Sisältöön
tampereen yliopisto: psykoterapeuttikoulutus: ajankohtaista:
PsykoterapeuttikoulutusTampereen yliopistoPsykoterapeuttikoulutus
PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS

Oikean ja väärän äärellä

2015-06-17

Professori Thomas Zane: Ammattietiikka on aivan yhtä tärkeää kuin ammattitaito

Dr. Thomas Zane on kasvatustieteen professori ja laillistettu psykologi. Hän vastaa sovelletun käyttäytymisanalyysin verkkopohjaisesta koulutusohjelmasta Van Loan -tohtorikoulun käyttäytymistieteellisessä instituutissa, Endicott Collegessa, Massachusettsissa. Hänen on tutkinut opettajankoulutusta, henkilöstön kehittämistä ja tieteellisesti varmennettujen menetelmien hyödyntämistä autismin hoidossa.

Suomen käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistys (SKY) ry ja Suomen Käyttäytymisanalyysin Seura (SKS) ry järjestivät yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa kesäkuun alussa seminaarin ”Etiikka ja ammatillinen käytös”. Kouluttajana seminaarissa oli professori Thomas Zane Yhdysvalloista. Yleisö koostui sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijoista, etenkin terapeuteista ja psykologeista. Tilaisuuden isäntänä toimi professori Martti T. Tuomisto.

Kaksipäiväisessä seminaarissa keskityttiin eettisiin kysymyksiin terapia- ja hoitotyössä. Zane esitteli yleisölleen BACB:n (Behavior Analyst Certification Board) uudistunutta Ammatillista ja eettistä toimintaohjetta, joka ensi vuodenvaihteesta lähtien sitoo kaikkia BCBA-sertifioituja käyttäytymisanalyytikkoja toimimaan siihen kirjattujen periaatteiden mukaan. Zane kertoo, että tämän tyyppiset seminaarit ovat yleisiä. Niitä tarvitaan muistuttamaan alalla työskenteleviä etiikan merkityksestä ja tarjoamaan käytännön vinkkejä ongelmatilanteissa toimimiseen.

Psykoterapeutille ammattietiikka on erityisen tärkeää. ”Tässä ammatissa työskentelemme usein haavoittuvaisten ihmisten kanssa – vammaisten tai mielenterveysongelmaisten. Meidän täytyy varmistaa, että toimimme eettisesti. Se on aivan yhtä tärkeää kuin terapiamenetelmien hallitseminen. Keskeisin huolemme on varjella asiakkaitamme ja heidän oikeuksiaan”, Zane muistuttaa.

Etiikan merkitys yhteiskunnassa on laajempi kuin helposti ajatellaan. Eettinen käytös on sidoksissa ihmisarvoiseen kohteluun, johon kaikilla on oikeus. Etiikan sivuuttaminen voi johtaa pahoinvointiin ja laajeneviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Thomas Zane peräänkuuluttaakin eettisten arvojen johdonmukaista opettamista – pelkkää tietoa ja osaamista välittämällä emme kasvata vastuullisia kansalaisia. Zane kiteyttää asian siteeraamalla Teddy Rooseveltia: ”Jos kasvatat mieltä, muttet moraalia, kasvatat uhkaa yhteiskunnalle.”

Universaalia moraalia ei ole

Seminaari alkoi johdannolla eettisyyden käsitteeseen. Zane tutustutti yleisönsä kreikkalaisten filosofien kautta etiikan juuriin ja moraalin perustana oleviin erilaisiin näkemyksiin. Ideologioita on useita, ja se, mikä yhden mielestä on oikein, voi toisen silmissä olla väärin. Zanen esimerkissä pohdittiin, onko valehteleminen oikein, jos sillä voidaan pelastaa ihmishenki. Eri eettisten näkemysten pohjalta kysymykseen saadaan erilaisia vastauksia. Koska mikä tahansa asia voidaan nähdä eri tavoin, on tärkeää, että yhteisistä normeista sovitaan.

Käyttäytymisanalyysin ja -terapian kohdalla esiin nousee perustava eettinen kysymys: onko oikein tarkoituksenmukaisesti hallita tai muuttaa toisen henkilön käyttäytymistä? Joidenkin mielestä ei. Kuitenkin missä tahansa sosiaaliavun piiriin kuuluvassa työssä on kyse nimenomaan asiakkaan käytöksen muokkaamisesta. Se on siis välttämätöntä, mutta kuten Zane muistuttaa, sen voi tehdä eettisiä periaatteita noudattaen. Tärkeimpänä ohjenuorana käyttäytymisterapeuteilla on positiivisen vahvistamisen maksimointi. Negatiiviseen vahvistamiseen tulisi turvautua vain silloin, kun positiiviset menetelmät on kokeiltu ja havaittu tuloksettomiksi.

Eettisellä terapialla on tieteellinen pohja

Hoitotyössä eettisyys ja vastuullisuus liittyvät Zanen puheessa vahvasti tieteellisyyteen. Hän suhtautuu jyrkän kielteisesti sellaisten terapiamenetelmien käyttöön, joiden tehokkuudesta ei ole riittävää empiiristä näyttöä, ja kannustaa kaikkia terapiatyötä tekeviä perehtymään itse alalla tehtyyn tutkimukseen ja arvioimaan kriittisesti sen varteenotettavuutta. Kaikki tutkimus ei ole objektiivista tai tieteellisesti riittävin menetelmin toteutettua. Eri tutkimusten tulosten ollessa keskenään ristiriidassa jonkin menetelmän kokeileminen voi toki olla perusteltua tehokkuuden selvittämiseksi.

Esimerkkinä kyseenalaisista käytännöistä Zane puhuu fasilitoinnista (facilitated communication, FC). Menetelmä perustuu oletukseen, että kommunikaatiovaikeuksista kärsivä, esimerkiksi autistinen, asiakas voi avustettuna tuottaa viestejä vaikkapa tietokoneen näppäimistöllä. Menetelmä on varsinkin Yhdysvalloissa levinnyt laajalti käyttöön, vaikkei sen tehoa ole pystytty tutkimuksin todentamaan. Päinvastoin, useat tutkimukset ovat sittemmin todistaneet, että fasilitoinnilla tuotetut viestit eivät ole autetun potilaan, vaan avustajan eli fasilitaattorin tuottamia. Näin ollen menetelmä on paitsi hyödytön, myös pahimmillaan haitallinen, mikäli tuotetut viestit johtavat esimerkiksi vääriin olettamuksiin potilaan tilanteesta.

Seminaarin toinen päivä oli omistettu terapeutin työn eettisiä ongelmatilanteita työstäville rooliharjoituksille ja eettisiä dilemmoja koskevalle keskustelulle. Käsittelyssä olivat esimerkiksi asiakkaan liikkumavapauden rajoittamiseen liittyvät pulmat sekä luottamuksellisuutta ja suostumuksen saamista koskevat kysymykset tutkimusta tehdessä.

Zane kertoo olevansa erittäin tyytyväinen seminaariin, ja kiittää yleisöään aktiivisesta osallistumisesta harjoituksiin ja mielenkiintoisista keskusteluista. Kysyttäessä, mitkä kolme asiaa hän toivoisi jääneen osallistujille mieleen, Zane listaa tärkeimmät: ”Ensinnäkin, tutustukaa eettiseen säännöstöön; toiseksi, noudattakaa sitä ja kolmanneksi, kun huomaatte toimivanne epäeettisesti, korjatkaa tilanne välittömästi!”

Uusi BACB:n eettinen säännöstö velvoittaa kaikkia BCBA-sertifioituja käyttäytymisanalyytikkoja. Suomessa Tampereen yliopiston Sovelletun ja kliinisen käyttäytymisanalyysin koulutus antaa oikeuden ja valmiudet osallistua BCBA-sertifikaatin edellyttämään kansainväliseen kokeeseen.

Yleisesti psykoterapia-alalla työskentelevät noudattavat oman ammattiliittonsa ja terapiayhdistyksensä eettisiä ohjeistuksia. Esimerkiksi Suomen käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistyksellä (SKY ry) on omat eettiset ohjeensa.

Teksti: Tarja Lindfors

Palaa etusivulle >>

 
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmä
Linna, Kalevantie 5, 33014 Tampereen yliopisto
Ylläpito: psykoterapeuttikoulutus@uta.fi
Muutettu: 9.11.2015 13.10 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti