
Työnhaussa on tilaisuus soveltaa käytäntöön yliopistossa opittuja analyyttisia taitoja sekä konkreettisia työelämätaitoja vastaanottajan eli työnantajan tietotarpeista lähtien.
Työnhakuun kannattaa rakentaa itselleen analyyttinen ja systemaattinen ote. Käytännössä tämä voi toteutua siten, että kirjaa ylös mietteitä omasta osaamisesta ja tekee työnhaun edetessä faktojen kirjaamisen ohella muistiinpanoja tehdyistä sopimuksista, etenemisestä, palautteesta sekä oivalluksista. Näin voi oppia ja palauttaa mieleen aiempia kokemuksia yhteydenotoista työnantajiin, haastattelutilanteista ja muista työnhaun vaiheista ja suunnata jatkotyöskentelyä aiemman pohjalta.
Työnhaku muuttuu mielekkäämmäksi, jos keskustelee ja pohtii siihen liittyvistä asioista eri vaiheissa opiskelukavereiden, tuttavien tai läheisten kanssa. Tietous työmarkkinoiden toiminnasta laajenee, ja toinen henkilö voi nähdä toiminnassa piirteitä, joita ei itse huomaa. Esimerkiksi työhakemusta rakentava saattaa jättää kertomatta hakemansa työpaikan kannalta kiinnostavasta yhdistystoiminnastaan taikka kandidaattitutkielmansa aihealueesta.
Työnhaun yhteydessä on hyvä pysähtyä miettimään omaa osaamistaan, potentiaalisia työnantajia ja erilaisia yhteydenottotapoja. Työnhaku ei aina kulje selkeiden vaiheiden kautta, mutta näistä vaiheista on hyvä olla tietoinen.
- Valmistautuminen työnhakuun -kysymyksiä työnhaun suuntaamiseksi
- Työnhaun asiakirjojen laatiminen -vinkkejä ja pohdintaa hakemukseen ja ansioluetteloon
- Työhönottohaastettelu -tiukkoja kysymyksiä ja omien haastattelutaitojen testaus haastattelusimulaatiolla
- Työntekijäksi
|
|
|
Työnhaun asiakirjojen laatiminen
|
|