Tutkintosääntö

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017.

Tutkintosääntö pdf-muodossa

Tampereen yliopiston tutkintosääntö on yliopiston hallituksen hyväksymä sääntö, jossa säädetään opintojen järjestämiseen ja opiskeluun liittyvistä keskeisistä periaatteista ja käytännöistä.

Tampereen yliopiston tutkintosääntö

Yliopistolain (558/2009) 14 §:n 2 momentin 8-kohdan ja 28 §:n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 4.11.2016.

Soveltamisala

1 §

Tätä johtosääntöä sovelletaan Tampereen yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena, erikoistumiskoulutuksena, täydennyskoulutuksena ja tilauskoulutuksena järjestettäviin opintoihin.

Se, mitä tässä tutkintosäännössä säädetään tiedekunnista, koskee soveltuvin osin myös muita opetusta antavia yksiköitä.

2 §

Yliopistossa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja opiskelijoista on voimassa, mitä yliopistolaissa (558/2009) ja seuraavissa asetuksissa ja laeissa niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen on säädetty ja niiden nojalla määrätty

  1. valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004)
  2. opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (1451/2014)
  3. asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998)
  4. valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009)
  5. opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (331/2016)
  6. laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä (1058/1998)
  7. valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista (1082/2009)
  8. laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (956/2011)

Tutkinnot ja koulutukset

3 §

Yliopistojen koulutusvastuusta säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) liitteessä, ja koulutusvastuuta täsmennetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (1451/2014).

Asetusten määrittämissä rajoissa yliopiston hallitus päättää siitä, miten koulutusvastuu yliopiston sisällä jakautuu.

Koulutusvastuunsa piiriin kuuluvilla aloilla tiedekunnat voivat järjestää alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sekä tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus toteutetaan tutkinto-ohjelmina.

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavat tutkinto-ohjelmat ovat yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) tarkoittamia koulutusohjelmia. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin tutkinto-ohjelmiin kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot järjestetään maisteriopintoina tai -ohjelmina. Erilliset ylemmät korkeakoulututkinnot järjestetään maisteriohjelmina. Tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtavat tutkinto-ohjelmat järjestetään tohtoriohjelmina.

Tutkinto-ohjelman perustamisesta tai lakkauttamisesta päättää yliopiston rehtori, paitsi niissä tapauksissa, joissa koulutusvastuun muuttaminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta, jolloin siitä päättää yliopiston hallitus. Tutkinto-ohjelman perustamisen yhteydessä päätetään sisäisen koulutusvastuun jakautumisen toteutumisesta ohjelmassa.

Maisteriopintojen mahdollisista opintosuunnista, tohtoriohjelmien mahdollisista tutkimusaloista sekä erillisen opintokokonaisuuden perustamisesta tai lakkauttamisesta päättää asianomaisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto.

4 §

Jos tutkintoon johtava koulutus lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen siirtymäkauden aikana. Tiedekuntaneuvosto päättää siirtymäkauden järjestelyistä, jollei siirtymäkaudesta ole muuta säädetty tai määrätty. Lakkautettuun koulutukseen liittyvä opinto-oikeus päättyy siirtymäkauden päätyttyä.

5 §

Yliopistossa voidaan järjestää avointa yliopisto-opetusta, erikoistumiskoulutusta ja täydennyskoulutusta sekä tuottaa koulutus- ja kehityspalveluja. Tiedekunnat ja opetusta antavat erillisyksiköt voivat ottaa opiskelijoita erikoistumiskoulutukseen, täydennyskoulutukseen, suorittamaan erillisiä opintoja sekä avoimeen yliopisto-opetukseen. Tiedekunnat ja opetusta antavat erillisyksiköt voivat myöntää erillisiä opinto-oikeuksia opetussuunnitelman mukaisiin opintoihin.

Avoimeen yliopisto-opetukseen sisällytetään myös yhteistyössä yliopiston ulkopuolisen oppilaitoksen tai muun opetuksen järjestäjän kanssa toteutettava yliopiston avoin opetus. Yhteistyösopimuksessa määritellään yliopiston ja yhteistyöosapuolen tehtävät, tarjottavat opinnot, opettajat sekä erilaiset maksut. Opiskelijat rekisteröidään Tampereen yliopiston opiskelijoiksi.

6 §

Avoimen yliopisto-opetuksen ja erillisten opintojen maksujen osalta noudatetaan, mitä valtioneuvoston asetuksen yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista (1082/2009) sekä asetuksen muutosten nojalla päätetään. Avoimen yliopisto-opetuksen ja erillisten opintojen maksuista päättää rehtori.

