Opetusneuvoston linjaus: Opetussuunnitelmatyön hyviä käytäntöjä

Tämä versio linjauksesta sisältää linjauksen keskeisimmät, ajantasaistetut sisällöt. Linjaus on saatavilla alkuperäisessä muodossaan kokonaisuudessasan yliopiston intrasta. Opetusneuvosto on alun perin hyväksynyt linjauksen 8.9.2014.

Opetussuunnitelmatyön raamit

Raamit opetussuunnitelmatyölle rakentuvat laeista ja asetuksista, yliopiston johtosäännöistä, strategiasta ja sen toimenpideohjelmista, opetusneuvoston linjauksista ja opintopalveluiden ja yksiköiden ohjeista sekä yliopiston laatudokumentaatiosta. Raameja luovat ja uusintavat myös toimintaympäristön muutokset, kuten osaamistarpeiden vaihtelut, tieteen kehitys, yhteiskunnallinen kehitys sekä koulutuspoliittiset tavoitteet.

Yliopistokoulutukseen liittyviä säädöksiä

Koulutuksen suunnittelu

Koulutuksen kokonaisuus ja opetussuunnitelmatyön organisointi

  • Koulutuksen suunnittelussa noudatetaan yliopiston strategiaa, yliopiston säädöksiä ja opetusneuvoston, opintopalveluiden ja yksikön antamia ohjeita.
  • Koulutus suunnitellaan yksikössä kokonaisuutena ottaen alusta asti huomioon kansainväliset maisteriohjelmat ja muu englanninkielinen tarjonta, avoin yliopisto-opetus, täydennyskoulutus ja koulutusvienti. Opetussuunnitelmat rakennetaan niin, että jokaisen tutkinto-opiskelijan on mahdollista sisällyttää tutkintoon kansainvälistymiskokonaisuus ja suorittaa vaihto- tai harjoittelujakso ulkomailla.
  • Tutkintoihin kuuluu valinnaisten opintojen kokonaisuus sekä kieli-, viestintä- ja tiedonhankintataitojen opintoja, mikä huomioidaan opetuksen suunnittelussa.
  • Opetussuunnitelmatyö on prosessi: se on jatkuvaa ja johdonmukaista. Tutkinto-ohjelmalla on virallinen opetussuunnitelmatyöryhmä, joka toimii jatkuvasti, ei vain uutta opetussuunnitelma-asiakirjaa laadittaessa.
  • Koulutuksen suunnittelua johdetaan ja suunnitteluvastuut jaetaan riittävän edustavuuden, osaamisen ja osallisuuden kokemuksen varmistamiseksi. Koulutuksen suunnitteluun osallistuu alusta asti edustavasti opettajia ja opiskelijoita ja tarpeen mukaan ulkoisten sidosryhmien edustajia.
  • Koulutuksen suunnitteluprosessi kuvataan yksikön toimintakäsikirjassa ja dokumentoidaan niin, että opetuksen suunnitteluun osallistuvat saavat siitä tiedon.
  • Opetuksen suunnitteluprosessia kehitetään opetussuunnitelmatyöryhmässä ja yksikön johdossa.

Osaamisperustaisuus

  • Koulutuksen suunnittelu on osaamisperustaista: selvitetään, mitä maisterin ja/tai kandidaatin tulee osata, ja suunnitellaan tutkinto-ohjelma sellaiseksi, että tavoitteita on mahdollista saavuttaa.
  • Osaamisperustaisuus on läpileikkaavaa: tutkintojen kaikille tasoille kuvataan tiedollisia, taitollisia, ymmärryksellisiä ja asenteisiin liittyviä osaamistavoitteita.
  • Opintojen mitoitus perustuu osaamistavoitteisiin.
  • Tutkinto-ohjelman opiskelijavalintaa kehitetään suhteessa opetussuunnitelmaan ja siinä kuvattuihin osaamisiin, jotta opiskelijavalinnassa voidaan rekrytoida motivoituneita opiskelijoita. Hakijat ohjataan osallistumaan oikeaan opiskelijavalintaan aiemmin hankittu osaaminen ja opetussuunnitelman osaamistavoitteet huomioiden. Aiemmin hankittu osaaminen huomioidaan opintojen alussa siten, että opiskelijat voivat suorittaa tutkintoon kuuluvat opinnot mielekkäästi ja suositellun suoritusajan puitteissa.

Laaja-alaisuus

  • Tutkinto-ohjelman kandidaattiohjelma ja tutkinto-ohjelman opiskelijavalinta suunnitellaan siten, että kandidaattiohjelman opinnot ovat laaja-alaiset ja opiskelija erikoistuu vasta opintojen kuluessa.
  • Kandidaattiohjelman opinnoista vähintään 25 opintopisteen verran on yhteistä kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille.
  • Kandidaattiohjelman valinnaiset opinnot takaavat mahdollisuuden valita opintoja oman tieteenalayksikön ja koko yliopiston opetustarjonnasta.
  • Tutkinto-ohjelman omia opintoja tarjotaan muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille valinnaisina opintoina.
  • Kandidaattiohjelman aikana karttuva osaaminen on laaja-alaista ja antaa opiskelijalle monenlaisia valmiuksia.
  • Opetuksessa ja opiskelussa pyritään monitieteisyyteen, tieteiden välisyyteen tai peräti poikkitieteisyyteen.
  • Opetuksen ja oppimisen laaja-alaisuutta tuetaan pedagogisilla ratkaisuilla kuten ilmiö- tai ongelmaperustaisella oppimisella ja tutkivalla oppimisella.
  • Opetussuunnitelmalla taataan sujuva siirtymä kandidaattivaiheesta maisteriopintoihin.
  • Opetussuunnitelmiin kirjataan hyvän tieteellisen käytännön osaamistavoitteet ja eettisesti kestävän opiskelun periaatteet tutkintotasolta opintojaksotasolle kaikissa tutkinto-ohjelmissa.
  • Opetussuunnitelmiin kirjataan kansainvälistymiskokonaisuuteen soveltuvat ja kestävän kehityksen osaamista edistävät opinnot.

Koulutuksen kokonaisuus ja laadunhallinta -kuvio

Opetussuunnitelmatyön laatukehä

Koulutuksen toteuttaminen

Joustavat opiskelumahdollisuudet

  • Lukuvuosittainen opetustarjonta järjestetään niin, että opiskelijan on mahdollista suorittaa joka lukuvuonna 60 opintopistettä ja valmistua kandidaatintutkintoon 3 vuodessa ja maisterintutkintoon 2 vuodessa.
  • Opetustarjonnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan opiskelijan kuormituksen ohella opettajien työn kuormittavuus, ja opetustyötä jaetaan opetushenkilökunnan kesken niin, että aikaa jää myös tutkimukselle.
  • Käytetään monipuolisia opetus-, oppimis- ja arviointitapoja, jotka tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista.
  • Opetuksessa ja osaamisen arvioinnissa hyödynnetään joustavia suoritustapoja ja -aikoja, jotka mahdollistavat erilaisten oppijoiden ja eri elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden opinnoissa etenemisen.
  • Osaamisperustaista opetussuunnitelmaa hyödynnetään täysimääräisesti aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. AHOT-menettely kytketään järjestelmällisesti osaksi henkilökohtaista opintojen suunnittelua, tuettua HOPS-prosessia. Myös opintojen aikana muualla kuin omissa opinnoissa hankittu osaaminen otetaan suunnitelmallisesti huomioon.

Opintojen ohjaus

  • Tutkinto-ohjelmassa on ajantasainen opintojen ohjauksen suunnitelma, jota noudatetaan. Opetussuunnitelma ja opetusohjelma luovat puitteet ohjauksen suunnittelulle ja toteutukselle, erityisesti osana opetusta.
  • Opiskelijoiden HOPS-ohjaus on suunnitelmallista ja jatkuu opintojen alusta loppuun saakka. HOPS-opettajat toimivat yhdessä tutkinto-ohjelman ohjausvastaavan johdolla ja kehittävät ohjausta tutkinto-ohjelmassa. HOPS-prosessi tukee opiskelijoiden kasvua akateemisiksi asiantuntijoiksi.

Opetus ja opettajat

  • Opettaminen on yhteisöllistä: opettajat jakavat keskenään tietoa ja kokemuksia, kokeneemmat perehdyttävät kokemattomampia, opettajat opettavat yhdessä.
  • Opetustehtäviä ja -kuormaa jaetaan oikeudenmukaisesti ja opettajien osaaminen huomioon ottaen johdettuna ja suunniteltuna prosessina.
  • Opettajakuntaa laajennetaan järjestelmällisesti siten, että opetuksessa hyödynnetään yksikön tutkijoita ja yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ja muita sidosryhmien edustajia.
  • Opettajat ovat opiskelijoille mallina toimimalla opetus-, ohjaus- ja tutkimustehtävissään eettisesti kestävällä tavalla.

Koulutuksen arvioiminen

  • Tutkinto-ohjelmalla on järjestelmällisessä käytössä opetusneuvoston linjauksen mukainen koulutuksen palautejärjestelmä, johon kuuluu 1) palautetiedon ja muun arviointitiedon keruu, 2) palaute- ja arviointitiedon sekä rekistereistä, tilastoista ja selvityksistä saadun tietoaineiston järjestelmällinen ja osallistava analysointi, 3) kehittämistoimien dokumentoinnin muodot sekä 4) kehittämistoimien vaikutusten seurannan tavat.
  • Palautejärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään kattavasti koulutuksen suunnittelun ja kehittämisen tukena.
  • Opiskelijat opetetaan alusta asti vastuullisiksi palautteen antajiksi. Palautteen vaikutuksista viestitään opiskelijoille, millä motivoidaan heitä antamaan palautetta edelleen.

Koulutuksen kehittäminen

  • Koulutuksen kehittämisen keskiössä on opiskelijan opintojen sujuva eteneminen, tavoitellun osaamisen karttuminen ja tutkintojen valmiiksi saaminen.
  • Koulutuksen kehittäminen perustuu järjestelmälliseen palaute-, tilasto- ja selvitystiedon hyödyntämiseen ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen tiedon pohjalta.
  • Kehittämistarpeet priorisoidaan, aikataulutetaan ja dokumentoidaan.
  • Kehittämistoimien toteutumista arvioidaan.
  • Koulutusta kehitetään pitkäjänteisesti osana yksikön ydintoimintaa. Koulutuksen kehittämistyöhön yhdistetään henkilöstö- ja taloussuunnittelu sekä tutkimuksen kehittäminen.
  • Yksikön koulutusta koskevat päätökset perustuvat yliopiston strategiaan ja toimeenpano-ohjelmiin, yksikön suunnitelmiin ja tulossopimuksiin.
  • Kehittämistyössä hyödynnetään henkilökunnan ja opiskelijoiden osaamista, muun muassa opettajien hankkimaa yliopistopedagogista koulutusta.
  • Opetussuunnitelma on tärkein koulutuksen kehittämisen asiakirja. Sitä hyödynnetään laajasti ja monipuolisesti.
  • Koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään järjestelmällisesti tutkinto-ohjelman sidosryhmien osaamista ja palautetta.

Koulutuksen johtaminen

  • Tutkinto-ohjelmat tunnistavat ja tunnustavat koulutuksen johtamisen tärkeyden. Koulutuksen johtamista arvostetaan työtehtävien määrittelyssä (työn vaativuuden arvioinnissa ja työsuunnitelmissa), palkkauksessa ja uralla etenemisessä.
  • Jokaisessa tutkinto-ohjelmassa on tutkinto-ohjelmavastaava, jonka tehtävät on määritelty rehtorin asiasta antaman päätöksen ja yksikössä käydyn keskustelun pohjalta.
  • Koulutusta koskevan päätöksenteon ja päätösten valmistelun vastuut on määritelty ja kuvattu, ja ne ovat opettajien, opiskelijoiden ja opintopalvelujen työntekijöiden tiedossa.
  • Koulutusta johtamalla ylläpidetään ja kehitetään opettajien osaamisen arvostusta.

Opiskelijoiden osallistaminen, oppiminen ja hyvinvointi

  • Opiskelijat saatetaan opintojen alusta asti tietoisiksi oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yliopisto-opiskelijoina ja yliopistoyhteisön jäseninä. Välineinä käytetään opetussuunnitelmaa, orientoivia opintoja, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimista ja kehittämistä sekä tiedotusta (etenkin verkkosivuja).
  • Opiskelijoille järjestetään mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin heitä koskeviin asioihin päätöksentekoprosessin varhaisessa vaiheessa. Opiskelijoita kutsutaan kaikkiin työryhmiin, joissa valmistellaan opintoja ja opiskelua koskevia asioita.
  • Tutkinto-ohjelmissa järjestetään muodollisia ja epämuodollisia foorumeita opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen varmistamiseksi.
  • Tutkinto-ohjelmat tekevät aktiivisesti yhteistyötä aine- tai yksikköjärjestöjen kanssa ja järjestävät niille mahdollisuuksien mukaan kokoontumistiloja.
  • Opiskelijoita motivoidaan antamaan palautetta oppimisestaan ja sitä tukevista tai ehkäisevistä tekijöistä ottamalla palaute huomioon ja viestimällä sen vaikuttavuudesta. Opiskelijat voivat itse osallistua palautteen keräämiseen ja käsittelyyn.
  • Tutkinto-ohjelmat tunnistavat opiskelijoiden hyvinvoinnin ja myönteisen oppimisilmapiirin merkityksen opintojen sujumiselle.
  • Tutkinto-ohjelmat hyödyntävät järjestelmällisesti opiskelijoiden hyvinvointiryhmän tuottamaa ja muuten saatavilla olevaa tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista seikoista.
  • Opiskelijat ovat tiedeyhteisön jäseniä, ja heitä kannustetaan ja opetetaan tutkivaan oppimiseen opintojen alusta loppuun saakka.

Opettajien rekrytointi, osaaminen ja hyvinvointi

  • Opettajien osaaminen varmistetaan rekrytointivaiheessa, ja sitä tuetaan perehdytyksellä, yliopistopedagogisella koulutuksella ja opetusselvitysten ja -kokeilujen tuella.
  • Opetusansiot otetaan huomioon strategian mukaisesti myös opettajien palkkauksessa ja uralla etenemisessä.
  • Opetussuunnitelmalla tuetaan ja ylläpidetään opettajien hyvinvointia ja jaksamista.