyön hylkäämiseen.  Virhe ei ole sama asia kuin tahallinen vilppi, mutta huolellisuus on osa eettisesti kestävää työskentelyotetta. Käytännöistä kannattaa keskustella ohjaajan kanssa.

    Tampereen yliopistossa käytetään plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitinia, joka auttaa opiskelijaa ja ohjaajaa tunnistamaan lainatun tekstin ja sitä kautta auttaa opiskelijaa kirjoittamaan omintakeista tekstiä, vähäisin muutoksin tehtyjen lainausten sijaan. Pro gradu -työ käsitellään Turnitin-ohjelmalla ennen sen lähettämistä julkaistavaksi.

    Hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyy myös tutkimusaineistoista huolehtiminen. Tutkijan tulee huolehtia tutkimuslomakkeiden, haastatteluaineistojen tai muun tutkimuksessa käytetyn materiaalin sekä tallennettujen tutkimusaineistojen säilytyksestä ja arkistoinnista tai hävittämisestä. Tunnistetietoja sisältävän henkilörekisterin osalta on noudatettava erityistä huolellisuutta ja tietosuojalainsäädännön määräyksiä.

     

    Linkkejä:

    Hyvä tieteellinen käytäntö opinnoissa ja menettely opintovilppiä epäiltäessä (rehtorin päätös)

    Turnitin

     

     

     

 

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma

Pro gradu -tutkielma

Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan sekä kirjalliseen ilmaisuun.
Tutkielman laajuus on 40 op ja opintopisteet annetaan 10 op:n osasuorituksina.

Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia kahden tai useamman oppiaineen alalta. Tällöin kunkin oppiaineen ja opiskelijan osalta määrätään tarkastajat erikseen.

Pro gradu -tutkielman laajuus ja aiheen valinta

Laajuudeltaan pro gradu -tutkielman tulisi olla noin 60-100 liuskaa ja lisäksi lähdeluettelo. Opiskelija valitsee tutkielman aiheen maisteriopintojen 1. syksynä orientoivan tutkielmaseminaarin aikana. Tutkinto-ohjelman piirissä toimivat tutkimusprojektit tarjoavat pro gradu -työtä aloittavalle ideoita tutkimusaiheeksi. Pro gradu –työssä voi myös syventää ja laajentaa kandidaatin tutkielmassa aloitettua tutkimusta.

Pro gradu -tutkielma on julkinen asiakirja. Jos tutkielma tehdään toimeksiantona yritykselle, saattaa yritys vaatia, että tutkielma olisi salainen. Tällaisessa tilanteessa pro gradu -työn tekijän on aina keskusteltava oppiaineensa professorin kanssa ennen työhön ryhtymistä.

Ohjaus

Tutkielma kirjoitetaan opettajan ohjauksessa. Ohjaajia voi olla myös kaksi. Esimerkiksi tutkimusprojekteissa gradunsa tekevien toinen ohjaaja on usein projektin vetäjä. Myös jatko-opiskelijat voivat toimia ohjaajina tutkielmissa, jotka käsittelevät heidän väitöskirjansa aihepiiriä. Tutkielmaseminaarien tarkoitus on ohjata pro gradu –työskentelyä. Ohjaus toteutuu luontevasti seminaarin yhteydessä, jossa voi saada kommentteja omista ideoista myös muilta opiskelijoilta. Tavoitteena on tutkielman tekeminen tutkielmaseminaarissa.

Tutkielmaseminaarin kesto on yhteensä kuusi periodia. Se alkaa orientoivana tutkielmaseminaarina maisteriopintojen ensimmäisenä syksynä. Orientoivan seminaarin suoritettuaan opiskelija siirtyy tutkielmaseminaariin, joka kestää neljä seminaariperiodia. Tutkielmaseminaarit alkavat maisteriopintojen ensimmäisen vuoden kevätkauden alussa. Seminaarissa tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa maisteriopintojen sisällöllisten valintojen ohella määritellään gradun ohjaaja/-t ja arvioidaan gradun valmistumisaika. Ohjausta opiskelija saa tarvittaessa puoli vuotta seminaarin päättymisen jälkeen.

Opiskelijoiden kannattaa arvioida mahdollisuuksia gradupiirin perustamiseen omassa oppiaineessa, koska juuri opiskelijat ovat parhaita toistensa kannustajia ja ymmärtäjiä.

