Opetusneuvoston linjauksia 1: Laaja-alaisuus, osaamisperustaisuus ja tutkinto-ohjelman rakenne

Hyväksytty opetusneuvoston kokouksessa 30.5.2011.

Opetusneuvoston linjaus kokonaisuudessaan opetusneuvoston intra-sivulla.

Kandidaattiohjelmien laaja-alaisuus

Tampereen yliopistossa 1.8.2012 lähtien käynnistyvät kandidaattiohjelmat toteutetaan pääsääntöisesti laaja-alaisina. Kandidaatintutkinnosta opiskelija voi sujuvasti siirtyä erilaisiin maisteriopintoihin hakematta uutta opinto-oikeutta päävalinnassa.

Kandidaattiohjelmien laaja-alaisuutta varmistetaan kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille yhteisillä opinnoilla.

Laaja-alaisuuden toteutumiseksi tutkinto-ohjelmat varaavat opetussuunnitelmiin tilaa valinnaisille opinnoille ja vastaavasti järjestävät valinnaisia opintoja muiden tutkinto-ohjelmien ja yksikköjen opiskelijoille. Valinnaisina opintoina tarjottavat kokonaisuudet voivat olla suppeampia kuin ohjelman omille opiskelijoille tarjottavat kokonaisuudet.

Opiskelijoita varustetaan muuttuviin ja monimutkaistuviin työtehtäviin, alan vaihtoihin sekä globalisoituvaan työelämään tieteenalojen integraatiolla: opetusta ja oppimista organisoidaan monitieteiseksi ja tieteiden väliseksi, syvimmillään poikkitieteiseksi. Tällaista laaja-alaisuutta tukevia pedagogisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ilmiö- tai ongelmaperustainen opetus ja tutkiva oppiminen.

Yliopisto huolehtii kasvatustehtävästään yliopistolain 2 §:n mukaisesti kiinnittämällä järjestelmällistä huomiota tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa ja opiskelussa läsnä oleviin ja kehkeytyviin asenteisiin, eettisiin ulottuvuuksiin ja identiteetin rakentumiseen.

Opetussuunnitelmien osaamisperustaisuus

1.8.2012 lähtien käynnistyvät Tampereen yliopiston tutkinnot sijoitetaan eurooppalaiseen ja kansalliseen viitekehykseen (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Tutkintojen_kansallinen_viitekehys.html), jos­sa tutkintotasot kuvataan niiden tuottamana osaamisena. Opetussuunnitelmissa määritellään tutkinto-ohjelmien, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteet: millaisia tietoja, taitoja, eettisiä valmiuksia ja asenteita opiskelijoissa odotetaan kehittyvän opintojen aikana. Opiskelijoiden oppimista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tutkinto-ohjelmat määrittelevät osaamistavoitteet tieteenalojen, työelämän ja yliopiston strategian lähtökohdista hyödyntäen järjestelmällisesti oppimisesta ja opetuksesta kerättyä palautetta.

Tampereen yliopiston opiskelija on aktiivinen tiedon rakentaja, jonka kasvua akateemiseksi asiantuntijaksi yliopisto tukee ja ohjaa. Osaaminen ei kuitenkaan ole vain yksilön ominaisuus, vaan se ilmenee toimintayhteisöissä ja laajimmillaan globaalisti. Osaamisen karttuminen on myös identiteetin kehittymistä. Sitä tukee läpi opintojen HOPS-prosessi, jossa opiskelijat asettavat omia tavoitteitaan ja seuraavat niiden toteutumista.

Tampereen yliopistossa osaaminen tulkitaan dynaamisesti valmiuksiksi ja prosesseiksi. Koulutuksessa tehdään näkyviksi osaamisen kehittymisen suunta, kehykset ja keinot yksittäisiä oppiaineita laajemmin. Kaikkea yliopiston tuottamaa osaamista ei tarvitse eikä voida yksityiskohtaisesti määritellä.

Tutkinto-ohjelman rakenne

Kandidaatin ja maisterin tutkinnon yleisrakenne (180 +120 = 300 op)

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Vaihtoehtoisia maisteriopintoja voi olla useita, ja niihin voi sisältyä vaihtoehtoisia opintosuuntia.

Tutkinto-ohjelman perus- ja aineopintoihin sekä syventäviin opintoihin kuuluvien opintojaksojen vähimmäislaajuus on 5 opintopistettä. Näiden opintojaksojen ja -kokonaisuuksien laajuudet ovat viidellä jaollisia.

Kandidaattiohjelman esimerkkirakenne (180 op)

Kandidaattiohjelma koostuu tutkinto-ohjelman omista opinnoista eli perus- ja aineopintokokonaisuuksista sekä tutkinto-ohjelman yhteisistä opinnoista ja valinnaisista opinnoista. Tutkinto-ohjelman omat opinnot ovat tieteenalaan ja sen sisältöön liittyviä opintoja. Tutkinto-ohjelman yhteisiin opintoihin voi kuulua tutkinto-ohjelmakohtaisia, tieteenalayksikkökohtaisia ja yliopiston yhteisiä opintoja. Tutkinto-ohjelman yhteisiä opintoja voidaan integroida tutkinto-ohjelman omiin opintoihin.

Tutkinto-ohjelman opinnoissa on kaikille ohjelman opiskelijoille yhteistä ainesta vähintään 25 opintopistettä. Yhteiseen ainekseen voi kuulua opintoja perusopintokokonaisuudesta, aineopintokokonaisuudesta ja tutkinto-ohjelman yhteisten opintojen tieteen tekemisen valmiudet -kokonaisuudesta (katso seuraava kuva sivulla 5).

Tutkinto-ohjelmiin sisällytetään kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa opiskelu- tai harjoittelujaksona ulkomailla, osallistumalla vieraskieliseen opetukseen tai muulla sovitulla tavalla. Kansainvälistymisjaksoon sisältyviä opintoja voi kuulua niin kandidaatti- kuin maisteriopintoihin.

Tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot (35 op)

Tutkinto-ohjelman yhteisiin opintoihin kuuluu yleisiä opiskeluvalmiuksia ja tieteen tekemisen valmiuksia kehittäviä opintoja. Yleisiin opiskeluvalmiuksia kehittäviin opintoihin sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot, joiden laajuus on yhteensä 15 opintopistettä, opintojen suunnittelu, tiedonhankintataitojen kehittäminen, tietotekniikan perusteet sekä orientoivat opinnot. Erityisestä syystä tutkinto-ohjelmassa voi olla yhteisiin opintoihin kuuluvia kieli- ja viestintäopintoja enemmän kuin 15 opintopistettä siten, että yli menevä osa sijoitetaan maisteriopintoihin. Tiedonhankintataitoja opetetaan opintojen alussa ja myöhemmin aineopintojen yhteydessä, esimerkiksi kandidaattiseminaariin yhdistettynä.

Kieli- ja viestintätaitojen, tiedonhankintataitojen ja tietoteknisten taitojen opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen.

Tieteen tekemisen valmiuksia kehittäviin opintoihin voidaan sisällyttää esimerkiksi tutkimusmenetelmäopintoja ja muita tieteellisiin käytäntöihin perehdyttäviä opintoja.

Tutkinto-ohjelman perus- ja aineopinnot (23 + 35 = 60 op)

Tutkinto-ohjelman perus- ja aineopintojen määrä on yhteensä vähintään tutkintoasetuksen määräämät 60 opintopistettä. Perus- ja aineopintokokonaisuuksiin voi kuulua pakollisia sekä muita, keskenään vaihtoehtoisia opintoja. Opintojaksoja voidaan koota viidellä jaollisiin kokonaisuuksiin, joita voi olla opintokokonaisuudessa useita. Tutkinto-ohjelman aineopintoihin voidaan sisällyttää tiettyihin maisteriopintoihin edellytettäviä opintoja.

Tutkinto-ohjelman ulkopuolisille opiskelijoille valinnaisina opintoina tarjottavia perusopintoja ja aineopintoja kootaan erillisiksi opintokokonaisuuksiksi.

Valinnaiset opinnot (85 op)

Kandidaattiohjelmaan kuuluu valinnaisten opintojen kokonaisuus, joka mahdollistaa vähintään yhden perusopintokokonaisuuden ja yhden aineopintokokonaisuuden suorittamisen. Valinnaisiin opintoihin voi kuulua myös perusopinto- ja aineopintokokonaisuuksia suppeampia kokonaisuuksia. Valinnaisiin opintoihin voi kuulua myös tutkinto-ohjelman omia opintoja.

Maisteriopinnot (120 op)

Maisteriopintoihin kuuluvat tutkinto-ohjelman syventävien opintojen kokonaisuus (80 op) sekä valinnaisten opintojen kokonaisuus (40 op). Tutkinto-ohjelman syventävät opinnot koostuvat tutkielmaopinnoista – joihin sisältyy tutkielman lisäksi tutkielmaa tukevien opintojen kokonaisuus – sekä oman alan asiantuntijuutta syventävistä opinnoista. Maisteriopintojen valinnaisten opintojen kokonaisuuteen voidaan sisällyttää aineopintotasoisten opintojen kokonaisuus sekä yleisiä valmiuksia kehittäviä opintoja. Aineopintotasoisten opintojen kokonaisuuteen voi kuulua myös tutkinto-ohjelman omia opintoja.

Maisteriopinnot, opintosuunta (120 op)

Mikäli tutkinto-ohjelman maisteriopintoihin kuuluu opintosuuntia, tutkinto-ohjelman syventävien opintojen kokonaisuus on opintosuuntakohtainen. Tässä tapauksessa tutkielmaa tukeviin ja asiantuntijuutta syventäviin opintoihin voi sisältyä niin maisteriopintojen yhteisiä opintoja kuin opintosuuntakohtaisia opintoja.