Suoritukset yliopiston erillisissä opinnoissa ja avoimissa yliopisto-opinnoissa tallennetaan yliopiston opiskelijatietojärjestelmään.

Opiskelijavalinta

7 §

Hallitus päättää tiedekuntaneuvostojen esityksestä yliopistoon vuosittain alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa sekä pelkästään alempaa tai pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavien uusien opiskelijoiden määrästä kuten myös aineenopettajien pedagogisiin opintoihin otettavien opiskelijoiden määrästä.

Hallitus seuraa opiskelijavalinnoille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja antaa tarvittaessa tiedekunnille yleisohjeet valintojen kehittämislinjoista.

Tiedekuntaneuvosto päättää valintaperusteista, ellei toisin ole säädetty tai määrätty. Tiedekunta voi asettaa valintaperusteiden valmistelua sekä valinnan käytännön järjestelyjä varten työryhmiä. Tiedekunta voi myös sopia yhden tai useamman yliopiston kanssa, että opiskelijoiden valinta suoritetaan näiden yliopistojen yhteistyönä.

Hakuaikojen, valintakoeaikojen ja hakuinformaation yhteensovituksesta sekä hakijatietojen käsittelystä huolehtii yliopistopalvelujen opintopalvelut yhdessä tiedekuntien kanssa.

Tiedekunta vastaa opiskelijavalinnan toteuttamisesta yhdessä yliopistopalveluiden opintopalveluiden kanssa.

8 §

Yliopistolain 37 § mukaisesti opiskelijaksi alempaan ja/tai ylempään korkeakoulututkintoon voidaan ottaa seuraavasti:

Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

  1. ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;
  2. vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;
  3. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka
  4. ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Mitä 1 momentissa säädetään kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, koskee myös kelpoisuutta ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka yliopisto järjestää siten, ettei koulutukseen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.

Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

  1. soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon;
  2. soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon; taikka
  3. soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

9 §

Yliopistolain 37 § mukaisesti opiskelijaksi jatkotutkintoon voidaan ottaa seuraavasti:

Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

Ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon taikka soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Erikoistumiskoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut.

Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Jatko-opiskelijoita valittaessa otetaan kelpoisuuden ohella pääsääntöisesti huomioon hakijoiden opinto- ja tutkimussuunnitelmat kuten myös tiedekunnan voimavarojen riittävyys jatkokoulutukseen liittyvän opetuksen ja tarvittavan ohjauksen järjestämiseen.

Tiedekuntaneuvosto päättää tarkemmin tieteellisiin, taiteellisiin ja ammatillisiin jatkotutkintoihin ottamisen edellytyksistä ja valinnan perusteista, ellei toisin ole säädetty tai määrätty.

10 §

Tiedekunnan dekaani ottaa uudet opiskelijat. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.

Tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden valintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi asianosainen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

11 §

Opetusta antavien erillisyksiköiden opiskelijoiden valintaperusteista päättää erillisyksikön johtaja.

Opiskeluoikeus

12 §

Valittaessa uusia tutkinto-opiskelijoita opiskeluoikeus myönnetään sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon tai taiteelliseen tai tieteelliseen jatkotutkintoon. Opiskelijat valitaan tutkintoon johtaviin tutkinto-ohjelmiin. Tiedekunnan dekaani voi myöntää opiskelijalle oikeuden opintojen aikana vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tai opintosuuntaa. Tutkintonimikkeen tai koulutusalan vaihtuessa myönnetään uusi opinto-oikeus.

Tiedekuntaneuvosto päättää niistä perusteista, joiden mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja vain siihen opiskeluoikeuden saaneelle opiskelijalle voidaan antaa oikeus jatkaa opiskelua ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi.

Jatkokoulutukseen hyväksytylle annetaan opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon tai, milloin siihen on erityistä syytä, pelkästään jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon.

Opiskelijalla voi kerrallaan olla voimassa vain yksi samaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen, taiteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Tampereen yliopistossa.

Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vastaavansisältöisenä saman koulutusalan tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen, jonka hakija on jo suorittanut, ellei tiedekunnan valintaperusteista muuta johdu.

Erillishaussa hyväksytty opiskelija voi ottaa Tampereen yliopistossa vastaan vain yhden opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.

Tiedekuntaneuvosto voi peruuttaa myönnetyn opiskeluoikeuden, mikäli ilmenee, että opiskeluoikeutta haettaessa on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, joilla on voinut olla vaikutusta valinnan tulokseen.

Yliopistolain 40–43 §:ssä on määritelty alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat ja säädetty opiskeluoikeuden keston rajoittamisesta.

Opiskeluoikeus myönnetään määräajaksi ja sisällöllisesti rajattuna, kun kysymys on avoimista yliopisto-opinnoista tai erillisistä opinnoista taikka tutkintokoulutuksesta, joka toteutetaan kertaluontoisena tai määräaikaisena. Tiedekunnan dekaani tai erillisyksikön johtaja voi myöntää lisäaikaa opintojen loppuun suorittamiseksi.

Opiskelijan ilmoittautuminen

13 §

Rehtori päättää vuosittain opiskelijoiden ilmoittautumisajan ja antaa määräykset läsnäolevaksi tai poissaolevaksi ilmoittautumisesta.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut rehtorin määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava yliopistopalveluiden opintopalveluilta tai, jos opiskelijan viimeisestä kirjoillaolosta on kulunut aikaa yli vuosi, tiedekunnan dekaanilta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi, jollei rehtori toisin päätä.

Opetussuunnitelma ja opetustarjonta

14 §

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuoden aikana annettavan opetuksen yleisistä alkamis- ja päättymisajoista, lukuvuoden jaksottamisesta opetusperiodeihin sekä normaalista poikkeavista opetuspäivistä päättää rehtori. Tiedekuntaneuvosto tai opetusta antavan erillisyksikön johtaja voi päättää tarkemmista opetuksen ajankohdista.

Opetussuunnitelman mukaista opetusta voidaan antaa kesäkuukausina. Kesäopetukseen osallistuminen ei kuitenkaan saa olla edellytys tutkinnon suorittamiselle. Kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana on varattava vähintään kuukauden pituinen yhtäjaksoinen aika, jona opetusta ei anneta. Tämä ei kuitenkaan koske täydennyskoulutuksena ja avoimena yliopisto-opetuksena annettavaa opetusta.

15 §

Yliopiston opetus- ja tutkintokielenä on suomi. Muuta kuin suomen kieltä saadaan käyttää tarpeen mukaan opetuksessa siten kuin opetussuunnitelmissa päätetään. Opintosuorituksen kielestä määrätään opintojen arviointisäännössä.

16 §

Opetuksen suunnittelun lähtökohtana on koulutuksen kokonaisuus. Järjestelmällinen opetussuunnitelmatyö on tärkein opetuksen, oppimisen ja osaamisen laatua varmistava ja kehittävä toimintatapa. Osaamisperustainen opetussuunnitelma on opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline. Sen avulla koulutuksesta muodostetaan tavoitteellinen kokonaisuus, poistetaan päällekkäisyyksiä ja osoitetaan eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelmaan sisällytetään ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia opetuksen, opintojen ohjauksen, opiskelijoiden opintojen suunnittelun ja opintojen sujuvan etenemisen sekä osaamisen arvioinnin ja opintosuoritusten rekisteröinnin kannalta.

Lukuvuoden opetustarjonnassa opetus ja muu oppimisen arviointi on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, tehokkaasti ja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisessa ajassa. Tiedekunnat seuraavat koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä arvioivat ja kehittävät opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatua ja laadun hallintaa.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy seuraavan lukuvuoden alusta voimaantulevat opetussuunnitelmat ennen helmikuun loppua ja seuraavan lukuvuoden opetustarjonnan ennen huhtikuun loppua.

Opetussuunnitelmat hyväksytään pääsääntöisesti kolmeksi lukuvuodeksi. Opetussuunnitelmatyötä varten tiedekunta asettaa työryhmiä, joissa on jäseninä opettajia ja opiskelijoita sekä avoimen yliopisto-opetuksen edustus ja muita asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opetussuunnitelmassa ne opinnot, joista avointa yliopisto-opetusta voidaan järjestää opetussuunnitelman voimassaoloaikana.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy avoimen yliopisto-opetuksen. Tiedekunta vastaa avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisestä yhteistyössä yliopistopalveluiden opintopalveluiden kanssa.

17 §

Tiedekunnissa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja varten järjestettäviä tutkinto-ohjelmien opintoja tarjotaan valinnaisina opintoina myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille. Vastaavia opintoja tarjotaan myös avoimia yliopisto-opintoja suorittaville opiskelijoille, muita tutkinnon osia suorittaville opiskelijoille ja tohtoriopiskelijoille.

18 §

Opetusryhmät mitoitetaan siten, että opiskelijat pääsevät opinto-oikeutensa edellyttämiin opintoihin ja pystyvät etenemään opinnoissaan esteettä opetussuunnitelman mukaisesti 16 § 2 momentissa kuvatulla tavalla. Opetusryhmät mitoitetaan siten, että mahdollisimman monilla 17 § mainituilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua opetukseen.

