Opetusneuvoston linjaus: Joustavat opiskelumahdollisuudet Tampereen yliopistossa

Tämä versio linjauksesta sisältää linjauksen keskeisimmät, ajantasaistetut sisällöt. Linjaus on saatavilla alkuperäisessä muodossaan kokonaisuudessaan yliopiston intrasta. Opetusneuvosto on alun perin hyväksynyt linjauksen 13.4.2015.

Taustaa ja tarkoitus

Yliopistolain 40 §:n mukaan ”[y]liopiston tulee järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa.”[1] Yliopistolain edellyttämä opetuksen ja ohjauksen järjestäminen toteutuu Tampereen yliopistossa ensisijaisesti järjestelmällisen opetussuunnitelmatyön avulla. Opetussuunnitelmatyö on tärkein opetuksen, oppimisen ja osaamisen laatua varmistava ja kehittävä toimintatapa, jonka kautta myös vastataan yliopiston tehtävään tutkintojen, opintojen ja opetuksen arvioinnista ja kehittämisestä.[2] Yliopiston strategiassa yksi keskeisistä koulutukseen liittyvistä toimista onkin, että opetuksen suunnittelulla ja järjestelyillä mahdollistetaan opintojen suorittaminen määräajassa. Joustavien opiskelumahdollisuuksien ja ympärivuotisen opiskelun edistäminen osana opetussuunnitelmatyötä ovat keinoja, joiden avulla opintojen sujuvaa etenemistä ja tutkintojen läpäisyä voidaan varmistaa.

Opetussuunnitelmatyö on jatkuva prosessi, joka kytkeytyy toisaalta tieteenalan ja tutkinto-ohjelman arvoihin, periaatteisiin ja toimintakulttuuriin, toisaalta siihen, millainen suhde yliopisto-opinnoilla on ympäröivään maailmaan, yhteiskuntaan ja työelämään. Opetussuunnitelmatyössä on huomioitava tieteen, maailman ja yhteiskunnan sekä oppimisen ja osaamistarpeiden muutokset ja ennakoitava niitä. Osaamisvaatimuksissa ja oppimisen tavoissa ja ympäristöissä on tapahtunut lähivuosina – ja tapahtuu edelleen – suuria muutoksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan seuraavasti:

Koulutuksen kehittämisessä on otettava huomioon osaamisvaatimuksissa sekä oppimisen tavoissa, edellytyksissä ja ympäristöissä (mm. e-oppiminen) tapahtuneet isot muutokset. Aiempaa tärkeämpiä taitoja ovat analyyttinen päättelykyky, tiedon hankinta- ja hallintataidot, kriittinen ajattelu, luova ongelmanratkaisu, yrittäjyystaidot sekä tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot. Fyysisen kunnon ja aktiivisuuden merkitys oppimistavoitteiden saavuttamisessa korostuu. Tavoitteena on, että jokainen oppii oppimaan ja innostuu oppimisesta.

Digitaalisuus mahdollistaa uusia tapoja oppia ja opettaa. Tämä näkyy oppimisen perusteista aina korkeakoulutukseen saakka. Pilvipalveluiden kehittyessä opetuksen sekä oppimateriaalien kehittäminen ja jakaminen helpottuvat. Tutkimukset osoittavat, että tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisellä koulutuksessa on positiivinen vaikutus oppimismotivaatioon, oppimistuloksiin, oppistrategioiden hallintaan ja oppimisen itsesäätelyyn, kuten tavoitteenasetteluun ja oman oppimisen arviointiin. Uuden tekniikan keinoin on mahdollista ottaa paremmin huomioon oppijoiden yksilölliset tarpeet. Koko koulutusjärjestelmässä tulee panostaa digitaalisten ja muiden oppimisympäristöjen kehittämiseen ja käyttöön. (OKM 2014, 11.)

Toisaalta opintojen sujuvan etenemisen tukemiseksi, toisaalta uusien ja muuttuvien oppimistapojen ja osaamistarpeiden asettamiin haasteisiin vastaamiseksi on käytettävä ja kehitettävä monipuolisia opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmiä, jotka tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista. Opetuksessa ja osaamisen arvioinnissa tulee hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä sekä joustavia suoritustapoja ja -aikoja, jotka mahdollistavat monenlaisten oppijoiden ja eri elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden opinnoissa etenemisen.[3]

Tampereen yliopiston opiskelijakyselyiden (2006–2014) vastausten mukaan liki 30 % toisen vuoden opiskelijoista, liki 40 % kolmannen vuoden opiskelijoista ja noin puolet viidennen vuoden opiskelijoista kokee työssäkäynnin hidastavan opintojen etenemistä ainakin jonkin verran.[4] Myös OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa työssäkäynti mainitaan yhtenä opintoja hidastavista tekijöistä.[5] Opintojen aikaisella työssäkäynnillä on kuitenkin todettu olevan myös opiskelua hyödyttäviä ja erityisesti valmistumisen jälkeistä työllistymistä edistäviä vaikutuksia. Kehittämissuunnitelmassa mainitut muut opintoja hidastavat tekijät puhuvatkin kenties työssäkäyntiä enemmän joustavien opiskelumahdollisuuksien kehittämisen puolesta: ”puutteellinen opinto- ja uraohjaus, jäykät opetusjärjestelyt, opiskelukykyyn ja -motivaatioon liittyvät ongelmat” (OKM 2012, 45).

Opiskelijakyselyiden tulosten mukaan opintojen ohjauksen puute vaikeuttaa opintojen etenemistä n. 35–50 %:lla vastaajista vähintään jonkin verran. Ohjaukseen liittyvät vaikeudet kasvavat opintojen edetessä. Opetukseen ja opintojen suorittamiseen kytkeytyvät opintoja hidastavat tekijät liittyvät vastausten perusteella erityisesti kurssien ajalliseen päällekkäisyyteen ja kurssikirjallisuuden saatavuuteen: noin 70 % vastaajista kokee näiden seikkojen haittaavan opintojen etenemistä vähintään jonkin verran. Lisäksi liki 50 % vastaajista näkee kursseille pääsyyn liittyvien vaikeuksien hidastavan opintojen etenemistä vähintään jonkin verran.[6] Ongelmat motivaatiossa ja opiskeluun sitoutumisessa taas haittaavat opiskelijoita vastausten perusteella hieman vähemmän, vaikkakin 30–40 % vastaajista kokee myös nämä seikat ongelmallisina. Opiskelumotivaatioon ja sitoutumiseen nivoutuvat haitat ovat kuitenkin vähentyneet edellisen kahden viime vuoden aikana. Opiskelutekniikoihin liittyvien opintoja hidastavien ongelmien kanssa painii n. 30 % vastaajista.[7]

Tämän linjauksen tarkoituksena on tukea ja ohjeistaa tieteenalayksiköitä joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamisessa osana opetussuunnitelmatyötä sekä kuvata erilaisia esimerkkejä joustavien opiskelumahdollisuuksien toteuttamisesta. Lisäksi linjauksessa kuvataan toimenpiteitä, joilla voidaan tukea joustavien opiskelumahdollisuuksien edistämistä yliopistossa.

Joustavat opiskelumahdollisuudet: ohjeita ja esimerkkejä

Yliopiston keskeiset arvot ovat akateeminen vapaus, luovuus, tasavertaiset mahdollisuudet oppia, tietää, osallistua ja vaikuttaa sekä yhteisöllinen vastuu. […]

Opettajia ohjataan käyttämään opetusmenetelmiä, jotka motivoivat eettisesti kestävään, monikulttuuriseen ja hyvään oppimiseen. Opetuksessa hyödynnetään avoimia oppimisympäristöjä ja opiskelijoita ohjataan alusta asti kriittiseen tiedon etsintään, arviointiin, rakentamiseen ja käyttämiseen.[8]

Opintojen ohjaukseen, opetusjärjestelyihin, opiskelumotivaatioon ja -kykyyn sekä opintoihin sitoutumiseen liittyviä ongelmia voidaan ehkäistä ja vähentää edistämällä ja kehittämällä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Seuraavassa kuvataan tapoja toteuttaa joustavampaa opiskelua opetussuunnitelman, opetustarjonnan, oppimisympäristön ja ohjauksen avulla.

