Opetusneuvoston linjaus: AHOT-menettelyt Tampereen yliopistossa

Hyväksytty opetusneuvoston kokouksessa 1.12.2014.

Tämä on ajantasaistettu ja tiivistetty versio linjauksesta. Linjaus löytyy kokonaisuudessaan opetusneuvoston intra-sivulta.

 

Osaamislähtöisessä opiskelussa lähtökohtana on, ettei opiskelijaa ole syytä vaatia suorittamaan uudelleen sellaisia opintoja, joiden osaamistavoitteet hän voi osoittaa hallitsevansa korkeakoulun määrittelemällä tavalla. (AHOT korkeakouluissa -hanke)

Taustaa ja tarkoitus

Tampereen yliopistossa suoritettaviin opintoihin voidaan lukea hyväksi toisessa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja. Opintoihin voidaan hyväksilukea myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista. Edellytyksenä osaamisen hyväksilukemisessa on, että osaamiset soveltuvat tutkinnon, opintokokonaisuuden tai opintojakson osaamistavoitteisiin. Hyväksilukemisesta ja sen prosessista käytetään kansallisesti ilmaisua aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT). Opintojen hyväksilukeminen perustuu yliopistolakiin (558/2009) ja valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Tampereen yliopiston tutkintosäännön 24-25 §:ssä säädetään hyväksilukemisesta. Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista voi hakea Tampereen yliopiston opiskelija, joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi. Tiedekunnan tarkemmat määräykset kuvataan tutkintoja koskevissa yleisissä määräyksissä.
 
Hyväksilukemisen muodot ovat sisällyttäminen ja korvaaminen:
  • Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa. Sisällyttäminen ei edellytä vastaavuutta tiettyyn opetussuunnitelmassa kuvattuun tutkintoon kuuluvaan opintojaksoon. Sisällyttämispäätökset tehdään tieteenalayksikössä.
  • Korvaaminen tarkoittaa opetussuunnitelmaan ja tutkintoon kuuluvien opintojen korvaamista aiemmin hankitun osaamisen perusteella. Korvaamisesta vastaa ko. yksikkö ja siellä opintokokonaisuudesta tai opintojaksosta vastaava opettaja tai muu nimetty vastuuhenkilö.

Yliopiston strategiaan ja laadunhallintaan kuuluu, että menettelytapoja yhdenmukaistetaan silloin, kun se on toiminnan kannalta järkevää ja mahdollista. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi hyväksilukemisessa noudetataan yhdenvertaista kohtelua ja johdonmukaisuutta. Toimiva ja oikeaan aikaan tapahtuva AHOT-menettely hyödyttää monella tapaa sekä yksittäistä opiskelijaa että yliopistoa ja turvaa koulutuksen laadun hallintaa.

Opetussuunnitelmatyö, osaamistavoitteet ja AHOT

Osaamisperustaisuus ja laaja-alaisuus luovat pohjan Tampereen yliopiston opetussuunnitelmatyölle. Opetusneuvosto on linjannut koulutuksen suunnittelun osaamisperustaisuudesta: osaamisperustaisuus on läpileikkaavaa, ts. tutkintojen kaikille tasoille kuvataan osaamistavoitteet ja opinnot mitoitetaan osaamistavoitteiden pohjalta. Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnin, tunnistamisen ja tunnustamisen kannalta tutkinto-ohjelmille, opintokokonaisuuksille ja opintojaksoille määritellyt osaamistavoitteet ovat olennaisia. Niiden avulla opiskelija pystyy arvioimaan aiemmin hankkimaansa osaamista ja sen mahdollista hyväksilukemista.
 
Osaamisperustaisuus palvelee myös koulutukseen hakevaa tai koulutuksesta kiinnostunutta. Tutkintojen osaamistavoitteet ovat esillä myös valtakunnallisessa opintopolku.fi-portaalissa.

Tutkintojen tasot ja tutkinnon kokonaisuus

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys (L 93/2017; VNA 120/2017)) kuvaa tutkintojen osaamiset yleisellä tasolla ja luo edellytykset yhtäältä osaamistavoitteiden tarkempaan määrittelyyn, toisaalta aiemmin hankitun osaamisen arviointiin eri tutkintotasoilla. Alemmat korkeakoulututkinnot (yliopisto/AMK) sijoittuvat viitekehyksen tasolle 6, ylemmät korkeakoulututkinnot (yliopisto/AMK) tasolle 7, ja tohtorin tutkinnot tasolle 8.
 
Alemman tasoiseen korkeakoulututkintoon sisältyneitä opintoja ei hyväksilueta ylemmän tasoiseen korkeakoulututkintoon. Edellisen tason korkeakoulututkinto antaa kelpoisuuden seuraavan tason korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja on näin edellytys seuraavan tason korkeakoulututkinnon suorittamiselle. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisessa viitekehyksessä kuvatut osaamisen tasot tukevat osaamisen arviointia, kun arvioidaan henkilön valmiuksia aloittaa opinnot seuraavan tason koulutuksessa. On huomioitava, että esimerkiksi alempaan korkeakoulututkintoon valmistuneelta vaadittu osaaminen ei ole välttämättä sama kuin ylemmän korkeakoulututkinnon aloittamiseen vaadittu osaaminen: ensimmäisessä on kyse tutkinnon ja siihen kuuluvien opintojen osaamistavoitteiden saavuttamisesta, kun taas jälkimmäisessä arvioidaan ylemmän korkeakoulututkinnon aloittamiseen tarvittavaa osaamista (ks. myös opintopalveluiden ohjetta Opiskelijavalinnan kehittäminen ja opetussuunnitelmatyö).

Opintojen ohjaus ja AHOT

Opintojen hyväksilukeminen on osa opiskelijan henkilökohtaista opintojen suunnittelua ja HOPS-ohjausta, jossa arvioidaan muun muassa aiemmin hankitun osaamisen soveltumista osaksi Tampereen yliopistossa suoritettavaa tutkintoa ja sen osaamistavoitteiden saavuttamista. Jotta opiskelijoiden opinnot lähtevät opintojen alusta alkaen etenemään mahdollisimman sujuvasti, mahdollisuudesta opintojen hyväksilukemiseen kerrotaan heti hyväksymisvaiheessa sekä uudelleen orientoivissa opinnoissa. Tavoitteena on, että AHOT-menettely olisi tehty jo ennen kuin opiskelija alkaa suorittaa opintoja Tampereen yliopistossa.

AHOT-menettely hakuvaiheessa

Tiedekunnilla ei ole velvollisuutta arvioida potentiaalisen opiskelijan tai hakijan aiemmin hankittua osaamista ennen hakuprosessia. Potentiaaliset hakijat voivat arvioida omaa osaamistaan osaamisperustaisten opetussuunnitelmien avulla. Erillishaussa hakijoiden aiempaa osaamista arvioidaan hakuprosessin yhteydessä ja opiskelijaksi hyväksyttävät saavat ennakkoarvion täydentävistä opinnoista ennen opintojen alkamista. AHOT-päätös voidaan kuitenkin tehdä vasta opiskeluoikeuden saamisen jälkeen ja kun henkilö on ilmoittautunut läsnäolevaksi yliopistoon.

Osaamisen arviointi ja suoritusmuodot

Opetussuunnitelmassa opintojaksolle merkityt suoritustavat eivät saa rajoittaa opintojen hyväksilukemista. Ei siis voida edellyttää, että aiemmin hankittu osaaminen olisi suoritettu samalla tavalla kuin korvattava opintojakso. Keskeisintä on osaamistavoitteiden mukaisen osaamisen osoittaminen. Osaamisen osoittamisessa ja arvioinnissa suositellaan hyödyntämään erilaisia, osaamistavoitteiden kanssa linjassa olevia näyttöjä. Näyttömuodot voivat olla samoja kuin opetussuunnitelmassa kuvatut suoritustavat, mutta ne voivat myös erota näistä.

Hyväksiluettujen opintojen laajuus ja arvosana

Hyväksiluetulle opinnolle tallennetaan aina opintopistelaajuus; hyväksiluettuja opintoja ei siis tallenneta nollana opintopisteenä opiskelijatietojärjestelmään. Opintopistemäärä merkitään omien opetussuunnitelmiemme ja niissä kuvattujen osaamistavoitteiden saavuttamisen arvioinnin mukaisesti. Opintojaksosta voidaan korvata myös osa.

Opintojen vanheneminen

Lähtökohta on, etteivät kokonaiset tutkinnot ja pakolliset kieli- ja viestintäopinnot vanhene. Tutkintojen laadunvarmistuksen näkökulmasta lähtökohtana on, että hyväksiluettavat opinnot eivät ole yli 10 vuotta vanhoja. Jos opintosuoritukset ovat yli 10 vuotta vanhoja, osaamista voi luonnollisesti osoittaa muilla tavoin, esimerkiksi jonkinlaisen näytön avulla.

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot (äidinkieli, toinen kotimainen kieli ja vieras kieli) voidaan korvata aiemmin suoritettuun yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoon osoitetun kielitaidon perusteella. Vaikka suoritettujen kieliopintojen laajuus poikkeaisi yliopistossa käytetystä mitoituksesta, korvaavuus rekisteröidään opiskelijalle korvattavan opintojakson opintopisteillä. Alakohtaisuutta ei edellytetä yliopistotasoisissa kieliopinnoissa, mutta AMK-opinnoilta nykyisellään kylläkin.
 
Lääketieteen lisensiaatin kieliopinnot voi korvata vain toisen yliopiston LL-tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla.
 
Korvattuja kieli- ja viestintäopintoja ei pääsääntöisesti arvioida numeerisesti, vaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Ulkomailla suoritetut opinnot

Vaihtojakso suunnitellaan tutkinnon osana ja henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa. Ulkomailla suoritettavat opinnot on suunniteltava jo etukäteen siten, että niiden hyväksilukeminen on Tampereen yliopistoon palattua selvää. Jokaista vaihtoonlähtöä varten laaditaan opiskelusuunnitelma. Erasmus-opiskelijavaihdossa suunnitelma laaditaan aina ns. learning agreement -lomakkeelle, johon mm. kohdeyliopistossa suoritettavat opinnot kirjataan, ja jossa niistä sovitaan.
 

Muussa kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen

Osaamista voi syntyä myös epävirallisen eli non-formaalin oppimisen (täydennyskoulutukset, vapaan sivistystyön opinnot) sekä arkioppimisen eli informaalin oppimisen kautta (työn tai harrastusten kautta hankittu osaaminen, luottamustoimet). Myös näin hankitun osaamisen tulee vastata hyväksiluettavan opinnon osaamistavoitteita, ja opiskelijalta vaaditaan näyttö osaamisensa osoittamisessa (esim. työtodistus, diplomi, portfolio, julkaisu tai muu kirjallinen dokumentti), jotta osaamista voidaan arvioida. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi luottamustehtävistä karttuneesta osaamisesta enintään 10 opintopistettä.

Hyväksilukeminen avoimessa yliopisto-opetuksessa ja erillisissä opinnoissa

Avoimessa yliopisto-opetuksessa ja muissa erillisissä opinnoissa hyväksilukemisen menettelytavat ovat samat kuin muussakin koulutuksessa.

Oikaisupyyntö

Hyväksilukemispäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea päätökseen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti. Oikaisua pyydetään hyväksilukemispäätöksen tehneeltä, ja oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, hän voi hakea oikaisua yliopiston johtosäännön 16 §:n mukaisesti yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä ei voi valittaa eikä siihen voi hakea oikaisua.