Sisältöön
tampereen yliopisto: psykoterapeuttikoulutus: ajankohtaista:
PsykoterapeuttikoulutusTampereen yliopistoPsykoterapeuttikoulutus
PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS

Kolme näkökulmaa psykoterapiaan

Tampereen yliopiston psykoterapeuttikoulutusten taustalla vaikuttavat terapiasuunnat esittelyssä

2015-06-17

Suomessa on tällä hetkellä noin 6600 psykoterapeuttia. Terapeutit jakautuvat erityistason ja vaativan erityistason psykoterapeutteihin, ja samalla aikuis-, nuoriso-, lapsi- ja ryhmäterapeutteihin. Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on vuoden 2012 alusta yliopistojen järjestämä psykoterapeuttikoulutus.

Tampereen yliopisto järjestää psykoterapiakoulutuksia kolmen eri terapiasuuntauksen mukaisina. Pyysimme pääkouluttajia kertomaan, kuinka eri terapiasuunnat eroavat toisistaan.

Martti Tuomisto

Martti T. Tuomisto, PhD, psykologian professori ja psykoterapeuttikoulutusten johtoryhmän pj Tampereen yliopistossa. Työskentelee kliinisen psykologian, interventioiden ja psykoterapeuttikoulutusten professorina ja psykoterapeuttikouluttajana. Opettaa lisäksi psykoterapiaa tuleville psykologeille ja psykiatreille.


Aira Laine

Aira Laine, PsL, koulutuspsykoanalyytikko Suomen Psykoanalyyttisessä Yhdistyksessä (IPA). Kouluttanut psykoanalyytikkoja ja psykoanalyyttisesti orientoituneita yksilöpsykoterapeutteja.

Maaria Koivisto

Maaria Koivisto, LL, psykiatri ja kognitiivinen psykoterapeutti. Toimii lisäksi työnohjaajana ja kognitiivisen psykoterapian kouluttajana.



 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Millaiseen ihmiskäsitykseen edustamasi terapiasuuntaus pohjautuu?

MT: Kognitiivinen käyttäytymisterapia perustuu kokeellisen oppimisen psykologiaan sekä moneen muuhun psykologia alueeseen ja psykiatriseen tietämykseen. Lukuisista taustavaikuttajista mainittakoon B. F. Skinner, A. T. Beck ja nykyisin tunnetuimmat D. Barlow, E. Foa, M- Linehan ja S. C. Hayes. Uusimman sovelluksen pohjalla olevan funktionaalisen kontekstualismin perusoletus on, että ihmisen ongelmat ja häiriöt eivät ole tahdonmukaisia valintoja, vaan ratkaisevasti ympäristöstä ja kontekstista johtuvia. Konteksti voi muuttua kokemuksen pohjalta, mutta usein ilman suoraa kokemusta jostakin. Pohjimmiltaan ihminen on hyväntahtoinen, ja häntä voidaan myös auttaa myönteisellä tavalla omaa ajattelua ja toimintaa muuttamalla. Käyttäytymisen seuraukset vaikuttavat siihen, miten sama käyttäytyminen ilmenee ja koetaan jatkossa. Positiiviset seuraukset vahvistavat käytöstä ja negatiiviset vähentävät sitä. Vaikeimmat kokemukset voivat lamaannuttaa tai saattaa pois tasapainosta, jolloin tarvitaan ammattiapua. Uusiin kognitiivisen käyttäytymisterapian muotoihin lukeutuu hyväksymis- ja omistautumisterapia, jossa painotetaan kykyä hyväksyä kokemuksia ja elää arvojen mukaista elämää.

AL: Psykoanalyysi on ensimmäinen psykoterapiamenetelmä. Se perustuu Sigmund Freudin yli 100 vuotta sitten luomaan teoriaan ja sen pohjalta kehittämäänsä hoitomenetelmään. Suomen ensimmäinen psykoanalyytikko oli tamperelainen lääkäri Yrjö Kulovesi (1887–1943). Psykoanalyysi on intensiivisin hoitomuoto. Sitä voisi nimittää mielen vapaudeksi. Vuosien mittaan psykoanalyysiin on kehittynyt erilaisia suuntauksia. Psykoanalyysi ja psykoanalyyttinen tai psykodynaaminen terapia ovat kaksi eri menetelmää. Ne myös perustuvat eri koulutuksiin. Molemmissa tärkeintä on ihmisen sisäisen maailman tutkiminen ja tiedostamattomien tekijöiden ymmärtäminen. Oma hoito, analyysi tai psykoterapia, on välttämätöntä sekä analyytikolle että terapeutille, jotta hän tunnistaa oman sisäisen maailmansa ja erottaa, mikä liittyy itseen ja mikä asiakkaaseen. Ihmisen mieli kehittyy vähitellen, ja siinä menneisyys on aina mukana nykyisyydessä.