Ohjauksen tarkoitus ei ole määrätä, mitä opiskelijan on tutkielmassaan kirjoitettava, vaan ohjaaja opastaa itsenäisen työn tekemisessä ja neuvoo ongelmien ratkaisussa. Tutkielma on kuitenkin selkeästi jokaisen opiskelijan oma henkilökohtainen projekti, jolle hän itse antaa muodon ja jonka toteuttaminen antaa hänelle mahdollisuuden arvioida ja kehittää omia kykyjään ja osaamistaan. Juuri tässä mielessä tutkielmanteko on opintojen vaativin, mutta myös antoisin vaihe. Ohjauksen aikana palautetaan mieleen tutkimuksen teon eettiset ohjeet, joita on toki noudatettu opintojen alusta saakka.

Jos gradunteko vaikuttaa ylivoimaisen vaikealta, työ ei tunnu etenevän tai motivaatio tuntuu karkaavan kesken gradunteon, ei kannata jäädä murehtimaan asiaa yksin. Ongelmien ilmetessä on ehdottoman tärkeää ottaa yhteys graduohjaajaan tai jos tämä ei jostain syystä ole mahdollista, muuhun opettajakuntaan: ohjaaja auttaa ratkaisujen löytämisessä. Gradu ei ole enempää eikä vähempää kuin opintojen yksi vaihe. Vaikka gradu voi parhaimmillaan tuottaa tärkeitä tutkimustuloksia, sen pääasiallinen tehtävä on harjaannuttaa tutkimuksen tekoon.

Tutkielman jättäminen ja tarkastaminen

Ennen tutkielman jättämistä virallisesti tarkastettavaksi on varmistettava työn ohjaajalta, että työ on hänen mielestään valmis. Työn ohjaaja ja gradun tarkastajat varmistavat, että tutkielmassa on noudatettu tutkimuksen teon eettisiä ohjeita ja tutkielmalle on tehty tekstin alkuperäisyyden tarkistus Turnitin-järjestelmässä. Ohjeiden noudattamatta jättämisestä ohjaaja ja tarkastajat ilmoittavat tiedekunnan dekaanille, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Lopullisessa muodossa oleva tutkielma luovutetaan sähköisessä muodossa tarkastusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten. Ks. kirjaston ohjeet pro gradu -tutkielman jättämisestä.

Yliopistopaino toimittaa tutkielmasta yhden painetun kappaleen kirjastoon. Ylimääräisiä kappaleita voi tilata Yliopistopainolta (hinta vaihtelee sivumäärän mukaan) esimerkiksi toimeksiantona tehdyn tutkielman tilaajaa varten. Julkaisuprosessia varten tulee varata riittävästi aikaa. Yliopistopaino on luvannut tehdä työn neljän työpäivän aikana, kun sinne on toimitettu kaikki em. kirjaston ohjeessa mainitut tiedot.

Tutkielmaan liitetään 1-2 sivun mittainen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Ks. tiivistelmän kirjoitusohjeet.


Kypsyysnäyte

Sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon yhteydessä tehdään kypsyysnäyte. Maisterin tutkinnon kypsyysnäytteen tarkoituksena on osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön ja opinnäyteohjeen mukaisesti maisterin tutkinnon kypsyysnäytteenä toimii tutkielman tiivistelmä (ks. tiivistelmän kirjoitusohjeet edellä).

Erillinen kypsyysnäyte kirjoitetaan, jos suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole osoitettu alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä (esimerkiksi jos aiempi tutkinto on suoritettu ulkomailla). Tässä tapauksessa kypsyysnäyte tehdään sähköisenä tenttinä, johon voi ilmoittautua sen jälkeen kun pro gradu -tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Tutkinto-ohjelman kypsyysnäyte löytyy sähköisestä tenttipalvelusta nimellä [SOSMK] Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman kypsyysnäyte, pro gradu -tutkielma. Kypsyysnäyte on esseen tyyppinen kirjoitus jostakin omaan tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Kypsyysnäytteen kieliasuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tutkielman ensimmäinen tarkastaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön, kieliasun tarkastaa kielikeskuksen opettaja. Ks. myös ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittajalle.