Joustavat opiskelumahdollisuudet opetussuunnitelmassa

Osaamisperustainen opetussuunnitelma on opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline. Sen avulla koulutuksesta muodostetaan tavoitteellinen kokonaisuus, poistetaan päällekkäisyyksiä ja osoitetaan eri opintojen välisiä yhteyksiä.[9] Opetussuunnitelmaan sisällytetään ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia opetuksen, opintojen ohjauksen, opiskelijoiden opintojen suunnittelun ja opintojen sujuvan etenemisen sekä opintosuoritusten osaamisen arvioinnin ja opintosuoritusten rekisteröinnin kannalta. Opetussuunnitelman avulla varmistetaan opiskelijoiden tasapuolista kohtelua oppijoina. Tasapuolista kohtelua voidaan edistää huomioimalla eri oppimistyylit ja oppimisen haasteet sekä rakentamalla opetussuunnitelma siten, että yksittäisiä opiskelijoita koskevia erillisjärjestelyjä oppimisen arvioinnissa voidaan välttää. Yksi olennainen seikka opetussuunnitelman laatimisessa on varmistaa, että opiskelijat voivat edetä opinnoissaan sujuvasti ja valmistua tavoiteajassa.

Opintojen sujuvaa etenemistä voidaan opetussuunnitelman puitteissa varmistaa

  1. sisällyttämällä opetussuunnitelmaan vaihtoehtoisia suoritustapoja ja -muotoja opintojaksoille ja muille opintokokonaisuuksien ja tutkintojen osille,
  2. varmistamalla, että opetussuunnitelmassa ei ole opintojen etenemistä haittaavia rajoitteita kuten tarpeettomia pakollisia edeltävyyksiä, päällekkäisyyksiä tai muita epäjohdonmukaisuuksia
  3. varmistamalla opetus- ja arviointimuotojen sekä suoritustapojen monimuotoisuus ja -puolisuus opetuksen suunnittelun tasolla,
  4. varmistamalla, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa harjoittelu ja kansainvälistymiskokonaisuus esteettä,
  5. lisäämällä opintojen valinnaisuutta opintokokonaisuuksien välillä ja tekemällä tutkinto-ohjelma-, yksikkö- ja korkeakoulurajat ylittävää yhteistyötä valinnaisten opintojen suunnittelussa, sekä
  6. varmistamalla opiskelutaitoja ja -tekniikkoja sekä elinikäisen oppimisen taitoja vahvistavien opintojen riittävyys ja niihin liittyvän osaamisen karttuminen tavoitteellisesti läpi tutkinnon.

Joustavat opiskelumahdollisuudet opetustarjonnassa

Lukuvuosittaisessa opetustarjonnan suunnittelussa opetus ja muu oppimisen arviointi on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, tehokkaasti ja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisessa ajassa. Lisäksi tieteenalayksiköiden tulee seurata koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä kehittää opetuksen, ohjauksen ja oppimisen laatua ja laadun hallintaa.[10]

Opintojen sujuvaa etenemistä ja joustavien opiskelumahdollisuuksien kehittämistä voidaan opetustarjonnan puitteissa varmistaa

  • tasaamalla opetusaikoja ja opettajien ja opiskelijoiden kuormitusta
    • lähiopetuksen jakaminen tasaisemmin koko viikolle
    • lähiopetuksen jakaminen tasaisemmin kaikille opetusperiodeille ja koko lukuvuodelle
    • kesäopetus ja -opinnot
    • avoin yliopisto-opetus
    • iltaopetus
       
  • käyttämällä ja kehittämällä monipuolisia opetus- ja arviointimenetelmiä
    • blended learning
    • tutkiva oppiminen
    • ongelmalähtöinen oppiminen
    • verkko-opetus
    • etäopiskelu
    • vertaisoppiminen
  • hyödyntämällä ja kehittämällä sähköisiä palveluita monipuolisesti ja suunnitelmallisesti
    • Moodle ja muut digitaaliset oppimisympäristöt
    • oikea-aikainen oppimateriaalien hankinta ja sähköisten aineistojen käyttö
    • videointi- ja etäopetusmahdollisuudet
    • sähköinen tenttiminen

Joustavat opiskelumahdollisuudet oppimisympäristössä

Oppimisympäristö on laaja-alainen, multimodaalinen ja kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja digitaalinen kokonaisuus. Oppimisympäristö ei rajoitu kampusalueeseen, vaan ulottuu pitkälle sen ulkopuolelle tilassa ja ajassa. Oppimisympäristöön liittyy monipuolista sosiaalista, kognitiivista ja kulttuurista vuorovaikutusta, joka on kontekstisidonnaista.