Opetusryhmiin varataan paikkoja myös muille 17 § mainituille opiskelijaryhmille, mikäli opintojaksoja ei ole opetussuunnitelmassa rajoitettu vain oman tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Tämä toteutetaan joko järjestämällä erillisiä opetusryhmiä tai varaamalla paikkoja kuhunkin opetusryhmään.

Opetukseen voivat opetusryhmien kokojen sallimissa rajoissa osallistua myös muita opintoja suorittavat opiskelijat.

Opetus ja opiskelu

19 §

Opinnoista on voimassa mitä valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) tai muutoin on säädetty sekä mitä tämän tutkintosäännön nojalla määrätään.

Tutkintoon myönnetty opiskeluoikeus sisältää oikeuden opetussuunnitelmassa mainittujen tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen. Opetussuunnitelman asettamissa rajoissa tutkintoon voidaan sisällyttää valinnaisia opintoja ja muita vapaasti valittavia opintoja myös muista tiedekunnista tai muista yliopistoista.

20 §

Opiskelija suorittaa opintoja osallistumalla opetukseen tai itsenäisesti.

Opintojen arvioinnista määrätään opintojen arviointisäännössä ja opetussuunnitelmissa sekä tiedekuntien ohjeissa.

Opintokokonaisuuden opintosuorituksena annettua kokonaismerkintää ei pureta, jollei tiedekunta toisin päätä.

Tiedekuntaneuvosto päättää opintosuoritusten voimassaolon ja vanhenemisen perusteista.

21 §

Mikäli opintojen suorittaminen edellyttää ennalta määriteltävissä olevaa osaamista, opiskelijoiden osaamisen taso arvioidaan luotettavalla menettelyllä.

22 §

Alempaa ja ylempää tai pelkkää ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija laatii opintojensa etenemisen ja suorittamisen tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja päivittää ja kehittää sitä opintojen kuluessa. Opiskelija käy HOPS-opettajansa kanssa HOPS-keskustelun pääsääntöisesti vuosittain. Opiskelija laatii yhdessä HOPS-opettajansa kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman opinto-oikeutensa mukaisen opetussuunnitelman ja tutkintorakenteen pohjalta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opinto-ohjauksen ja akateemiseksi asiantuntijaksi kasvun tukemisen väline. Opintosuunnitelmasta ilmenevät tutkinnon suorittamiseksi aiotut opinnot ja opintojen suunniteltu aikataulu, kansainvälistymiskokonaisuuden suorittaminen mukaan luettuna.

Tohtoriopiskelija laatii opintosuunnitelman ja tutkimussuunnitelman.

23 §

Opetustarjonnassa tulee ottaa huomioon kaikki opiskelijaryhmät. Opetustarjonnassa tulee huomioida, että opetusryhmiin mahtuu muitakin kuin tutkinto-ohjelman omia opiskelijoita niillä kursseilla, joita tarjotaan myös valinnaisina opintoina.

Opiskelija ilmoittautuu kurssille yliopiston sähköisessä järjestelmässä, jollei tiedekunta toisin määrää. Mikäli opiskelijalla ei vielä ole yliopiston peruspalvelutunnusta, hän ilmoittautuu tiedekunnan ohjeiden mukaisesti.

Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään otetaan ensin opiskelijat, joille opintojakso on opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaan pakollinen. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista.

Mikäli kurssille hyväksytty opiskelija ei osallistu opetukseen, hänen tulee ennen kurssin alkua, annettuun päivämäärään mennessä, perua ilmoittautumisensa, jotta tilalle voidaan valita toinen opiskelija.

Mikäli opiskelija ei osallistu opetukseen eikä peru kurssipaikkaansa tai keskeyttää kurssin, hänen opintosuorituksensa arvioidaan arvosanalla hylätty.

Opintosuoritusten hyväksilukeminen ja AHOT-menettely

24 §

Tampereen yliopisto noudattaa opintojen hyväksilukemisessa yliopistolain (558/2009) 44 §:ää.

Hyväksilukemista voi hakea Tampereen yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija. Tampereen yliopistossa suoritettavin tutkintoihin voidaan lukea hyväksi toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.

Opiskelija saa lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Tiedekuntaneuvosto antaa tarkemmat määräykset aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisesta tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa, jollei hyväksilukemisen perusteista muuta säädetä tai määrätä.

25 §

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voidaan lukea hyväksi aikaisemmin suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella opetussuunnitelman mukaisia tutkintoon vaadittavia pakollisia opintoja. Hyväksiluettavien opintojen tulee täyttää tutkinnon osaamistavoitteita.

Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tutkinnon, opintokokonaisuuden tai opintojakson osaamistavoitteisiin. Opiskelijalta voidaan edellyttää opintosuorituksen täydentämistä ja näyttöä osaamisestaan.

Alemman tasoiseen korkeakoulututkintoon sisältyneitä opintoja ei hyväksilueta ylemmän tasoiseen tutkintoon lukuun ottamatta kieli- ja viestintäopintoja.

Mikäli alemman korkeakoulututkinnon aiemmin suorittanut opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa ja alempaan korkeakoulututkintoon aiemmin hankitun osaamisen perusteella hyväksiluettavien opintojen määrä on niin suuri, että tutkintoon vaadittavia opintoja tulisi hyväksiluvun jälkeen suorittaa 60 opintopistettä tai vähemmän, opiskelijan tulee hakea opinto-oikeuden muutosta ylempään korkeakoulututkintoon.

Hyväksiluetut opinnot kirjataan opintorekisteriin opetussuunnitelman mukaisilla opintopistelaajuuksilla ja niistä annetaan arvosana asteikolla 1–5, ellei ole erityistä syytä käyttää hyväksytty/hylätty-arvostelua.

Opinnäytteitä ei hyväksilueta.

Opiskelijoiden oikeusturva

26 §

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen sekä syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arvostelu- ja oikaisumenettelystä on voimassa mitä niistä on yliopistolain (558/2009) 44 §:ssä, 82 §:ssä, 83 §:ssä ja 84 §:ssä säädetty.

Asianosainen voi tehdä yliopiston johtosäännön 13 §:n 6 kohdan mukaisesti tiedekuntaneuvostolle kirjallisen oikaisupyynnön väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen tai niitä vastaavan opin- tai taidonnäytteen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen tai vastaavan opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

27 §

Muiden kuin edellä 26 §:ssä 1 momentissa mainittujen opintosuoritusten arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen tai muulla tavalla osoitetun osaamisen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Aineopintoihin sisältyvän opinnäytteen arvosteluun tyytymätön voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tiedekunnan dekaanille.

Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opiskelijan ilmoittaessa, että hän ei tyydy 1 momentin mukaisen oikaisupyynnön johdosta annettuun päätökseen, tulee päätös perusteluineen antaa kirjallisena tai merkitä päivättynä suorituspapereiden jäljennökseen, joka on annettava opiskelijalle.

1 momentissa mainittujen oikaisupyyntöjen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua yliopiston johtosäännön 16 §:n mukaisesti yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

28 §

Opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuneeseen rikkomukseen syyllistyneen opiskelijan kurinpidosta ja sitä koskevasta menettelystä on voimassa mitä niistä on erikseen säädetty yliopistolain (558/2009) 45 §:ssä, 45a §:ssä ja 45b §:ssä ja Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännössä sekä mitä vilpillisistä tapauksista erikseen määrätään.

Erinäisiä määräyksiä

29 §

Tätä tutkintosääntöä tarkemmat määräykset tutkintojen ja opintojen osaamistavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista kuten myös muista tutkintohallintoon kuuluvista asioista antaa tiedekunta, jollei lainsäädännössä tai yliopiston muussa johtosäännössä toisin ole määrätty.

30 §

Yliopistoyhteisön jäsenenä opiskelija on velvollinen noudattamaan niitä ohjeita ja määräyksiä, joita yliopiston hallinto- ja toimielimet ja muut viranomaiset toimivaltansa puitteissa antavat kirjaston, tietokoneiden ja tietojärjestelmien käytöstä sekä muista yliopiston toimintaan ja yliopistossa asiointiin liittyvistä käytännöistä.

31 §

Tampereen yliopistossa kandidaatti-nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella on oikeus käyttää maisterin arvoa. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneella on oikeus käyttää ekonomin arvoa. Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta voi myöntää lääketieteen kandidaatin arvoja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 32 §:n mukaisin edellytyksin.

Rehtori päättää kunniatohtorin arvon myöntämisestä tiedekuntaneuvoston esityksestä.

Siirtymäkauden säännökset

32 §

Rehtori päättää yleisistä siirtymäsäännösten periaatteista ja tiedekunnat tarkemmista siirtymäsäännöksistä.

Voimaantulo

33 §

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017. Tällä kumotaan yliopiston hallituksen 25.5.2015 hyväksymä tutkintosääntö.

Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.