MK: Kognitiivinen psykoterapia perustuu kognitiiviseen psykologiaan. Taustateorioista myös kognitiivinen kehityspsykologia, kiintymyssuhdeteoria ja emootioteoria ovat merkittävässä roolissa. Kognitiivisessa psykoterapiassa tutkitaan asiakkaan mielensisäistä informaationprosessointia, jossa tunteilla on tärkeä rooli. Lähestymistapa on fenomenologinen: asiakkaan subjektiivinen kokemus ja hänen ainutkertaisuutensa ihmisenä on terapian lähtökohtana. Aaron Beckin alkuperäisen kognitiivisen psykoterapian perusajatus on, että ajatukset ja tunteet liittyvät toisiinsa, ja että muokkaamalla ajattelua saadaan aikaan muutos myös tunnekokemuksessa. Teorianmuodostuksessaan kognitiivinen psykoterapia on omaksunut nopeasti tieteellisen tutkimuksen uudet löydökset selitysmalliensa taustaksi.

Kuinka paljon Suomessa on tätä suuntausta edustavia psykoterapeutteja?

MT: Minulla ei ole tarkkoja lukuja kognitiivisen käyttäytymisterapian edustajista. Heitä on maassamme vielä tällä hetkellä vähemmän kuin psykoanalyyttisesti suuntautuneita terapeutteja, mutta tilanne muuttuu nopeasti. Itse olen ollut kouluttamassa lähes 400 terapeuttia. Suurin piirtein sama määrä terapeutteja kuuluu Suomen käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistykseen (SKY ry).

AL: Valviran mukaan helmikuussa 2015 Suomessa oli 6609 terapeuttia, joista 54,7 % oli psykoanalyyttisia terapeutteja. Määrään sisältyvät Suomen Psykoanalyyttisen Yhdistyksen ja Therapeia-säätiön kouluttamat noin 600 psykoanalyytikkoa.

MK: Kognitiivisen psykoterapian yhdistykseen kuuluu Suomessa nykyään yli 600 terapeuttia. Kiinnostus kognitiivista psykoterapiaa kohtaan on viime vuosikymmenten kuluessa lisääntynyt meillä ja muualla maailmassa.

Millaisia terapiamenetelmiä suuntaukseen perustuvassa terapiassa hyödynnetään?

MT: Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien kirjo on erittäin laaja. Taustalla on ajatus siitä, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa nykyhetken valinnoin ja toimenpitein. Vaikeitakin kokemuksia voidaan voittaa hankkimalla tietoa, taitoa ja halua muuttaa tilannetta. Kokemusten kohtaamisessa apuna voidaan käyttää altistusta tai tietoista läsnäoloa. Myös omien elämänarvojen tutkiminen auttaa. Kognitiivisen käyttäytymisterapian terapiaperheessä on useita merkittäviä eri terapiamuotoja, joissa hoidetaan usein eri ongelmia ja häiriöitä. Sillä voidaan helpottaa vaikeimpiakin ongelmia, kuten pitkäaikaista masennusta, bipolaarista häiriötä, skitsofreniaa ja autismia.

AL: Psykoanalyyttinen terapia ei käytä mitään erityisiä menetelmiä, kuten esimerkiksi kotitehtäviä. Siinä on kyse omaan sisäiseen maailmaan tutustumisesta, tiedostamattomien alueiden löytämisestä ja niiden merkityksen ymmärtämisestä. Hoidon fokuksessa on nykyhetki ja menneisyyden osuus siinä. Ihmisen oireet eivät ole sattumanvaraisia vaan niillä on oma mielensä. Terapian edistymiseen vaikuttavat asiakkaan motivaatio ja kyky itsereflektointiin.

MK: Kognitiivisen psykoterapian sovellusten ja terapiamenetelmien kirjo on suuri. Esimerkkinä voin mainita pelkojen ja pakko-oireiden hoidossa hyödynnettävän altistuksen ja reaktionehkäisyn sekä lapsuudenaikaisten traumojen hoidossa käytetyn korjaavan mielikuvatyöskentelyn. Kaikkeen kognitiiviseen terapiaan sisältyy itsehavainnointia esimerkiksi päiväkirjoja, tilanneanalyysejä tai tietoista läsnäoloa hyödyntäen. Erilaiset luovat ja tunnekeskeiset menetelmät sekä käyttäytymiskokeilut ovat myös yleisesti käytössä. Asiakas ja terapeutti valitsevat asiakkaan yksilöllisiin vaikeuksiin ja mieltymyksiin sekä hoidon vaiheeseen sopivat menetelmät.

Miten luonnehtisit asiakkaan ja terapeutin suhdetta?

MT: Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa terapeutin ja asiakkaan suhde on lämmin, avoin ja aktiivinen. Monella tavalla se on myös tasa-arvoinen yhteistyösuhde, jossa terapeutin ammatillista osaamista hyödynnetään asiakkaan elämän palveluksessa. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja terapeutti auttamisen. Terapiasuhteessa ongelmien taustat ja syyt analysoidaan ennen kuin asioille aletaan tehdä jotakin, kaikkein kiireellisimpiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Hoidon tavoitteista päätetään yhdessä ja laaditaan terapiasopimus.