Opintojen sujuvaa etenemistä, joustavien opiskelumahdollisuuksien kehittämistä sekä osaamistavoitteiden saavuttamista voidaan oppimisympäristön puitteissa varmistaa

  • rakentamalla oppimista, opiskelukykyä, yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä edistävä ympäristö
  • luomalla tiedeyhteisön kohtaamisen, vuorovaikutuksen sekä yhdessä oppimisen ja tekemisen paikkoja
  • huomioimalla fyysisten tilojen monipuolisuus, muunneltavuus, ergonomisuus ja viihtyisyys
  • huolehtimalla hiljaisempien vetäytymistilojen olemassaolosta
  • huomioimalla opiskelijoiden omien laitteiden käyttömahdollisuudet fyysisissä tiloissa
  • huomioimalla oppimisympäristön saavutettavuus ja avoimuus
  • hyödyntämällä ja kehittämällä digitaalisia oppimisympäristöjä ja uutta oppimisteknologiaa.

Joustavat opiskelumahdollisuudet ohjauksessa

Ohjaus edistää järjestelmällisesti opiskelun ja oppimisen prosesseja. Ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijan toimijuutta eli kykyä suunnitella, ohjata, toteuttaa ja arvioida omia prosessejaan. Opiskelijalla on viimekätinen vastuu oppimisprosesseistaan sekä niihin liittyvistä tavoitteista ja valinnoista. Ohjaus auttaa häntä löytämään ja käyttämään voimavarojaan niin, että hänen itsenäisyytensä lisääntyy ja hänen toimintamahdollisuutensa selkiytyvät.[11]

Opintojen sujuvaa etenemistä ja joustavien opiskelumahdollisuuksien kehittämistä voidaan ohjauksen puitteissa varmistaa

  • takaamalla ohjauksen saatavuus, riittävyys ja oikea-aikaisuus opintojen alusta valmistumiseen saakka siten, että opiskelijan on mahdollista edetä opinnoissaan opetussuunnitelman mukaisesti ja valmistua tavoiteajassa
  • tukemalla opiskelijan suunnitelmallista ja tavoitteellista opiskelua erityisesti HOPS-ohjauksen avulla sekä asiantuntijuuden kasvua erityisesti opetuksen yhteydessä
  • huomioimalla erilaiset oppijat ja elämäntilanteet ohjaustilanteissa, erityisesti HOPS-ohjauksessa
  • sujuvoittamalla aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä takaamalla opintojen sujuvaa aloittamista tukevan ohjauksen riittävyys myös opiskelijoille, joilla on jo varsin paljon aiemmin hankittua osaamista opintojen alkaessa.

Toimenpiteitä joustavien opiskelumahdollisuuksien edistämiseksi

Tutkinto-ohjelma

  1. Kannustetaan ja opetetaan opiskelijoita vastuulliseen ja tutkivaan oppimiseen opintojen alusta loppuun saakka.
  2. Huomioidaan erilaiset ja muuttuvat oppijat ja oppimistyylit opetuksessa ja ohjauksessa sekä niiden suunnittelussa ja kehittämisessä.
  3. Kerätään ja hyödynnetään opetuksesta, oppimisesta ja oppimisympäristöstä saatua palautetta monipuolisesti.
  4. Kannustetaan opiskelijoita joustavien opiskelumahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä ohjataan heitä tunnistamaan ero opetus- ja opiskelumuotojen vaikutukset omaan osaamiseen esim. osaamistavoitteiden ja arviointimenettelyjen avulla.
  5. Otetaan opiskelijat aktiivisesti mukaan joustavien opiskelumahdollisuuksien suunnitteluun.

Tiedekunta tai erillisyksikkö

  1. Varmistetaan opettajien opetusosaamisen taso sekä kyky soveltaa oppimisympäristön erilaisia ratkaisuja oppimista edistävällä tavalla.
  2. Annetaan aikaa opettajien osaamisen kehittämiselle esimerkiksi opetusvapaiden periodien avulla.
  3. Arvioidaan tiedekunnan tai yksikön koulutusta säännöllisesti ja kehitetään sitä systemaattisesti palaute- ja muun tiedon perusteella.

Yliopisto

  1. Tuetaan opettajien opetusosaamisen kehittymistä yliopistopedagogisella opetuksella.
  2. Tuetaan tiedekuntien ja yksiköiden opetuksen suunnittelua monipuolisten ja -muotoisten opetus- ja arviointimenetelmien kehittämisessä, käytössä ja jakamisessa.
  3. Kehitetään fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja digitaalista oppimisympäristöä ja varmistetaan sen saavutettavuus.
  4. Taataan riittävät ja saavutettavat oppimisen, opiskelun ja opetuksen sähköiset palvelut.
  5. Taataan ajantasaisten ja relevanttien oppimateriaalien riittävyys ja saavutettavuus kehittämällä sähköisiä aineistoja ja niiden käyttömahdollisuuksia edelleen.
  6. Virallistetaan oppimisympäristöjen kehittämistyöryhmä ja tuotetaan oppimisympäristön kehittämissuunnitelma.

Lähteet ja lisätietoja

Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm10.pdf?lang=fi

Korkeakoulutuksen digitalisaatio – pedagogisen kehittämisen ja yhteistyön mahdollisuudet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työpaja 25.2.2015.

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016: Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm01.pdf?lang=fi

Kuuskoski, Marko (toim.) 2014. Perspectives from Finland – Towards new learning environments. OPH 2014:1. http://www.oph.fi/download/154594_perspectives_from_finland.pdf

Kysely opiskelun erityisjärjestelyistä. TaY opintopalvelut. 01–02/2015.

Myller, Eeva (toim.) 2011: Oppaiden opas – vinkkejä opetukseen opintopolun eri vaiheissa. Tiede ja teknologia 14/2011. Aalto-yliopisto. http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041865.pdf

Opetusneuvoston linjauksia. Opetussuunnitelmatyön hyvät käytännöt. https://intra.uta.fi/portal/documents/159280/467334/ops-tyon_hyvat_kaytannot_ON_08092014_valmis.pdf

Opetusneuvoston linjauksia. Opintojen ohjaus Tampereen yliopistossa. https://intra.uta.fi/portal/documents/159280/467334/Opintojen_ohjaus_TaYssa_ONn_linjauksia_3_10_2011.pdf

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/okm18.pdf?lang=fi

Tampere3: Oppimisympäristö-työpajat. 02/2015.

Tampereen yliopiston opiskelijakyselyt. Aikasarjat. http://www.uta.fi/opiskelu/kyselyt/aikasarjat.html

Tampereen yliopiston strategia 2010–2015: Tehdään tulevaisuus http://www.uta.fi/esittely/strategia/

Tampereen yliopiston tutkintosääntö. http://www.uta.fi/opiskelu/lakitieto/tutkintosaanto.html

Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta. Erilaisten oppijoiden liitto 2010. http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/wp-content/uploads/2012/02/Oppimistyylit-Opetuksessa-_LS1_2010_uusi.pdf

Yliopistolaki (558/2009) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen korkeakouluissa. OKM:n yhteenveto ja alustavat linjaukset. OKM/KTPO 12.3.2014. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tapahtumakalenteri/2014/03/Liitteet/Ympxrivuotinen_opiskelu/OKM_yhteenveto_ja_alustavat_linjaukset_jatkokehittxmiselle.pdf

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004+muutokset) http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2004/20040794

Virtanen, Viivi, Postareff, Liisa ja Hallikari, Telle: Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka 1/2015. http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/

 

[1] 558/2009, 40 §; ks. myös 794/2004, 8 §, 13§, 14§.

[2] Vrt. 794/2004, 28 §: ”Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.”

[3] Ks. Opetusneuvoston linjauksia. Opetussuunnitelmatyön hyviä käytäntöjä; sekä yliopiston Saavutettavuus-sivuja. Monenlaisilla oppijoilla tarkoitetaan tässä sekä nk. erilaisia oppijoita, joilla on oppimisen erityisvaikeuksia kuten lukihäiriö, paniikkihäiriö, keskittymishäiriö, Asperger-oireyhtymä tai aistivamma, että oppijoiden erilaisia oppimistyylejä, joita voidaan yleisesti kuvata tapoina, joilla ihmiset keskittyvät uuteen tietoon.

[5] OKM 2012, 45.

[8] Tampereen yliopiston strategia 2010–2015.

[9] Vrt. Tampereen yliopiston tutkintosääntöön, 16 §.

[10] Vrt. Tampereen yliopiston tutkintosääntöön, 16 §.

[11] Ks. Opetusneuvoston linjauksia. Opintojen ohjaus Tampereen yliopistossa.