Tutkielman arvostelu

Tiedekunnan dekaani päättää tutkielman hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä sille annettavasta arvosanasta kahden tarkastajan kirjoittaman lausunnon perusteella. Tutkielman toinen tarkastaja voi olla työn ohjaaja. Hylkääminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos työssä ei ole noudatettu tutkimuksen teon eettisiä ohjeita. Tutkielman tekovaiheessa oletetaan, että tekijä osaa noudattaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita, joihin on perehdytty sekä kandidaatintutkielma-seminaarissa että syventävien opintojen tutkielmaseminaarissa. Mikäli havaitaan, että näitä periaatteitta ei ole noudatettu, seuraamukset määräytyvät tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeiden mukaisesti.

Pro gradu –tutkielman arvioinnin lähtökohtana on asetettu tutkimustehtävä ja sen toteuttamisen onnistuminen. Tutkielman eri osa-alueet usein integroituvat toisiinsa, niitä ei aina ole mahdollista erottaa toisistaan. Seuraavat osa-alueet ovat kuitenkin arvioinnissa keskeisiä:

Tutkimustehtävä ja sen perustelu

  • tutkimusongelman asettaminen
  • perustelu
  • rajaus
  • tieteenalakohtainen ja yhteiskunnallinen relevanssi

Aiempi tutkimus ja teoreettinen viitekehys

  • käytetyn kirjallisuuden relevanssi suhteessa tutkimusongelmaa
  • käytetyn kirjallisuuden relevanssi suhteessa teoriaan ja metodologiaan
  • kirjallisuuden laajuus
  • valitun teoreettisen lähestymistavan tuntemus/ymmärtäminen
  • teoreettisen lähestymistavan valinnan perustelu suhteessa tutkimusongelmaan
  • teorian ja empirian yhteensopivuus

 Metodit ja aineistot

  • metodin sopivuus tutkimusongelmaan eli metodin valinnan perustelu
  • metodin ja teorian yhteensopivuus
  • metodin tuntemus/ymmärtäminen
  • aineiston sopivuus tutkimusongelmaan ja metodiin
  • aineiston rajaus

Tulokset ja pohdinta

  • analyysin kuvaaminen riittävällä tarkkuudella
  • analyysin johdonmukaisuus
  • analyysin innovatiivisuus
  • tulosten perustuminen esitettyyn analyysiin
  • tutkimuskysymyksiin vastaaminen
  • tulosten kytkeminen aiempaan tutkimukseen
  • tulosten kytkeminen esitettyihin teoreettis-metodologisiin lähtökohtiin
  • tehtyjen päätelmien tieteenalakohtainen relevanssi
  • tehtyjen päätelmien yhteiskunnallinen/käytännöllinen relevanssi

 Argumentaatio ja tutkielmateksti

  • johdonmukainen eteneminen
  • rakenteen selkeys
  • tekstin ja argumentaation sujuvuus
  • kieliasu
  • viimeistely
  • lähteiden merkitsemisen huolellisuus (ks. ohjeet lähteiden merkitsemisestä)

Ks. myös tutkielman arviointiperusteet: SOSM3_arviointiperusteet_ykt.pdf

Parigradun/ryhmägradun arvioinnissa kiinnitetään huomiota samoihin seikkoihin kuin yksilögradussakin. Yhdessä kirjoitetussa pro gradu -työssä tulee lisäksi antaa lyhyt selvitys siitä, miten kirjoittajien välinen yhteistyö ja työnjako on toteutettu. Useissa tapauksissa (aihepiiristä ja käsittelytavasta riippuen) parigradulta voidaan myös olettaa laajempaa sivumäärää ja aineistoa kuin yksilögradulta.

Opiskelijalle lähetetään tiedoksi tarkastajien lausunto tai lausunnot tutkielmasta, ehdotus sen arvosanasta, tieto kypsyysnäytteen hyväksymisestä sekä lähetekirje, jossa selvitetään hyväksymismenettely ja opiskelijan oikeudet, mm. oikaisumenettely. Lausunto lähetetään opiskelijalle viimeistään neljä päivää ennen tutkielman arvostelua, ellei opiskelijan kanssa ole muuta sovittu.

Jos opiskelija on tyytymätön arviointiin, hän voi jättää gradulausunnosta vastineen. Tiedekunnan dekaani voi kirjoittaa opiskelijan vastineeseen lausunnon, pyytää kolmannen tarkastajan lausuntoa tai tarvittaessa saattaa asian johtokunnan ratkaistavaksi. Dekaanin päätökseen tyytymätön opiskelija voi tehdä tiedekuntaneuvostolle kirjallisen oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedekuntaneuvoston tekemästä tutkielman arvostelua koskevasta päätöksestä ei voi valittaa.

Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 1-5.

Gradun tarkastuksen aikataulu

Valmista tutkielmaa jätettäessä kannattaa varautua siihen, että tutkielman tarkastusprosessi vie jonkin verran aikaa. Ilman erityistä syytä pro gradu -tutkielman tarkastajien on kuitenkin toimitettava lausuntonsa kolmen viikon kuluessa kypsyyskokeeseen osallistumisesta.

Tutkintotodistus

Kun kaikki maisterin tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, opiskelija voi anoa tutkintotodistusta. Oman opintosuunnan syventävien opintojen kokonaismerkinnän antaa oppiaineen professori sen jälkeen kun kaikki opinnot, pro gradu -tutkielma mukaan lukien, on suoritettu.

 

Tutkielman tekemistä käsittelevää kirjallisuutta

Anttila, Anu-Hanna (1998) Ohjeisto tieteellisen tutkielman tekoon. 2. uudistettu painos. Sosiologista keskustelua B 33, Turun yliopisto, Turku.

Eco, Umberto (1995) Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. 3. painos (1. p. 1989.). Suom. Pia Mänttäri. Vastapaino, Tampere.

Ekholm, Kai (1997) Tee gradu!: graduntekijän selviytymisopas. Teknolit, Jyväskylä.

Hakala, Juha T. (1999) Graduopas. Melkein maisterin niksikirja. Gaudeamus, Helsinki.

Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (1997) Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä, Helsinki.

Karisto Antti & Seppälä Ullamaija (2004). Maukas gradu. Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Vastapaino, Tampere.

Kinnunen, Merja & Löytty, Olli (1999) ISO GEE Gradua ei jätetä! Vastapaino, Tampere. (Kirja sisältää varsin kattavan luettelon tutkielmaoppaista sekä luettelot eri menetelmiin liittyvästä kirjallisuudesta ja kirjoittamiskirjoista).

Jyrkiäinen, Jyrki & Luostarinen, Heikki & Nieminen, Hannu (1992) Opasta kärsi ja unhoita: avuksi tutkielman laatijoille. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, Tampere.

Luostarinen, Heikki & Väliverronen, Esa (1991) Tekstinsyöjät. Yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden lukutaidosta. Vastapaino, Tampere.

Niemelä, Pirkko ym. Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin.
Ohjeita Pro gradun tekijöille (2000) Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta. www.valt.helsinki.fi/sosio/opiskelu/graduopas.htm

Ronkainen, Suvi & Pehkonen, Leila & Lindblom-Ylänne, Sari & Paavilainen, Eija (2011) Tutkimuksen voimasanat. Sanoma Pro, Helsinki.

Uusitalo, Hannu (1991) Tiede, tutkimus ja tutkielma. WSOY, Helsinki.

Tutkimuksenteon ja kirjoittamisen oppaita sekä muuta aiheeseen liittyvää tai tutkielman teossa muuten hyödyllistä kirjallisuutta voi hakea yliopiston kirjaston TAMCAT-järjestelmästä mm. seuraavilla asiasanoilla (s/):

julkaisun laadinnan oppaat
opinnäytetyöt
opinnäytteet
opinnäytteet - ohjaus
opinnäytteet - ohjekirjat
tiedonhaku
tiedonlähteet
tieteellinen julkaisutoiminta
tieteellinen kirjoittaminen
tutkimusraportit - kirjoittaminen
tutkimustekniikka
tutkimustyö - oppaat

Hyödyllistä tietoa löytyy myös Tietoarkiston sivujen kautta.

Lisää tutkielman teossa hyödyllisiä lähteitä voi etsiä teoksista
Kiviranta, Muttonen, Niinikangas (toim.): Yhteiskuntatieteellisiä tiedonlähteitä ja aikakauslehtiä Tampereen yliopiston pääkirjastossa. Teos on saatavilla yliopiston pääkirjastossa , sen käsikirjaosastolla (luokka 015.43) sekä kurssikirjaston lukusalissa.

 

Maisterikoulutukset ja -ohjelmat:

 

Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot

 Graduopas
Ohjeellinen aikataulu gradun jättämiselle (lukuvuosi 2016-2017)
Pro gradun jättäminen (nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen ohje)

Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma

Pro gradu -tutkielma

Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan sekä kirjalliseen ilmaisuun.
Tutkielman laajuus on 40 op ja opintopisteet annetaan 10 op:n osasuorituksina.

Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia kahden tai useamman oppiaineen alalta. Tällöin kunkin oppiaineen ja opiskelijan osalta määrätään tarkastajat erikseen.

Pro gradu -tutkielman laajuus ja aiheen valinta

Laajuudeltaan pro gradu -tutkielman tulisi olla noin 60-100 liuskaa ja lisäksi lähdeluettelo. Opiskelija valitsee tutkielman aiheen maisteriopintojen 1. syksynä orientoivan tutkielmaseminaarin aikana. Tutkinto-ohjelman piirissä toimivat tutkimusprojektit tarjoavat pro gradu -työtä aloittavalle ideoita tutkimusaiheeksi. Pro gradu –työssä voi myös syventää ja laajentaa kandidaatin tutkielmassa aloitettua tutkimusta.

Pro gradu -tutkielma on julkinen asiakirja. Jos tutkielma tehdään toimeksiantona yritykselle, saattaa yritys vaatia, että tutkielma olisi salainen. Tällaisessa tilanteessa pro gradu -työn tekijän on aina keskusteltava oppiaineensa professorin kanssa ennen työhön ryhtymistä.

Ohjaus

Tutkielma kirjoitetaan opettajan ohjauksessa. Ohjaajia voi olla myös kaksi. Esimerkiksi tutkimusprojekteissa gradunsa tekevien toinen ohjaaja on usein projektin vetäjä. Myös jatko-opiskelijat voivat toimia ohjaajina tutkielmissa, jotka käsittelevät heidän väitöskirjansa aihepiiriä. Tutkielmaseminaarien tarkoitus on ohjata pro gradu –työskentelyä. Ohjaus toteutuu luontevasti seminaarin yhteydessä, jossa voi saada kommentteja omista ideoista myös muilta opiskelijoilta. Tavoitteena on tutkielman tekeminen tutkielmaseminaarissa.

Tutkielmaseminaarin kesto on yhteensä kuusi periodia. Se alkaa orientoivana tutkielmaseminaarina maisteriopintojen ensimmäisenä syksynä. Orientoivan seminaarin suoritettuaan opiskelija siirtyy tutkielmaseminaariin, joka kestää neljä seminaariperiodia. Tutkielmaseminaarit alkavat maisteriopintojen ensimmäisen vuoden kevätkauden alussa. Seminaarissa tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa maisteriopintojen sisällöllisten valintojen ohella määritellään gradun ohjaaja/-t ja arvioidaan gradun valmistumisaika. Ohjausta opiskelija saa tarvittaessa puoli vuotta seminaarin päättymisen jälkeen.

Opiskelijoiden kannattaa arvioida mahdollisuuksia gradupiirin perustamiseen omassa oppiaineessa, koska juuri opiskelijat ovat parhaita toistensa kannustajia ja ymmärtäjiä.

Ohjauksen tarkoitus ei ole määrätä, mitä opiskelijan on tutkielmassaan kirjoitettava, vaan ohjaaja opastaa itsenäisen työn tekemisessä ja neuvoo ongelmien ratkaisussa. Tutkielma on kuitenkin selkeästi jokaisen opiskelijan oma henkilökohtainen projekti, jolle hän itse antaa muodon ja jonka toteuttaminen antaa hänelle mahdollisuuden arvioida ja kehittää omia kykyjään ja osaamistaan. Juuri tässä mielessä tutkielmanteko on opintojen vaativin, mutta myös antoisin vaihe. Ohjauksen aikana palautetaan mieleen tutkimuksen teon eettiset ohjeet, joita on toki noudatettu opintojen alusta saakka.

Jos gradunteko vaikuttaa ylivoimaisen vaikealta, työ ei tunnu etenevän tai motivaatio tuntuu karkaavan kesken gradunteon, ei kannata jäädä murehtimaan asiaa yksin. Ongelmien ilmetessä on ehdottoman tärkeää ottaa yhteys graduohjaajaan tai jos tämä ei jostain syystä ole mahdollista, muuhun opettajakuntaan: ohjaaja auttaa ratkaisujen löytämisessä. Gradu ei ole enempää eikä vähempää kuin opintojen yksi vaihe. Vaikka gradu voi parhaimmillaan tuottaa tärkeitä tutkimustuloksia, sen pääasiallinen tehtävä on harjaannuttaa tutkimuksen tekoon.

Tutkielman jättäminen ja tarkastaminen

Ennen tutkielman jättämistä virallisesti tarkastettavaksi on varmistettava työn ohjaajalta, että työ on hänen mielestään valmis. Työn ohjaaja ja gradun tarkastajat varmistavat, että tutkielmassa on noudatettu tutkimuksen teon eettisiä ohjeita ja tutkielmalle on tehty tekstin alkuperäisyyden tarkistus Turnitin-järjestelmässä. Ohjeiden noudattamatta jättämisestä ohjaaja ja tarkastajat ilmoittavat yksikön johtajalle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Lopullisessa muodossa oleva tutkielma luovutetaan sähköisessä muodossa tarkastusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten. Ks. kirjaston ohjeet pro gradu -tutkielman jättämisestä. Tutkielman lopullinen versio lähetetään pdf-muodossa myös sähköpostitse osoitteeseen yky.gradut@uta.fi.

Yliopistopaino toimittaa tutkielmasta yhden painetun kappaleen kirjastoon. Ylimääräisiä kappaleita voi tilata Yliopistopainolta (hinta vaihtelee sivumäärän mukaan) esimerkiksi toimeksiantona tehdyn tutkielman tilaajaa varten. Julkaisuprosessia varten tulee varata riittävästi aikaa. Yliopistopaino on luvannut tehdä työn neljän työpäivän aikana, kun sinne on toimitettu kaikki em. kirjaston ohjeessa mainitut tiedot.

Tutkielmaan liitetään 1-2 sivun mittainen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Ks. tiivistelmän kirjoitusohjeet.


Kypsyysnäyte

Sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon yhteydessä tehdään kypsyysnäyte. Maisterin tutkinnon kypsyysnäytteen tarkoituksena on osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön ja opinnäyteohjeen mukaisesti maisterin tutkinnon kypsyysnäytteenä toimii tutkielman tiivistelmä (ks. tiivistelmän kirjoitusohjeet edellä).

Erillinen kypsyysnäyte kirjoitetaan, jos suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole osoitettu alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä (esimerkiksi jos aiempi tutkinto on suoritettu ulkomailla). Tässä tapauksessa kypsyysnäyte tehdään sähköisenä tenttinä, johon voi ilmoittautua sen jälkeen kun pro gradu -tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Tutkinto-ohjelman kypsyysnäyte löytyy sähköisestä tenttipalvelusta nimellä [SOSMK] Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman kypsyysnäyte, pro gradu -tutkielma. Kypsyysnäyte on esseen tyyppinen kirjoitus jostakin omaan tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Kypsyysnäytteen kieliasuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tutkielman ensimmäinen tarkastaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön, kieliasun tarkastaa kielikeskuksen opettaja. Ks. myös ohje kypsyysnäytteen kirjoittajalle.

Tutkielman arvostelu

Yksikön johtaja päättää tutkielman hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä sille annettavasta arvosanasta kahden tarkastajan kirjoittaman lausunnon perusteella. Tutkielman toinen tarkastaja voi olla työn ohjaaja. Hylkääminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos työssä ei ole noudatettu tutkimuksen teon eettisiä ohjeita. Tutkielman tekovaiheessa oletetaan, että tekijä osaa noudattaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita, joihin on perehdytty sekä kandidaatintutkielma-seminaarissa että syventävien opintojen tutkielmaseminaarissa. Mikäli havaitaan, että näitä periaatteitta ei ole noudatettu, seuraamukset määräytyvät tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeiden mukaisesti.

Pro gradu –tutkielman arvioinnin lähtökohtana on asetettu tutkimustehtävä ja sen toteuttamisen onnistuminen. Tutkielman eri osa-alueet usein integroituvat toisiinsa, niitä ei aina ole mahdollista erottaa toisistaan. Seuraavat osa-alueet ovat kuitenkin arvioinnissa keskeisiä:

Tutkimustehtävä ja sen perustelu

  • tutkimusongelman asettaminen
  • perustelu
  • rajaus
  • tieteenalakohtainen ja yhteiskunnallinen relevanssi

Aiempi tutkimus ja teoreettinen viitekehys

  • käytetyn kirjallisuuden relevanssi suhteessa tutkimusongelmaa
  • käytetyn kirjallisuuden relevanssi suhteessa teoriaan ja metodologiaan
  • kirjallisuuden laajuus
  • valitun teoreettisen lähestymistavan tuntemus/ymmärtäminen
  • teoreettisen lähestymistavan valinnan perustelu suhteessa tutkimusongelmaan
  • teorian ja empirian yhteensopivuus

 Metodit ja aineistot

  • metodin sopivuus tutkimusongelmaan eli metodin valinnan perustelu
  • metodin ja teorian yhteensopivuus
  • metodin tuntemus/ymmärtäminen
  • aineiston sopivuus tutkimusongelmaan ja metodiin
  • aineiston rajaus

Tulokset ja pohdinta

  • analyysin kuvaaminen riittävällä tarkkuudella
  • analyysin johdonmukaisuus
  • analyysin innovatiivisuus
  • tulosten perustuminen esitettyyn analyysiin
  • tutkimuskysymyksiin vastaaminen
  • tulosten kytkeminen aiempaan tutkimukseen
  • tulosten kytkeminen esitettyihin teoreettis-metodologisiin lähtökohtiin
  • tehtyjen päätelmien tieteenalakohtainen relevanssi
  • tehtyjen päätelmien yhteiskunnallinen/käytännöllinen relevanssi

 Argumentaatio ja tutkielmateksti

  • johdonmukainen eteneminen
  • rakenteen selkeys
  • tekstin ja argumentaation sujuvuus
  • kieliasu
  • viimeistely
  • lähteiden merkitsemisen huolellisuus

Ks. myös:

Parigradun/ryhmägradun arvioinnissa kiinnitetään huomiota samoihin seikkoihin kuin yksilögradussakin. Yhdessä kirjoitetussa pro gradu -työssä tulee lisäksi antaa lyhyt selvitys siitä, miten kirjoittajien välinen yhteistyö ja työnjako on toteutettu. Useissa tapauksissa (aihepiiristä ja käsittelytavasta riippuen) parigradulta voidaan myös olettaa laajempaa sivumäärää ja aineistoa kuin yksilögradulta.

Opiskelijalle lähetetään tiedoksi tarkastajien lausunto tai lausunnot tutkielmasta, ehdotus sen arvolauseeksi, tieto kypsyysnäytteen hyväksymisestä sekä lähetekirje, jossa selvitetään hyväksymismenettely ja opiskelijan oikeudet, mm. oikaisumenettely. Lausunto lähetetään opiskelijalle viimeistään neljä päivää ennen tutkielman arvostelua, ellei opiskelijan kanssa ole muuta sovittu.

Jos opiskelija on tyytymätön arviointiin, hän voi jättää gradulausunnosta vastineen. Yksikön johtaja kirjoittaa opiskelijan vastineeseen lausunnon, pyytää kolmannen tarkastajan lausuntoa tai tarvittaessa saattaa asian johtokunnan ratkaistavaksi. Johtajan päätökseen tyytymätön opiskelija voi tehdä yksikön johtokunnalle kirjallisen oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Johtokunnan päätökseen tyytymätön opiskelija voi edelleen tehdä oikaisupyynnön yliopiston muutoksenhakulautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan tekemästä tutkielman arvostelua koskevasta päätöksestä ei voi valittaa.

Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 1-5.

Gradun tarkastuksen aikataulu

Valmista tutkielmaa jätettäessä kannattaa varautua siihen, että tutkielman tarkastusprosessi vie jonkin verran aikaa. Ilman erityistä syytä pro gradu -tutkielman tarkastajien on kuitenkin toimitettava lausuntonsa kolmen viikon kuluessa kypsyyskokeeseen osallistumisesta.

Tutkintotodistus

Kun kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu, opiskelija voi anoa tutkintotodistusta (ks. yksikön ohjeet). Oman opintosuunnan syventävien opintojen kokonaismerkinnän antaa oppiaineen professori sen jälkeen kun kaikki opinnot, pro gradu -tutkielma mukaan lukien, on suoritettu.

 

Tutkielman tekemistä käsittelevää kirjallisuutta

Anttila, Anu-Hanna (1998) Ohjeisto tieteellisen tutkielman tekoon. 2. uudistettu painos. Sosiologista keskustelua B 33, Turun yliopisto, Turku.

Eco, Umberto (1995) Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. 3. painos (1. p. 1989.). Suom. Pia Mänttäri. Vastapaino, Tampere.

Ekholm, Kai (1997) Tee gradu!: graduntekijän selviytymisopas. Teknolit, Jyväskylä.

Hakala, Juha T. (1999) Graduopas. Melkein maisterin niksikirja. Gaudeamus, Helsinki.

Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (1997) Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä, Helsinki.

Karisto Antti & Seppälä Ullamaija (2004). Maukas gradu. Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille. Vastapaino, Tampere.

Kinnunen, Merja & Löytty, Olli (1999) ISO GEE Gradua ei jätetä! Vastapaino, Tampere. (Kirja sisältää varsin kattavan luettelon tutkielmaoppaista sekä luettelot eri menetelmiin liittyvästä kirjallisuudesta ja kirjoittamiskirjoista).

Jyrkiäinen, Jyrki & Luostarinen, Heikki & Nieminen, Hannu (1992) Opasta kärsi ja unhoita: avuksi tutkielman laatijoille. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, Tampere.

Luostarinen, Heikki & Väliverronen, Esa (1991) Tekstinsyöjät. Yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden lukutaidosta. Vastapaino, Tampere.

Niemelä, Pirkko ym. Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin.
Ohjeita Pro gradun tekijöille (2000) Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta. www.valt.helsinki.fi/sosio/opiskelu/graduopas.htm

Ronkainen, Suvi & Pehkonen, Leila & Lindblom-Ylänne, Sari & Paavilainen, Eija (2011) Tutkimuksen voimasanat. Sanoma Pro, Helsinki.

Uusitalo, Hannu (1991) Tiede, tutkimus ja tutkielma. WSOY, Helsinki.

Tutkimuksenteon ja kirjoittamisen oppaita sekä muuta aiheeseen liittyvää tai tutkielman teossa muuten hyödyllistä kirjallisuutta voi hakea yliopiston kirjaston TAMCAT-järjestelmästä mm. seuraavilla asiasanoilla (s/):

julkaisun laadinnan oppaat
opinnäytetyöt
opinnäytteet
opinnäytteet - ohjaus
opinnäytteet - ohjekirjat
tiedonhaku
tiedonlähteet
tieteellinen julkaisutoiminta
tieteellinen kirjoittaminen
tutkimusraportit - kirjoittaminen
tutkimustekniikka
tutkimustyö - oppaat

Hyödyllistä tietoa löytyy myös Tietoarkiston sivujen kautta.

Lisää tutkielman teossa hyödyllisiä lähteitä voi etsiä teoksista
Kiviranta, Muttonen, Niinikangas (toim.): Yhteiskuntatieteellisiä tiedonlähteitä ja aikakauslehtiä Tampereen yliopiston pääkirjastossa. Teos on saatavilla yliopiston pääkirjastossa , sen käsikirjaosastolla (luokka 015.43) sekä kurssikirjaston lukusalissa.

 

  • Turnitin-järjestelmän käytön periaatteet
  • Yliopiston kirjaston ohjeet pro gradu -tutkielman jättämisestä tarkastukseen
  • Kypsyysnäyte maisterin tutkinnossa
  • Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ohjeet tutkintotodistuksen hakemisesta

Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma

ahdgsj kajgdk

 

Englanninkieliset maisteriohjelmat:

Englanninkielisten maisteriohjelmien graduohjeet löytyvät ohjelmien Moodle - oppimisympäristöistä. Ota yhteyttä ohjelman vastuuopettajaan.

Global Society Framework:

  • Comparative Social Policy and Welfare
  • Gender Studies
  • Global and Transnational Sociology
  • Peace, Mediation and Conflict Research
  • Public Choice
  • Public and Global Health