AL: Psykoanalyyttinen terapia perustuu asiakkaan ja terapeutin väliseen ehdottoman luottamukselliseen suhteeseen, heidän väliseen keskusteluunsa ja vapaaseen assosiaatioon. Asiakasta pyydetään kertomaan kaikesta, mitä hänelle tulee mieleen. Ymmärretyksi tuleminen on keskeinen tekijä paranemisessa. Asiakas on vapaa keskeyttämään tai lopettamaan hoitonsa milloin haluaa.

MK: Kognitiivisessa psykoterapiassa pyritään mahdollisimman tasavertaiseen yhteistyösuhteeseen. Asiakas ja terapeutti luovat yhdessä neuvotellen työskentelylleen tavoitteet. Terapia on luonteeltaan ennen kaikkea asiakkaan kokemuksen yhdessä tutkimista, ja tavoitteena on uudenlaisen suhteen löytäminen ongelmalliseen kokemukseen. Vuorovaikutus on aktiivista. Terapeutti pyrkii reagoimaan ja eläytymään asiakkaan mielentilaan ja sitoutuu terapiaprosessiin ja asiakkaaseen. Terapiasuhde voi olla terapiaa jo itsessään varsinkin emotionaalisesta laiminlyönnistä kärsineille. Heidän käsitys omasta arvostaan ja kuulluksi tulemisen mahdollisuudestaan voi muuttua.

Kuinka pitkiä terapiajaksot tyypillisesti ovat?

MT: Kognitiivisen käyttäytymisterapian kesto riippuu aina asiakkaan ongelmista ja elämäntilanteesta. Terapia voi kestää yhden puhelinkeskustelun tai jatkua pitkäänkin. Hoitojaksolle pyritään sopimaan tavoitteellinen pituus, kun alkutilanne on arvioitu. Yleisenä periaatteena kuitenkin on, että terapia on niin lyhyttä kuin mahdollista ongelman vaikeus ja hoitomahdollisuudet huomioon ottaen. Tyypillisin sopiva pituus on 10–30 käyntikertaa.

AL: Psykoanalyyttisessä terapiassa tavallinen käyntifrekvenssi on kaksi tapaamista viikossa. Yhden käynnin kesto on 45–50 minuuttia. Tapaamiset ovat säännöllisiä, mutta hoidon kokonaiskesto vaihtelee. Minimi on noin yksi vuosi, mutta yleensä hoidot ovat huomattavasti pidempiä, 3–4 vuotta. Kun hoitoa aloitetaan, ei voi tietää etukäteen sen kestoa eikä myöskään voi luvata sen auttavan.

MK: Kognitiivinen psykoterapia voi olla hyvinkin lyhyttä. Esimerkiksi kuudesta kahdeksaan tapaamista voi riittää jonkin rajatun ongelman hoidossa. Vastaavasti pitkäkestoisten ongelmien ja persoonallisuushäiriöiden hoito kestää useita vuosia.

Millaisia suuntaukseen perustuvia koulutuksia Tampereen yliopisto tarjoaa?

MT: Tampereen yliopisto on järjestänyt kahdeksan psykoterapeuttinimikkeeseen johtavaa kognitiivisen käyttäytymisterapian koulutusta sekä vaativan erityistason psykoterapeuttikoulutuksia ja kouluttajakoulutuksia Tampereella. Lisäksi on ollut psykoterapian erikoistumiskoulutuksia esimerkiksi kliinisestä käyttäytymisanalyysistä. Niistä parhaillaan on menossa lasten ja nuorten kognitiivisen käyttäytymisterapian terapeuttikoulutus. Ensi vuonna alkaa terveyspainotteinen kognitiivisen käyttäytymisterapian koulutus, joka sopii esim. terveyskeskuksissa, työterveyksissä ja sairaaloissa työskenteleville terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille, jotka haluavat parantaa ja täydentää tietojaan ja taitojaan fyysiseen terveyteen liittyvissä asioissa. Tampereen yliopisto on järjestänyt terapeuttikoulutuksia myös Harjavallassa, Helsingissä, Vaasassa ja Turussa. Syksyllä 2015 TaY käynnistää Helsingissä kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutuksen.

AL: Parhaillaan on käynnissä viime vuonna alkanut TaY:n ja Tampereen Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttama psykoanalyyttisen yksilöterapian koulutus, joka päättyy 2017. Syksyllä 2015 alkaa lasten ja nuorten psykoanalyyttisen psykoterapian koulutus.

MK: Kognitiivisen psykoterapian koulutukset ovat luonteeltaan prosessinomaisia. Opinnoissa edetään yleisestä perustasta erityiskysymyksiin, lievien ja keskivaikeiden tai rajautuvien psyykkisten häiriöiden hoidosta kompleksisten ja pitkäaikaisten vaikeuksien hoitoon ja yksittäisten ja erillisten teoria- ja hoitomallien ja työskentelytapojen omaksumisesta kohti integratiivista työskentelyä.

 

Teksti: Tarja Lindfors


Palaa etusivulle >>

 
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmä
Linna, Kalevantie 5, 33014 Tampereen yliopisto
Ylläpito: psykoterapeuttikoulutus@uta.fi
Muutettu: 25.6.2015 10.46 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti